26.12.2012

Erilainen joulu

Tapaninpäivää olen viettänyt lueskellen aina pieniä pätkiä Bob Proctor:in kirjasta "Olet syntynyt rikkaana" .teksti on sisällöltään niin vahvaa että olen joutunut lukemaan useita lukuja uudelleen. Välillä miettien lukemani sisältöä, miten sovellan luetun käytäntöön, osaanko muuttaa nykyistä ajatusmaailmaani ja osaanko visioida unelmani niin voimakkaasti että saan ne toteutumaan. Kaikki aikanaan, jatkan opiskelua teoksen antaman ohjeistuksen mukaisesti.

Naapuri/ystävä soitti pyytäen lenkille kaverikseen ja olin oitis valmiinä lähtöön. Teimme puolentoista tunnin reippaan kävelylenkin, samalla päivitimme joulukuulumisemme. Kotiuduttuani vävy kutsui katsomaan joulupukin tuomaa kuvakirjaa heidän vihkipäivästään, se olikin viehättävä ja tekstit erittäin puhuttelevat, hyvin tehty, taitava pukinmuori ! Eilen kävin heillä suklaakakkukaffeilla ja otin heidän joulukuusestaam kuvan.

Olen nauttinut täysin siemauksin tämän joulun rauhasta. Aamuisin olen heräillyt kaikessa rauhassa, venytellen ja koiria paijaillen. Sytytän keittiön pöydällä kynttilän, sitten vasta tee hautumaan, istahdan odottelemaan....muistelen menneitä jouluja.... vain niitä jolloin sain olla oman perheen kanssa.... poistin ajatuksista työpaikan tressaavat joulut. 
Aamuiset lenkit koirien kanssa metsäpoluilla ovat olleet joulukirkkoni. Kuinka hiljainen metsä onkaan
lumivaipassaan, ei pientä risahdustakaan, on vielä hiukan hämärää, juhlallista ja kaunista. Parempaa hartaushetkeä ei voi syntyä missään muualla kuin metsässä.

Huomioin ettei televisio  tarjoakaan katsojilleen muuta kuin enimmäkseen uusintoja ja nekin tulevat useampaan kertaan tänä jouluna, köyhää.... radion anti on ollut osittain erittäin antoisaa ja jouluun sopivaa, joten se onkin soinut melkein kaiken aikaa taustalla, ellen ole kuunnellut LP tai CD. 
On ollut aikaa ja tilaisuus kuunnella hiljaisuuttakin, sisintään, liittyen kai yritykseeni nollata elämäni löytääkseni sille uuden suunnan.

Erilainen jouluni on tähän asti onnistunut hyvin, olen löytänyt sisimpääni joulurauhan. En kaipaa entisiä joulujani ja niitä lahjavuoria enkä niitä joulukiireitä ja kassajonoja kaupoissa. Toivon löytäväni itselleni ja läheisillenikin uuden ja sopivan joulunviettoperinteen tulevina jouluina joita toivon mukaan tulee vielä muutama kymmen... Suvi haaveilee joulusta lapinmökissä, kaukana ... luonnon keskellä.... mikä ettei...tutkaillaan tilannetta ja arvoidaan mahdollisuuksia, seuraavaankin jouluun on vielä kokonainen vuosi aikaa !

25.12.2012

Jouluyö

Rauhaisa aatto ilta on lopuillaan, ensimmäinen joulu ilman Matti-pappaa.

Irtiottoni perinteisistä joulunvietoista onnistui niin kuin olin sen ajatellutkin. Kävimme jo aatonaattona haudoillakin, ettei tarvinnut lähteä minnekään aattona. 

Oli nautinto valmistella kasvisvoittoista joulupöytää IL DIVON jouluisen musiikin soidessa taustalla, ilman kiirettä ja hössötystä. 

Loppujen lopuksi molemmat lapsenlapseni tulivat syömään ja pari heidän kaveriaankin.

Katja laittoi just´tekstarin; lähdenkö vielä haudoil? Ei kun menoksi !

Palasin haudoilta klo 23.50. Ja kuinkas sattuikin; molemmat Katjan tyttäretkin olivat kavereidensa kanssa hautuumaan parkkipaikalla yhtä aikaa. Kyllä kyttilöiden paljous ihmetyttää joka joulu, miten paljon ihmiset haluavat perinteisesti käydä sytyttämässä kynttilät pois nukkuneiden rakkaittensa haudoille, kaunis tapa ja toivottavasti perinne jatkuukin.

Soitin joulutervehdyksen iltapäivällä hyvälle ystävälleni ja kaimalleni kun arvelin hänenkin viettävän itsekseen joulua, ei hänkään ollut valmistellut mitenkään joulua vaan oli menossa tyttärensä luokse jouluaterialle.
Sain entiseltä työtoverilta perinteisesti joulutervehdyksen sähköpostilla, odottelinkin viestiä, laiton hänelle nimpparuonnittelut ja joulutervehdyksen myöskin sähköisesti; tapa on tullut perinteeksi välillemme ja kuuluu jouluaattomme perinteisiin.

Joulutunnelmaa olivat luomassa kynttilät, jotka Velmu-koira huitaisi nurin yhdellä hännän huiskeellaan, siihen loppuivat kynttilan tuikkeet, turvallisuus kysymys ?!  Sähkökyntteliköt ovat huomattavasti turvallisimpia.

Vaikka olimme sopineet lahjattomasta joulusta niin tietysti tytöt antoivat pari pakettia joista olin kyllä iloinenkin, varsinkin enkelipallosta joka vaihtaa väria ja yhden letun sydämenmuotoisesta lettupannusta. Kiitos Suvi ja Sini !

Rauhaisaa jouluyötä ystävät !

