Talvikuivike kompostoriin

Biolanilta on tullut markkinoille uusi tuote; Talvikuivike lämpökompostoriin. Se on kuituhampusta, havupuun kuoresta ja turpeesta valmistettu kuivike jota käytetään erityisesti kylmän vuodenajan kompostointiin. Sen  säännöllinen käyttö pitää kompostimassan ilmavana ja varmistaa tehokkaan ja hajuttoman kompostoitumisen. Sitä lisätään aina kun viedään talousjätettä kompostoriin. Biolan suosittelee käytettäväksi määräksi puolet biojätteen määrästä, siis aika paljon. 

Talvikuiviketta voi sekoittaa tuoreen biojätteen ja kuivikkeen kompostimassan pintakerrokseen ja lopuksi massan pinta peitetään kerroksella kuiviketta.

Aloitin talvikuivikkeen käytön heti kun sain kuivike pussit kaupasta kotiin. Saapas nähdä miten se toimii, pysyykö kompostori sulana pakkaskaudellakin? Aika sen näyttää.

Olen onnistunut kierrättämään tehokkaasti kaiken puutarha- ja talousjätteen hyötykäyttöön puutahani hyväksi, varmistaen näilläkin valinnoilla puutarhani kasveille hyvän kasvumahdollisuuden.

Otan kaiken puista ja pensaista tulevan materiaalinkin pienen jatkokäsittelyn jälkeen joko saunan vesipadan lämmitykseen polttopuiksi tai hakkeeksi puskaiden juurille.

Henkilökohtaisesti nään punaista kun omakotitaloista kärrätään vielä nykyäänkin oksia ja muuta puutarhajätettä lähimetsien maastoon ja samalla toisten ihmisten maille ilman lupaa. Luonnonpolkuja kuljeskellessani koirani kanssa olen törmäillyt yhtenään näihin "jätekasoihin" muuten niin kauniissa metsikössä. En ymmärrä tämänkaltaista toimintaa lainkaan vaikka kuinka yritän ajatella lähimmäiseni kannalta asiaa. Samassa ajassa kun pakkaa esim. puiden lehtiä säkkeihin ja vie ne matkan päähän jonkun metsään niin hoitasi jo omaakin puutarhakompostia omalla pihalla. 

Meitä "viherpeukaloitakin" löytyy joka lähtöön ????

Ikkunoiden pesu

Joka syksyinen ikkunanpesu oli nyt ajankohtainen puuha. Siispä pesuvälineet esille ja töihin !

Pesuaineena käytän aina hyväksi havaitun Fairyn,

Onneksi vaihdoimme vanhaan omakotitaloomme uudet ikkunat heti kun jäin eläkkeelle ja oli aikaa tehdä vähän isompiakin prekteja. www.tiivi.fi Tiivi-ikkunat ovatkin osoittautuneet hyväksi valinnaksi. Niissä on erittäin toimivat lukituslaitteet ja mekanismit. Ikkunalasi on hyvälaatuista ja sälekaihtimet toimivat helppokäyttöisten mekanismien ansiosta mainiosti. 

Ikkunoiden tilaus ja asennustyö sujuivat ammattitaitoisesti ja nopeasti. Ei jäänyt asennustyön jäljiltä ylimääräistä siivottavaa eikä vanhojen ikkunoiden ongelmaa, kaikesta huolehtivat Tiivi-pojat.

Sitten siihen ikkunanpesuun... muistelen aina kiitollisuudella koko ikkunanvaihtoprojektia kun pesutkin hoituvat helposti. Pesuaineena käytän vain astianpesuainetta, Fairya. Pesuvälineinä kuvassa olevia pesintä ja lastaa, lopulliseen kiilloitukseen vanhoista lakanoista revittyjä rättejä. Ikkunoistani tuleekin aina niin kirkkaita ja raidattomia.  Kun käyttää asianmukaisia välineitä niin ikkunatkaan eivät naarmuunnu ja säilyvät vuodesta toiseen kirkkaina.

Hyönteisverkot jotka ovat myöskin Tiivi-tuote, irroitan ne  ja varastoin ne talveksi, valmistajan ohjeiden mukaisesti. Pikkulinnut saattavat nokkia ne talven aikana rikki jos ne jää paikoilleen.

Nyt ikkunat loistavat kirkkaudellaan koko huusholli tuntuu entistä siistimmältä, se on kyllä kumma surannais ilmiö. 

Seuraavan ikkunanpesun ajankohta onkin sitten keväällä. Voi miten se tuntuikaan toivekkaalta ajatukselta näin sateisena ja sumuisena päivänä. Siihen asti polttelen runsaasti kynttilöitä ja nautinkin kotini suomasta lämmöstä kun on vedottomat ikkunat ja kynttilän lepattavat liekit silmän ja sielun ilona.

Selätin

Nyt tuli sitten hankittua tuo vekotin ...  eikun sitten vaan opettelemaan sen käyttöä....
https://www.youtube.com/watch?v=AwpnDEKPtUY

Aluksi tuntui hiukan hankalalta mutta tasapaino alkoi löytyä melko pian. Ohjeessa kehoitetaan aluksi ottamaan tukea jostakin, se oli varteenotettava ohje sinänsä, ainakin näin ikäihmiselle.