22.12.2012

Virittäytymistä jouluun, fiilistellen

Koko syksyn olen tehnyt systemaattista paikkojen siivoamista ja kaikenlaista uudelleen järjestelyä. Käyn kaikki kaapit ja hyllyköt läpi mutta se ei ole mitään joulusiivousta, koska se jatkuu vielä varmaan vielä ensi vuonnakin. Teen siivousprojektiani  sillä vauhdilla kun kulloinkin miellyttää ja miltä tuntuu, ilman kiirettä ja suorituspaineita. Nautin projektistani.
Laitan vähitellen vanhoja jouluun liittyviä koristeita ja kynttelikköjä esille.
Illan hämärtyessä sammuttelen ylimääräiset valot ja fiilistelen kynttilöiden valossa, kuunnellen musiikkia.
Parhaillaan soi IL DIVON joulu cd, ihanaa musiikkia.
Välillä saan hyvin vähän aikaiseksi kun löydän kaikkea kivaa ja jo unohduksissa olevia tavaroita, joita pysähdyn ihailemaan ja muistelemaan niihinb liittyviä muistoja.

Arvokkain löytöni on Rajamäkeläisen tanssiorkesteri "Nostalgian" kasetille äänittämät kappaleet, ilmeisesti Alkon pikkujouluista joskus 90-luvun alkupuolella. Mieheni Matti lauleli heidän solistinaan muutamissa  tilaisuuskissa.

Pysähdyin kuuntelemaan Matin syvää ja soivaa bassoääntä, se kosketti syvältä, itketti. Hänen mielikappaleitaan olivat Aamu Saaristolla ja Ilta Saimaalla, näitä hän usein lauloi mökilläkin itsekseen ja naapurien ( harmiksi) iloksi nuotiotulien äärellä  istuessamme, Lohjanjärven rannalla. Ihania muistoja.

Lapsen lapset tulivat iltasella käymään niin soitin heillekin papan laulua. Nuoremman tytön kanssa meille tuli taas itku silmään, molemmat hämmästelivät miten hyvä ääni papalla olikaan ja totesivat että eivät enään ihmettele mistä he ovat kauniit lauluäänensä perineet. Eipä vaan ollut aikaisemmin soitettua papan laulukasettia heille, eivätkä he olleet kuulleet lainkaan hänen lauluaan ns hyvinä aikoina. Hänen laulunlahjaansa vaikuttivat myöhemmin vakavat sairaudet jotka vaikuttivat sävelkorvaan niin ettei hän suostunut laulamaan enään julkisesti ja hän jäi pois myöskin Mieslaulajien joukoista.  Omasta mielestään hänen  lauluäänensä sointi ja rytmitaju heikkeni huomattavasti, joten hän tyytyi  laulamaan vain kotioloissaan.

Löysin myöskin Helvi-anoppini ja Valtteri-appeni laulantaa, heidän äänittämiä kasetteja. Heilläkin oli kauniit lauluäänet vielä 75 vuotiainakin jolloin laulut oli nauhoitettu.

Joulufiilistelyni jatkuu.....

21.12.2012

Vanhan auton myyntiä Tuomaanpäivänä

Nyt se on tehty! Vanha palvelija ja ystävä myyty. Toisaalta on haikeutta mutta toisaalta suuri helpotus saada tarpeeton kulkuneuvo pois seisomasta.

Hiukan arvellutti alkaa 1999 mallia olevaa "vanhaa" autoa myymään näin iäkkäänä naisihmisenä ja kun en ole mikään autonainen. Hyvin vähän ymmärrän autoista mitään, mieheni hoiti auton huollot ja muut niin hyvin ettei minulla ollut siinä hommassa muuta virkaa kuin toimia "kartanlukijana" ja sihteerikkönä.
Naapurin emännyskin peloitteli kaikenmaaailman huijareista....

Aloitin myyntihomman tekemällä ilmoituksen Nettiauton sivuille. Kävijöitä riitti ilmoitusta klikkaamassa satoja mutta vain muutama otti yhteyttä, olipa pari muunmaan kansalaistakin. Puhelut loppuivat aina siihen että miehet ilkkuivat vanhan autoni korkeasta hintapyynnöstäni, kun samalla hinnalla saisi jo melkein uuden johon minä vastaa toksäytin että ostappa sinä sitten itselles uusi auto, heippa!

Lopulta yhteydenottajana oli miellyttävän tuntuinen ja asiallinen nuorehko kaveri joka oli tehnyt jo ennakkoon hankintapäätöksensä autostani ja oli halukas sopimaan ajan milloin saisi tulla "alan miehen" kanssa koeajamaan ja tekemään kaupat. No sehän passai minulle milloin vain. Eilen sitten sovittiin tällepäivälle sopiva ajankohta ja niin  me sitten alettiin kaupanteko kaffekupin äärellä.

Miekkoset lähtivät hiacen koeajolle, no eikös mitä se ei käynnistynytkään, akussa ei virtaa....
Soitin lähinaapurin miehen apuun maasturinsa ja piuhojen kanssa. Pienellä " virta-avulla" Hiace hörähti käyntiin ja koeajo alkoi. Jännitin jos se hyytyy jo alku matkasta, olihan tankissa omankylän Shellin kesälaatuista diisseliä koska talvilaatu tulee vasta myyntiin kun pakkaset nousee yli 25 asteen ???? (Jokavuotinen ongelma meidän kylällä)

Miehet saapuivat koeajosta ja auton "kuntotarkastukseen" tyytyväisinä tekemään kaupat.
Hinnasta sovittiin, huomioin hintapyynnössäni mahdollisen akun uusimisen , loppusumma oli molempia osapuolia tyydyttävä ja kaveri oli olettanut että minulla on verkkopankki yhteydet joten   kone päälle ja ostaja käväisi koneellani tekemässä siirron tililleni tulostaen kuitin todisteeksi kuolinpesälle. Kauppaan liittyvät paperihommat tehtiin suitsait sukkelaan. Olin varannut kaikki tarvittavat paperit  esille, mm kuolinpesän muiden osakkaiden antama valtakirja auton myyntiin.

Kaveri oli tosi tyytyväinen kauppaan kun sai juuri hänelle sopivan pakettiauton 
käyttöönsä ja minä olin tyytyväinen kun sain joutavana seisovan auton pois ja uudellen hyötykäyttöön, koska parempaa pakettiautoa saa hakea. Se oli hyvä palvelija!

Vielä nettiyhteys Trafiin ja pyyntöilmoitus uudesta autoverolaskusta.... jeee eipä tarvitse enään maksella vakuutuksia eikä autoveroja Hiacesta.

Omahyväisenä ajatuksena tuli taas mieleen miten hyvä ihmistuntija olenkaan.... se hyve ei  kahdallani petä koskaa, nytkin luin kavereita kuin avointa kirjaa; eleistä, ilmeistä, puheesta jne.

Tänäänkin oli kaikenkaikkiaan hyvä päivä !

18.12.2012

Joulun odotusta

Enään vajaa viikko jouluun, radiostakin  ovat alkaneet jouluiset laulutkin soimaan. Joulu tuoksuu..... johtuen hyasintin ja valkoisen amarylliksen kukista.....
Olen irtisanoutunut kaikenlaisesta  materialistisesta joulusta ja kaikista perinteisistä jouluruuista. Päätin että en hössötä joulun vuoksi tänä vuonna tippaakaan, enkä toivo perheen kokoontuvan aattona joulupöydän ääreen  luokseni, haluan olla tämän joulun aivan yksikseni.  Lapset olivat jopa hyvillään ettei tarvitse lähteä aattona minnekään, saa olla kotosalla, nauttien omasta joulusta, Toinen lapsenlapseni tosin sanoi että mihin minä sitten  menen, johon vastauksena ehdotin että teette ihan oman joulun ja olette kotonanne.
Sukulaismies käväisi jouluisella tervehdyskäynnillään,  tuoden kauniin jouluasetelman. Miten olikin mies henkilö osannut valita kukat ja koristeet asetelmaan minun mieleiset. Vallan ihana yksityiskohta on pieni enkeli ja kirjava muratti, muistuttaen meneillään olevasta suruajasta. Valkoinen amaryllis tuoksuu miellyttävän hienostuneesti. kukkavanoja siinä on kolme, niin että se kukkii koko joulunajan.
Tämän joulun askartelun tuloksena tein uudenlaisen kukan, tosin paperi ei ollut sitä mitä ohjeessa sanottiim mutta muuten kukasta tuli ihan ohjeen näköinen. Paperi oli liian pehmeää ja liima ei ollut tarpeeksi nopeasti kuivuvaa, hankin askartelu paperia kunhan satun sopivan myymälän kohdalle.

Totuttelen päivittäin elämään suurinta kohdalleni tullutta elämän muutoksen aikaa ja sen vuoksi haluankin nollata kaiken entisen. Aloitin nollaamisen nyt jo  adventin aikaan; entisestä poiketen, osallistuin oman kirkon jumalanpalvelukseen ja tunsin viihtyväni, nauttien taitavan kanttorimme urkujen ja trumpetin soitosta, kaikesta. Miten lämmin vastaanotto jo ovella, itse seremonia oli muuttunut huomattavasti entisistä ajoista, nyt seurakuntalaisetkin saivat osallistua enemmän. Pappi kätteli meidät lähtiessämme toivotellen auvoista adventtia. Kotimatkalle lähdin jotenkin tyyntyneenä, ehkä  nuoruuden muistoissa koin vähän samanlaisen tunnetilan viimeksi, Karkkilan kirkossa, jossa meitä nuoria pidettiin arvossa ja seurakunta tarjosi  monia vaihtoehtoja osallistua seurakunnan toimintaan.

Haluan nyt kun siihen on oiva tilaisuus, viettää joulunajan rauhanomaisesti, nauttien radion tai television jouluisesta annista,  lukien hyvää kirjallisuutta ja vain pysähtyä kuuntelemaan sisintään. Yritän nollata kaiken entisen ja pysähtyä miettimään mitä haluan loppuelämältäni.
Vaikeinta kohdallani on opetella olemaan niin itsekäs ettei ajattelekaan huolehtia kenestäkään muusta kuin itsestään, vain omasta hyvinvoinnista.
Kun oikein ajattelen asiaa niin olenhan valmistanut jouluja 40 vuotta joka joulun aika 2 kk yhteen syssyyn, erilaisille ryhmille ja lomalaisille, niin eihän ole yhtään ihme että nyt en ajattelekaan jouluruokia, enkä tosiaan halua tehdä enkä syödä niitä.

2.12.2012

Himmeli keittiön kattoon ja jouluvalot ikkunoille





Lunta tulla tupsahti ihan 15 senttiä yhden vuorokauden aikana, sai eka kerran tehdä lumityötkin, onneksi se oli kevyttä pakkaslunta joten kolan kanssa työskentely oli kuin tanssia...

Valkea luonto vaikutti sen verran mielialaan että piti noutaa vintiltä sähkökyntteliköt ikkunoille ja himmeli keittiön kattoon. Himmeli olikin säilynyt aivan eheänä, eikä tarvitse "varaosia". Olin säilyttänyt tähteeksi jääneet oljet siltävaralta että joutuu vaihtamaan uudet  rikkoutuneiden tilalle.

Olen saanut himmelin teko taidon jo nuoruudessa, kotikylän naisjärjestön järjestämillä kursseilla, eikä se kerran opittu taito mihinkään unohdu, kaikki niksit palautuivat itse tekemisen edetessä.
Tänä syksynä on ilmestynyt uusi kirjakin:

(otteita kirjan esittelytekstistä)
"Kirja esittelee 24 himmeliä ohjeineen. Paitsi himmeleiden valmistamisesta kiinnostuneille, kirja sopii sisustamisesta nauttiville ja perinteitä arvostaville.