Selkäni on kipeytynyt viimeisen vuoden aikana oudosti, vaivaa en ole ennen potenut  lainkaan, Tehdessäni jotakin pihapuuhaa kumarassa ja käsiä käyttäen on tullut ristiselän alueelle kivun tunnetta. Kokeilen nyt siihen pieneen vaivaani tätä BB-talostakin tuttua vekotinta. 

Painonhallinta-projektinikin on pysähtynyt kokonaan. Vaaan lukemat pysyvät samassa, eivät liiku alas mutta eivät ole nousseetkaan. Ohjeessa luvattiin painon putoavan kun harjoittelee 15 minuuttia aamuin illoin, kokeilen...

Sillä voi vahvistaa myöskin lantionpohjan lihaksia, hyvä juttu sekin näin ikäihmiselle. Toivottavasti selätin vahvistaa myöskin tasapainoa, etteivät syksyn tuomat liukkaat kelit aiheuttaisi turhia kaatumisia. 

Ihme vekotin kertakaikkiaan, saas nähdä vaikuttaako sen suomat liikkeet luvattuja parannuksia lihaskuntoon. Lähden kuitenkin innostuneesti ja avoimin mielin treenaamaan.

Syksyn seonneet kukkijat ja puuhasteluja lokakuisella pihalla

 Muut liljoistani kukkivat kaikki kesällä mutta tämä yksinäinen kukkija heräili nyt vasta kukkimaan.

 Kriinumiinkin odottelin koko kesän kukkia mutta eikös sekin heräili  vasta nyt, tehden pulskan nupun, saas nähdä minkälainen kukka siitä syntyykään. Riittääköhän sille valo kun kuskailin sen muiden kukkien kera talvehtimaan kellariin, siellä kun  on vain pienehköt ikkunat ja lämpötila noin +10 astetta.

Koristeomanapuussa on eka kerran ihanan pieniä omenoita runsaan puoleisesti, se on kuin kukkanen ikään.

Pelakuut kukkivat vielä mutta kuskasin nekin jo talvisäilöön kellaritiloihin, Nostin Syrikat  2 kpl, maasta ja istutin saaveihin, niin tein myöskin Suklaakosmokselle. Saivat jäädä vielä ulos mutta kun huomenna on täysikuu niin nyt oli otollisempi istutusajankohta kuin laskevan kuun aikaan oli ollut.

Aloitin tänään myöskin lintujen talviruokinnan, laittaen auringonkukan siemeniä lintujen syöttölaudalle.  Siiri-siilikin käy edelleen poikasensa kanssa joka ilta/yö ruokailemassa  "pannullaan".

Mukavaa puuhastelua on kaikenlainen valmistautuminen talventuloon; suihkulähteestä otin vesipumpun pois, pesten huolella sen suodattimen ja laitoin pumpun vesiämpäriin, kellariin talveksi.

Perunamaakin tuli ihan itse jälleen käännettyä käsin , siis lapiolla. Se on ikäänkuin jonkinlainen testi yleiskuntoni nykytilanteesta. Täytynee todeta että kuntoni on hyvä, pottumaa kääntyi mustalle mullalle alle aikayksikön, HYVÄ MINÄ!

Perjantai "pihaillen" omalla tontilla, miettien kirjoittamisen saloja

Syksykin on neljästä vuodenajasta hyvin paljon nautintoja antava kausi vuodesta, värikylläisyyden ja tuoksujensa ansiosta. Tänä syksynä olemmekin saaneet nauttia täällä eteläisessä suomessakin kunnon ruskasta.

Lämpimien ilmojen jatkuessa riittää vielä pihallakin kukkivia kasveja ja niihin kiinnittääkin en enemmän huomiota kun niitä on vähemmän kuin kesällä.

Syksyn tuoksuista voimakkain on mullan tuoksu josta pidän erittäin paljon. Johtunee kai siitä että nuorena maalaistalon tyttösenä vein syyskyntöjä tekevälle isälleni kahvit pellonreunalle, multa tuoksui erittäin hyvälle ja voimakkaasti. Aloitin päivän päätteeksi pihailuni kääntämällä lapiolla perunamaata ja taas muistui isä kyntöineen mieleeni, tuoksuvasta mullasta.

Kun valmistelee puutarhaansa talvikuntoon, niin siinä samalla ajatuksissa on jo kevät kiireineen, samalla se tuntuu olevan aivan kohta. Ei ehdi mitkään kaamosmasennukset  eikä syysflunssat vaikuttamaan meikäläisen elämän kulkuun. Tulevasta pimeästä kaudesta jopa nauttii kun jää enemmän aikaa lukemiseen ja kirjoitteluun. Normi pihatöiden lomassa voi suunnitella tulevia harrastuksiaan ja niistä päällimmäisenä pyöriikin mielessäni suunnittelemani "kirja-projekti". Aiheita on runsaasti mutta on vaikeaa päättää tuleeko kirjani sisältö olemaan  fiktio vai faktaa ?

Päätinkin lähteä opiskelemaan luovaa kirjoittamista, kansalaiopiston kurssille, siksi että en ole kokonaan unohtanut "kirja-projektiani", toteutan sen kyllä, ihan varmasti. On vaan niin monta asiaa mitkä pitää päättää ennen aloittamista. Kaksi iltaa on jo istuttu koulun penkillä ja tunnen opiskeltavan aiheen omakseni. Ryhmä on sopivan kokoinen ja opettajamme on pätevä ja kannustava aloittelijalle, eikä opiskelu tressaa lainkaan. Hyvänä juttuna on myöskin matkat naapuri kylän koululle jotka voin tehdä kimppakyydissä ja nekin ovat omalla tavallaan "antoisat".

Tarvitsen myöskin "oman rauhan" kirjoitustyöhöni. Olenkin jo sillä silmällä jättänyt väliin kaikki laulu-, retki-, keskustelu- ja muut ryhmät joihin mua on pyydetty. Selittelen vaan että on niin paljon puuhaa omien asioiden ja sukulaisten kanssa ettei jää aikaa ja niinhän asianlaita onkin.

Kirjoittaminen ja lukeminen jatkuu :)

Risusavottaa

 Sireenit ovat kasvaneet ja levinneet hulvattoman suuriksi puskaiksi, joten hyväksi lääkkeeksi moiseen ongelmaan on "risusavotta". Viritin sähköjohdot ja otin moottorisahani esille mutta kuinka ollakaan se ei lähtenyt "pyörimään" siis terä eio liikahtanutkaan. Hitokseen siinä kiukutteli minulle syyttä suotta... vein sahan takaisin varastoon ja otin kaikki sahani käyttöön. Siinä olivat puukkosaha, oksa- ja se tavallinen timpurinsaha. Lisäksi apuvälineisiin kuuluivat oksasakset.

 Helposti pensaat harvenivat, Ajankohtakaan ei ollut kuunkierron  mukaan paras mahdollinen,.....

 mutta en katsonut sitä seikkaa mitenkään ratkaisevaksi tekijäksi koska noi vanhat pensaat kestävät .

 minkälaista käsittelyä vaan ja kasvu vaan senkun jatkuu. Isommassa rungossa olisin tarvinnut ....

 moottorisahaa mutta meni se poikki oksasahallakin ja käsivoimin. Paljon tuli haketettavaa....

 siitä huolimatta pensaat jäivät reheviksi ja varmaan ensikesänä on riittämiin sireenintuoksua.

Hyötyliikunnasta moinen touhu kävi toden totta, vielä makeasti venytellen lihakset kuntoon ja illan voikin viettää istuen lukulampun alla.

Enni Mustoen; Lapsenpiika ja Siiri-Siilin talvikoti

Viikonloppuna tuli luettua Enni Mustosen viimeisin romaani "Lapsenpiika" joka oli jatkoa Idan elämästä, piikomassa herrasväen huushollissa. Mustosen kerronta oli tuttua ja helposti luettavaa.  Mieluisia aiheita; käsitellen entisaikojen huushollinpitoa ja maaseudun elämästä yleensä.

Pihaystäviini kuuluvalle Siiri-siilille ja hänen poikaselleen laitoin "talviasunnon" asuttavaan kuntoon, lisäämällä koppiin kuivia heiniä ja puun lehtiä. Kopin pohjalla on tyroksilevy ja koko rakennus on sementtilaatan päällä, pihan kuivassa osasssa. Kyllä pitäisi kelvata herrasväelle hyvin hoidettu talvikoti.

Tälle päivälle onkin luvattu vesisadetta ja viilenevää ilmaa.  Olen varautunut sadesäähän, siirtämällä kaikki pelakuut autokatokseen, suojaan sateelta ja tuulelta. 

Daalioiden kukinta jatkuu kun ei ole ollut vielä yöhalloja. Kuihtuneet kukat on huolella poistettu ettei kukan energia kulu siemenkodan kehittämiseen vaan sem kehittää uusia nuppuja ja kukinta jatkuu.

Sormustinkukka on vähän mennyt sekaisin lämpimän syksyn johdosta mutta ei haittaa yhtää mitään, saa kukkia ihan rauhassa. Eikä se ole ainoa joka kukkii outoon aikaan. Parissa kevätesikossakin on kukat, outoja kukkia meiodän pihalla !?

Tänään on ensimmäinen syksyinen sää kun sataa ja on hämärää. Onneksi olen tallentanut tv-ohjelmia juuri tällaisten päivien varalle kun ei oikein haluta mennä "pihailee" märkään puutarhaan. Otankin kutimen käteen ja asetun tv:n ääreen nauttimaan taas kerran "omasta rauhasta", saas nähdä kauanko se kestää... kohta varmaan taas joku soittaa että otatteko te Vili-koiran kaa hänetkin lenkille mukaan... tai joku suvusta vaan astuu ovesta sisään kysyen; onks kahvia? Ja sitähän on aina ja jos ei ole niin laitetaan valumaan !