Himmelit ovat kuuluneet Eija Kosken elämään jo parikymmentä vuotta. Himmelin valmistusmateriaaleista hänelle rakkain on rukiin olki, jota hän saksii omilta luomupelloiltaan. Koski valmistaa himmeleitä ja opettaa niiden tekoa. Olki on taipunut kursseilla herkiksi himmeleiksi niin kaupunkilaisten kuin maaseudunkin naisten ja miesten käsissä. Perinteisten mallien rinnalle Koski on suunnitellut myös uusia ja moderneja malleja. Kirja tuo himmelin tähän päivään, unohtamatta himmelin tarinaa ruispellon korresta kodin koristukseksi. Edellisestä suomalaisesta himmelikirjasta onkin jo 30 vuotta.

Japanilaisen himmelitaiteilija Mutsuko Yamamoton innoittamana Koski etsi kirjaa tehdessään vastausta kysymykseen, onko himmeleissä jotain pyhää. ”Löysin uskomuksia, magiaa, taikaa, ennustamista, riittejä, kulttia, hedelmällisyysfetissiä, hyvän onnen takaajaa ja häähyppelyä. Eikö tässä ole jo melko paljon pohjaa sille, ettei himmeli ole pelkkä koriste, vaan jotakin enemmän?”

Himmelit ja niiden miljööt modernista kaupunkikodista maalaistupaan on kuvannut valokuvaaja Rita Lukkarinen tulkiten kamerallaan himmeleiden liikkeet, herkkyyden ja kauneuden. Piirretyt himmeleiden ohjeet ovat muotoilija Kaarin Hellmanin käsialaa"

Kirjaa myy: Maahenki, puh. 09-7512020, maahenki@msl.fi

28.11.2012

Syksyinen retki vihreään metsään

Säätiedotuksissa luvattiin tälle viikolle eteläänkin lunta, minulle tuli kiire metsään nauttimaan vielä vihreän metsän kauneudesta. Lähdin matkaan yksikseni , ilman koiria, astelin verkkaisesti luonnosta nauttien ja aistien metsän värit ja tuoksut. Luonto oli melkein hiljaa, ainoastaan oravat leikkivät puuntungoilla piirileikkejään ja jossakin puiden latvoissa ääntelivät punatulkut, ennustaen ilmojen viilenevän.
Uskomatonta miten metsässä oli runsaasti vihreää väriä. Liekon herkkä väritys loisti ja ihastutti suuresti, piti ihan ottaa muutama verso vietäväksi maljakkoonkin.
Rahkasammal-matot peiitivät isot alueen taas omalla vihreän sävyllään.
Monien kivien mekkonakin oli vihertävä sammal, yllä oleva kuva guuglattu.
Puunrungoilla kasvoi omat sammallajinsa.
Puunkanto oli pukeutunut myöskin sammalmekkoon.
Mustikanvarvutkin olivat kauniin vihreät, keräilin muutaman varvun taas kotiin vietäväksi, samoin otin puolukankin vihreitä lehtitupsuja, näistä saakin kauniin kukka-asetelman  muutamalla leikkokukalla. Siis kukkakauppaan......
Olin vaellellut metsikössä varmaankin melkein kaksi tuntia ilman päämäärää, enkä edes huomannut ajan kulua ennenkuin alkoi hämärtää, havahduin etsimään kotiin vievän polunpään,

Mieleeni palautuikin ystävätteren kertomus hänen siskonsa joka asuu Porin seuduilla vierailusta kun olivat lähteneet päiväkävelylle lähimetsäämme niin hän oli ihastellut miten upeat metsäpolut meillä onkaan, aivan kuin puistossa kävelisi. Heilläpäin metsiköt ovat kivisiä ja risuisia, eikä ole valmiiksi tallattuja polkujakaan.

Niinpä , ei aina huomaakaan miten hyvät luonnonvaraiset  ulkoilumaastot meidän asuinalueemme lähistöllä onkaan ennenkuin sen joku toinen sanoo. Sitä vaan mennään laput silmillä, mitään näkemättä ja kokematta.

Miten hyvän olon olinkaan saanut itselleni, mieli oli seesteinen ja mieleen jäivät syksyisen metsän vihreys voimaannuttaen vastaanottamaan talven tuiskut ja pakkaset.

25.11.2012

ENKELIKORTIT
Luovuus
Enkelit ehdottavat että tarkastelet nyt luovia kykyjäsi.

Luovuus on seikkailun ja muutoksen energiaa. Se sattaa synnyttää uusia ideoita tai taiteellista näkemystä, innoittaa kirjan kirjoittamiseen tai uusien hankkeiden toteuttamiseen.

 Anna mielikuvituksesilaukata vapaasti. Jos et tiedä, miten kanavoisit luovuutesi, saatat tuntea olosi levottomaksi ja lannistuneeksi.

Pyydä siis enkeliäsi avuksesi kohdistaaksesi luovan energian johonkin merkitykselliseen.

Enkelit muistuttavat sinua siitä että luot yhdessä Jumalallisen kanssa.

Käytä kykyjäsi viisaasti ja myönteisesti.

VOIMALAUSE
Nautin luovuudestani ja käytän sitä kaikkien parhaaksi.

Lähde: Diana Cooper, Valon enkelit -kortit
Copyright: Diana Cooper ja Kustannus Oy Taivaankaari



23.11.2012

Lettukestit

Harmaan perjantaipäivän piristeeksi laitoin lettutaikinan turpoamaan, hyvissä ajoissa aamupäivällä,suunnittelin iltapäiväksi lettukestejä. Ohukaisia voisin tarjota suppilovahverokeiton jälkiruuaksikin,  kun toinen tyttäristäni tulee pistäytymään lounaalle kanssani.
Niinpä tuli testattua uusi neljän letun pannukin ja hyväksi todettua.

Nuorempikin tyttäreni  ja toinen lapsenlapseni tulivat töistä päästyään lettukesteille.

Keskeytin paistamisen vähäksi aikaa mutta jatkan hommaa vielä myöhemmässä vaiheessa kun nuorempi lapsenlapseni tulee pikavisiitille, niin että lettukestit jatkuvat vielä illallakin.


20.11.2012

Kottikärryjen maalausta ja muita tiistaitouhuja

Alkuperäinen väri kottikärryllämme oli tällainen kirkkaan keltainen, siis liian "silmiin pistävä" väri puutarhaani. Ensi töikseni maalasin ne ruskeaksi, vuosi oli ehkä 1985. Aika oli tehnyt omat kuvionsa joten kärryt olivatkin nyt ruskean ja keltaisen kirjavat, ei mitenkään hyvän väriset. 

Heti kun olin kärräillyt kaikki kompostimullat paikoilleen, otin kottikset kellariverstaalle pesuun ja hiontaan, samaan käsittelyyn joutui grillin metallinen kansi joka oli jotain harjaterästä, ehkä, ei sekään sopiva väriltään ympäristön huomioiden.

Olin jo vuosi sitten hankkinut ruskeaa metallille sopivaa maalia, niin pääsin heti sutimaan. Verstaalla olikin pensseleitä useampaakin kokoa ja ihan uusia joten maalaus kävi tuossa tuokiossa. Maalatut kansi ja kottikset saivat jäädä kellariin kuivumaan, olihan siellä vielä ilman lämmitystäkin +12 astetta lämmintä, varmaankin maali kuivaa nopeasti. Tavallisuudesta poiketen en pessyt pensseliä vaan heitin roskiin, totesin itselleni  että onhan noita......

Puhdistin taas kerran viemärin tarkistuskaivon, ennen talven tuloa, se on varmuustoimenpide ettei tule yllätystukoksia viemäristöön, samalla mtarkistus että kaikki on ok. Pieni mutta tärkeäksi todettu toimenpide.

Alppiruusulle laitoin kepakot maahan valmiiksi, kun kevättalvella ripustan suojakankaan suojaamaan kasvia voimakkailta auringon säteiltä.

Auringonkukansiemeniä lintulaudoille, tänään käväisivät kauniit mutta niin arat Närhetkin pitkästä aikaa lautojen alla nautiskelemassa pudonneita siemeniä. 
Jokohan ilnmat viilenevät kun Punatulkutkin miehittivät yhden lintulaudoista. Tosiaan miehittivät koska niiden kanssa samalle ruokinta paikalle ei ole muilla liunnuilla mitään asiaa.

Tälle päivälle olen ostanut kirjastosta Nurmijärven kotiseutulehden Klaneetin luettavakseni. Sisällysluettelon mukaan saan mielenkiintoisen lukutuokion.
Illalla katson telkkaria ja samalla neulon villasukkia ja lapasia, ne syntyvät ihan kuin itysestään kun ei tarvitse koko aikaa työhönsä katsoa. Nuorisolle kelpaa kummasti villasukat, eipä ole varastoakaan vielä ehtinyt  kertyä.



14.11.2012

Uppopumppu otti lopputilin

Tänään olivat vitsit vähissä. Haravoidessani syreeninlehtiä kurkistin talonkulmalla olevaan salaojakaivoon ja se oli täyttynyt vedestä. Tarkistaessani keräilykaivon tilannetta huomasin ettei uppopumppu toimi, eikä lähtenyt käymään millään kikkakonstillakaan. Näin sateisena syksynä vedet virtaavat runsaasti ja ainakin täällä vesitornin kallioisen mäen alapuoleella vedet valuvat tontillemme.

Vanhan omakotitalon perustukset eivät ole sitä luokkaa mitä ne ovat nykyaikana rakennetuissa taloissa. Salaojat rakennettiin vasta 2007, oli yllättävää huomata kaivuutyön aikana miten paljon vettä virtasi aivan kuin vesisuoni olisi puhkaistu.

Lainapumppu  tyhjensi kaivon sadevesistä ja saatoin jatkaa haravointia. Vuorossa olivat "puskaitten" alustat, kaikkein hankalimmat haravoitavat joita ei voinut ennen lumisadetta putsata kun puskaissa oli vielä lehdet. Huomiseksi ei jäänyt kuin omenapuiden alustat ja sitten saapi olla haravointihommelit tehty tänä syksynä.

Huomenna sitten uuden uppopumpun ostoon ja asennukseen. Yritän itse liittää sen toimintakuntoon ja senjälkeen palautan lainapumpun, mutta jos en osaa niin saan kyllä naapuriapua tarvittaessa.


11.11.2012

Isänpäivää matalalla profiililla

Askartelin aamupäivällä kinkku-voileipäkakun, naapurin sukutapaamiseen. Tein sen jo eilen illalla jääkaappiin vetäytymään ja koristelin vaan tänään. Saas nähdä tykkäävätkö ?

Onhan noita tullut muutama tehtyäkin vuosien mittaan, Hiljan-rouvan antamilla ohjeistuksilla ja omiakin makumieltymyksiä lisäten. Oma väki tykkää vain tietynmakuisista, joten en uskalla paljonkaan "säveltää" entisiä ohjeitani.

Hyvää ISANPÄIVÄÄ kaikille isille,  isoisille, appi-isille, kasvatusisille, siis kaikille isän roolia kantaville henkilöille !

Meillä ei nyt sattuneesta syystä vietetä sen kummemmin tätä päivää juhlistaen, menemme illemmällä käymään hautuumaalla sytyttämässä kynttilät Matti-papan ja Jari-isin haudoille.

Muistelin omaa isääni ja kuuntelin musiikkia; Kaija K: Viimeinen lento:

http://www.youtube.com/watch?v=mfdobcm9_AY&feature=share

Kauniit sanat, haikein mielin ajattelin isän elämää, 5 vuotta sodassa, ei helppoa, eipä ihme että sydän hiipui hiljalleen mutta hän sai elää kuitenkin 78 vuotiaaksi asti, ihan hyvän elämän loppuun asti. Karkkilassa vanhukset hoidetaan hyvin, median hössötyksestä poiketen.

Kiitollisin ja hartain mielin lähdemme hautausmaa käynnille !

7.11.2012

Purnauspäivä

Kulkuväylät olivat ensimmäisen kuluvan syksyn aikana tosi liukkaat, liukuesteet olivat tarpeen, kahden koiran kanssa lenkkeillessä.

Johtuukohan purnausmieleni aamuisesta liukkaudesta, ei kai kun kevyen liikenteet väylät olivat kyllä jo hyvin hiekoitetut ja ilokseni havaitsin auraus/hiekoitusurakoitsijan olevan saman kun viimekin talvena siis "paras".

Känkkäränkkä oloni lähti käyntiin kun availin naamakirjan .....

En ymmärrä sitä että kunnan virkailija nuokkuu naamakirjassa virka-aikana, koko päivän joka päivä. Olenhan koko työikäni ollut veronmaksajana kunnassa ja näitä minunkin rahojani näin tuhlataan. Toisaalta se kertoo ainakin henkilön hyvin alhaisesta työmoraalista, tai virkailijoilla on runsaasti joutoaikaa, tai on lepsu esimies mrrrr.

Mielestäni ei ole poistunut negatiivinen kokemus viime lauantaina, käydessäni sytyttämässä kynttilät mieheni ja vävyni haudoille, olihan Pyhäinpäivä.
Hautausmaalla olikin ns työtalkoiden tunnelma; ihmiset olivat runsain joukoin tuomassa havuja ja kanervia omaistensa haudoille. Osalla oli myöskin perheen lemmikki koira ja kinastelevat lapsukaisetkin mukana ja metakka oli sen mukainen.
Seurakuntamme kirkkoherra oli kirjeellä kutsunut minutkin henkilökohtaisesti kutsunut siunauskappelin pyhäinpäivän hartaushetkeen, johon oli aikomukseni osallistua. Oma mielentilani oli harras, ikävöivä ja muistoja kunnioittava, hartaushetki oli tunnelmallinen ja lähdin tilaisuudesta kiitollisin ja nöyrin mielin kotiin.
Vaikka eivät  häiriötekijät hautausmaalla oikeastaan minun sisäiseen tunnetilaani pystyneetkään vaikuttamaan mutta jälkeenpäin tuli mieleen miksi ei nykyihmiset voi näitä käytännön töitä haudoilla  suorittaa aiemmin ja pyhien päivää kunnioitettaisiin vain poisnukkuneita omaisiamme ja kaikkia pyhiä muistellen.

Naapurin rouvat ovat siunailleet; miksi mammografiakuvaukset suoritetaan Helsingissä? Täältä maalta kuvauksiin kuluvaan aikaan menee puoli päivää!
Onko siinäkään mitään järkeä?

Tuorein purnausaiheeni on "vaiheessa". Kyseessä on potilaskokemus päivystyksessä ja puuttuvat toimenpiteet taudin hoidossa joka vain pahenee ilman lääkitystä, saas nähdä miten käy, palataan :)


5.11.2012

Syyskylvöt puutarhassa

Ensiyöksi ja huomiseksi luvattiin säätiedoissa räntä- tai lumisadetta. Minulle tuli kiire suorittamaan suunnitellut kylvöt ja sipulikukkien istutukset. Olin viime vuonna rakentanut kehikon johon oli tänä vuonna vaihdettu uusi juurimatto ja lisätty parempaa multaa. Nyt siihen kylvin Ruiskaunokin siemeniä...
Sormustinkukan siemeniä....
Harjaneilikan siemeniä....
Kasvimaalle tuli kylvettyä Porkkanan ja Persiljan siemenet. Keväällä nähdään miten aikaisin ne itävät ja lähtevät kasvuun :)
Vielä viimeisinä puuhina haravoin Jasmikkeen alustat lehdistä ja kätkin ruukussa olleen Hortenssian puutarhakompostin kylkeen talviunille, peittäen sen haravointi lehdillä.

Autokatoksessa kesäkauden olleen ruohonleikkurinkin siirsin kellarivarastoon. Samalla haravoin syystuulien puhaltamat lehdetkin pois autokatoksesta.

Viimeisinä talteenotettavia kesäkukkia olivat Keijunmekko ja Kellokukka. Istutin ne ruukkuihin ja vein nekin kellariin talviunille, saahan nähdä miten kellokukan talvehtiminen onnistuu. Keijunmekko säilyi hyvin viime talvena ja kukki runsaasti koko kesän.

Sipulikukkien istutuskin oli tahallaan jätetty näin myhäiseen ajankohtaan koska syksy on ollut harvinaisen lämmin. Tänään laiton sipulit maahan.

Kun olin saanut puuhani suoritettua alkoikin satamaan vettä, olipa hyvä mieli kun ehdit kaikki suunnitellut hommelit tehtyä ennen lumentuloa. En kyllä usko että lunta tulee vielä kun on niin lämmintäkin.

Puutarha jää nyt talvilevolle; keräämään voimia kevään roimaan kasvuun. Tämä "puuhasteleva puutarhurin apulainen" siirtyy nyt kokonaan tupahommiin; Talvi saa tulla :)

4.11.2012

ENKELIKORTIT Joustavuus

ENKELIKORTIT
Joustavuus

Elämä on täynnä muutoksia ja yllätyksiä. Sinua ohjataan nyt kulkemaan virran mukana, sillä virran vastustaminen luo hankaluuksia.

Pyydä enkeliäsi auttamaan sinua avaamaan mielesi ja sydämesi uusille ajatuksille ja tuoreille virtauksille.

Kun hyväksyt sen mahdollisuuden, että on muitakin vaihtoehtoja, aiemmin piilossa olleet ovet avautuvat sinulle ja selviydyt muutoksista helpommin.

Jokaiseen ongelmaan on olemassa ratkaisu, tarkkaile siis kaikkea rakastavin ja odottavin silmin. Silloin elinvoima virtaa kauttasi vapaasti.

Tunnet itsesi terveeksi ja pirteäksi ja kykenet käyttämään tarvitsemiasi voimavaroja ja sisäistä viisauttasi selviytyäksesi muutoksista.

VOIMALAUSE
Olen vapaa ja joustava.


Lähde: Diana Cooper, Valon enkelit -kortit
Copyright: Diana Cooper ja Kustannus Oy Taivaankaari

29.10.2012

ENKELIKORTIT, Lempeys

ENKELIKORTIT
Lempeys

Jotta voisit olla lempeä, sinun täytyy avata sydämesi pehmeille välittämisen ja myötätunnon hyveille.

Ole lempeä itsellesi. Aseta itsellesi kohtuulliset odotukset ja kiitä itseäsi ansiosi mukaan. Jotta voisit kehittää lempeyden kykyjäsi, helli itseäsi.

Kun teet jotakin omaksi hyväksesi, suot osan käyttämästäsi energiasta muillekin.

Lempeys sulattaa jäiset suojamuurit ihmisten väliltä ja valaa jälleen voimaa niihin, jotka ovat peloissaan. Lähesty siis yksinäisiä, vedä ujot ulos kuorestaan, ota viereesi ne jotka kokevat erillisyyttä ja lohduta surullisia.

Palkkiosi on sisäisen rauhan,  lämmön ja rakkauden tunne.

VOIMALAUSE
Olen lempeä itselleni ja muille.

Lähde: Diana Cooper, Valon enkelit -kortit
Copyright: Diana Cooper ja Kustannus Oy Taivaankaari

27.10.2012

Tilhit marjaomenapensaassa aterioimassa

Olen jo odotellutkin tilhiparven vierailua, tälläkertaa olikin erittäin runsaslukuinen parvi ykskaks Marjaomenapensaiden kimpussa, voi sitä ihanaa viserrystä minkä parvi saa ilmoille, se oli musiikkia korvilleni. Katselin melko pitkään niiden touhuja, mielenkiintoista, eikä siinä mennyt kuin tovi niin pensaat oli puhdistettu marja taakastaan. Tilhi on upean näköinen lintu, harmi vaan että ovat niin ihmisarkoja että pyrähtävät heti puiden latvoihin turvaan kun joku ihminen liikkuu lähistöllä.
Viimeiset syyskukkijat koristavat puutarhaamme komealla kukinnoillaan. Eilen aamulla oli sitten maa valkeana. Yöllä oli satanut lunta hiukan ehkä ½ senttiä. Tänä aamuna oli pakkasta jopa  -8 astetta. Minulle tulikin kiire viritellä ne jokavuotiset verkot pienten puiden ympärille ettei rusakot pääse nakertelemaan puiden runkoja. Atsaleassakin on niin mehevän näköisiä nuppuja runsaasti, ne varmaan maistuisivat pitkäkorville joten laitoin suojat sillekin, samoin nuorelle viiniköynnökselleni.

Tänään olen viettänyt perinteisesti lauantaipäivääni; siivoten, pyykäten ja leipoen. Lämmitin itselleni tuon mainion pihasaunankin, ja voih miten makoisat löylyt sainkaan... nyt on niin rentoutunut olo.
Jatkan iltaani tapani mukaan katsoen pari poliisisarjaa, hiukan musiikkia kuunnellen ja lukien. Päätän iltani useinkin välittämällä Reiki-energiaa läheisilleni ja ystäville jotka ovat sitä pyytäneet, viimeiseksi hoidan energiavirroilla itseäni.  On ihanaa vaipua unten maille, kiitollisena kuluneen päivän tapahtumista ja tapaamisista, terveydestä, kaikesta hyvästä ympärillä.

23.10.2012

"Joriinin juuret"/Daaliat kellariin

Syystyöt jatkuvat pihalla, on taas aika kaivaa Daalioiden juurakot maasta ylös.
Tänä kesänä nämä ikivanhat juurakot kukkivat koko kesän  ja vielä melkein näihin päiviin asti. Satoikin juuri sopivasti ja lannoituksetkin olivat sopivat kun kukkimisesta ei tahtonut tulla loppua lainkaan. Lopulta otin vanhan sirppini ja katkoin kukkavanat kompostiin.
Lapiolla juurakot ylös ja ylimääräiset mullat karistelin pois. Vanhojen muovisten "maitolaatikoiden" pohjalle laitoin sanomalehteä ja asettelin vain yhden kerroksen juurakoita laatikkon.
Daalialaatikot joita on kaikkiaan 6 kappaletta , säilytän kellarikomerossa päällekkäin, näin niille jää ilmatilaa tarpeeksi eivätkä homehdu, eivätkä mätäne. Kosteuskin pysyy juuri sopivana viileässä +5-+8 asteisessa tilassa, ilman kastelua. 

Keväällä niihin tulee vaaleita versoja, pimeässä tilassa kun ovat, en esikasvata niitä lainkaan vaan istutan varhain keväällä suoraan kasvupaikalle.

Yksivuotisena kesäkukkana viljelty Verbena.
Otin nämäkin ruukuissa kellariin, kokeilen onnistuuko talvehtiminen.

Syystöitä riittää vielä muutamalle päivälle, mikä onkaan parempaa hyötyliikuntaa, raikkaassa syysilmassa puuhastellessa saa älyttömän hyvän olon ja uni tulee heti kun päänsä kallistaa tyynylle.

22.10.2012

PFAFF koneista parhain

Hankin "Paffini" jo 60-luvun alussa, heti Nurmijärvelle tultuani ja melkein ensimmäisillä kuukausipalkoillani, kuitenkin ensimmäisen puolen vuoden aikana.
Siihen aikaan vielä ompelinkin jotain, muistan tehneeni Matilda-mummolleni iloisesta kankaasta kotitakin kun hän pyysi ja olikin tyytyväinen mekkoonsa.
Niin ja ompelinhan itsellenikin lakanoita tyynyliinoja ynm muuta ns. kapioihin kuuluvaa kun olin treffannut aviomies-ehdokkaan. Muistan ommelleeni myöskin tummansinisestä kankaasta itselleni juhlamekonkin, jonka tarvitsin tuleviin pikkujouluihin. No niin kaikkea sitä palautuu mieleeni kun muistelin ompelukoneeni historiaa. Hankin sen käytettynä Liisa-ompelijalta, eli kone oli hyvin koeajettu.
Koneella on ommeltu 53 vuotta, mukaan luettuna se 5 vuotta koeajoa.
Koneessa on kaikki alkuperäistä, johdotkin... olen vain kerran käyttänyt tämän vanhan ystäväni huoltoliikkeessä, muuten huollan koneeni itse. Sen äänikin on pehmeästi surraava, eikä se lakkoile koskaan.
Koneessa on vain perus toiminnot, ei siis liikaa nappuloita, eikä yhtään muovista osaa, tosin se painaa melkoisesti mutta ei haittaa lainkaan.

Sillä oli aikoinaan hyvä paikata villien lasten mieluisia farkkujakin, eli pystyi ajelemaan paksujakin saumoja. 

En vaihtaisi mistään hinnasta maailman parasta konetta mihinkään uusiin saumureihin ja monimutkaisia nippeleitä sisältäviin muovikoneisiin.

PFAFF-vanhukseni toimii edelleen... sillä hoituu verhojen ompelut ja housunpunttien lyhennykset tuossa tuokiossa, onhan se aina toimintavalmis ja varma toimija.

21.10.2012

ENKELIKORTIT Rehellisyys

ENKELIKORTIT
Rehellisyys

Enkelit muistuttavat sinua siitä, että  jokainen ajatuksesi, sanasi, tunteesi ja tekosi heijastuu auraasi.

Kun olet rehellinen, aurasi on kristallin kirkas. Jokainen tietää paikkansa sinun suhteesi ja tuntee olonsa täysin turvalliseksi.

Enkelit ehdottavat, että etsisit sisältäsi siellä mahdollisesti piilevät kurjat tunteet ja ajatukset ja puhdistaisit ne.

Kun olet itsellesi täysin rehellinen, käyttäydyt lahjomattomasti ja uskallat  olla avoin, sillä sinulla ei ole mitään salattavaa. Ihmiset kunnioittavat sinua ja luottavat sinuun.

Kun alat aäteillä rehellisyyden energiaa, ihmiset myös reagoivat sinuun avoimesti ja rehellisesti.

VOIMALAUSE
Olen rehellinen ajatuksissani ja teoissani.

Lähde: Diana Cooper, Valon enkelit -kortit
Copyright: Diana Cooper ja Kustannus Oy Taivaankaari

14.10.2012

Syksyisiä puuhasteluja pihalla

Aloitin joka talvisen pikkulintujen ruokinnan, asettaen laudat ja talipallot tarjolle. Lintuja saapui aterioille runsain määrin ja tinttien/pikkuvarpusten siritys oli ihanaa ääntä korvilleni, aivan kun ne olisivat kiittäneet saamastaan ruuasta.
Bambuinen tuulikello vaatikin pientä korjailua ennen talvisäilöön vientiä. "Urkupillit" olivat hiukan halkeilleet ja narut vaativat myöskin uusimista.
Halkeamiin laitoin kosteudenkin kestävää puuliimaa.
Lämpökompostorin  sisällön siirto puutarhakompostiin on myöskin näitä joka syksyisiä puuhiani. Poistin taas korttikärryllisen massaa kompostorin alaosasta ja piiloitin sen "melkein kypsään" kompostiin jatkomuhimaan.
On se vuodenaika että täytyy miettiä nuorten hedelmä- ja koristepuiden suojaukset myyriltä ja rusakoilta. Laitoin vain runkosuojat, suojaverkot rakentelen puiden ympärille kun syksy on vähän edennyt.
Kaunis vaaleanpunainen  lummekin sai siirtyä kellariin, vesiastiassaan. Saa nähdä miten se talvehtii ns. kuivalla maalla. Suunnittelen sen vientiä mökkirantaan.
Maljaköynnös ei oikein kukkinutkaan tänäkesänä, jospa sekin piti välivuoden.
Vein kuitenkin sen ruukussa kellarivarastoon, talvehtimaan ja keräämään voimia ensi kesän kukintaa ajatellen.

Puutarhakalusteet olen puhdistanut ja varastoinut ne ns, saunakamariin. Puiset kalusteet ovatkin säilyneet kohta kolme vuosikymmentä, lahoamatta, ehkä juuri huolellisen huollon vuoksi. Kalusteet ovat ystävän tekemät ja siksi ehkä teollisesti valmistettuja vahvempaa tekoakin ja juuri siksi on tullut ne huolella hoidettuakin.

Kaikki nämä minun puuhasteluni ovatkin jokavuotisia hommeleita, mutta erittäin tärkeitä sellaisia. Maalaistalon tyttärenä se on niin verissä että valmistelee puutarhaa talviunille, suunnittelee ensikesän kasvimaata ja sen kylvöksiä, huoltaa puutarhatyökalut ja varastoi ne. 

Syksyn viimeisiä pihapuuhasteluja on lehtien haravointi, jonka aloitan sitten kun suurin osa lehdistä ovat varisseet, nyt on osa vielä aivan vihreänä. Aistin luonnosta että tulee pitkä ja lämmin syksy, katsotaan toteutuuko se!!!???