30.3.2015

Värikäs viikko takana....

 Kelmi hauveli 5 vk ikäisenä
 Kelmi 12 vk 
Kelmi telmimässä siskonsa kanssa, Kuunsirpin kennelin pihalla, kuvatkin kopioitu Kuunsirpin postauksesta.

Jännityksellä odotin perjantai päivää jolloin tavataan ensimmäisen kerran Suvin hauva-vauveli. Ensitapaaminen sujui mukavasti kun olin Suvin vinkistä viisastuneena varannut "nameja" taskun pohjalle.  Kelmi-hauveli kömpi autosta ulos aivan unenpöpperöisenä mutta oli heti utelias tapaamaan uusia ihmisiä.  

Kelmin  12 vk kuvat on otettu perjantai -iltana kun koirulit jäivät täysihoitoon kenneliin. Velmun kanssa jälleennäkeminen oli molemmin puolin riemukas ja Hauska-neitokainen hiukan ujosteli. Hyvin käyttäytyviä koiria kaikki, Suvi on onnistunut Velmunkin kasvatuksessa erittäin hyvin. 

Suvi tuli viettämään syntymäpäiviään tänne kotikulmille sieltä Pohjois-Karjalasta. Nuoret juhlivat keskenään eikä tyttöä paljon ehtinyt nähdä kun pieniä hetkiä ohimennen. Pää asiahan oli että synttärisankarilla oli hauskaa ja kuului hänellä hauskaa olevankin.

Torstaina kirkonkylän leffateatterissa näytettiin elokuva "Mielensäpahoittaja". Kirjastomme oli jakanut ilmais-lippuja (60+GLUBI ) eläkeläisille päivänäytökseen. Meitä olikin teatterin täydeltä mummeleita ja muutama papparakin, nauttimassa kulttuuripläjäyksestä. Elokuva oli hauska ja hyvää näyttelijä suoritusta Antti Litjalta, joka esitti päähenkilöä elokuvassa. 

Parasta oli meidän neljän hengen poppoo, jotka istuimme teatterin takapenkeillä, meillä' oli ihan "omat kivat". Jatkoimme hauskanpitoa päiväkahveilla yhden meistä kotona, keittiön pöydän ympärillä. Siinä käytiin läpi vanhoja muistoja, niitä hauskoja, niin että saimme nauraa vedet silmissä, yhtään eivät tulleet mieleemme miesvainajat eikä monet krempat jotka muuten kulkevat sujuvasti itse kunkin mukana. Totesimme kaikki yhteen ääneen että tällainen iltapäivä ja tässä porukassa uusitaan jo pikapuoliin.

Keskiviikkona lähdin Sinin seuraksi poliklinikka käynnille Hyvinkään sairaalaan. Sattui sankka lumipyry lähtömme aikaan ja Sinin piti vaihtaa autoa kun omassa autossa oli jo kesäkumit. Olimme säästä huolimatta ajoissa perillä ja hyvä tuurimme jatkui vielä kun Sini pääsi heti lääkärin vastaanotolle, varmaankin peruutuspaikalle. Tutkimusten jatkumiseen liittyi käynti omalla terveysasemalla. Hyvä tuurimme jatkui edelleen, Sini sai ystävällistä palvelua, ennakkoasenteistamme poiketen ja toimenpiteet jatkuvat toivotulla tavalla eteenpäin. Olimme jo kotona ja kahvin keitossa kun olisi ollut varattu vastaanottoaika polilla.

Lauantaina teimme taas ruokaostos keikan kirkonkylän S-markettiin entiseen tapaan mutta tunnelma oli jotenkin latistunut kun yksi meistä on edelleen Meilahden sairaalassa eikä kukaan ole kertonut Sonja-muorin tilanteesta mitään uutta. Kuitenkin joimme kaffeet juustokakulla ja maistuihan se kaikille, vaan tärkein puuttui, ne vanhemman ihmisen värikkäät tarinat entiseltä ajalta ja se oli suuri puute lauantain ohjelmassa.

Saunanlämmitys kruunasi lauantaipäivän puuhastelut ja kaiken kukkuraksi Sinikin tuli nauttimaan pihasaunan suomista lempeän pehmeistä lämmöistä. Iltani viihteenä katsoin televisiosta pari poliisisarjaa ja unilääkkeenä luin puolet meneillään olevasta dekkarista.

Tänään alkoi uusi viikko ja takatalvi saapui tänne eteläiseen Suomeen. Lintulaudalla oli säpinää; punatulkkuja, viherpeippoja, pikkuvarpusia, järripeippoja, peippoja, mustarastaita, punarintoja, keltasirkkuja, fasaani, kesykyyhkyjä, naakkoja, harakoita, variksia ja sepelkyyhkypariskunta. 

Suvinkin kotimatka karjalaan sujui ongelmitta, huonosta säästä riippumatta, arvasinkin että ei huono kelikään sitä tyttöä haittaa kun on auton käsittely ja liikenne hallinnassa. Ihan turhaan taas kerran jännitin Suvin puolesta ja ihan turhaan......

Viikonpäivät tapahtumineen tulivat vähän sikin sokin, eihän se haittaa....on kiva vaan kirjoittaa....kirjoittaa ja kirjoittaa....

19.3.2015

Maailman paras paikka

Paras paikka maailmassa on oma koti, lämmin ja turvallinen. 
Elämäni ensimmäinen talvi yksin asuen on takana. Tunnen syvää kiitollisuutta ja sielun rauhaa. Olen saanut rentouttaa ja vapauttaa itseni kaikista elämän tuomista paineista ja taakoista.  On levännyt olo. En kaipaa tällä hetkellä mitään uutta elämääni, elän tässä ja nyt, nykytilasta nauttien.

Onni on olla eläkkeellä, aikatauluista vapaana, ilman velvoitteita ja kiireitä. On aikaa pysähtyä katselemaan lintujen ja oravien iloista liikehdintää. Ei ole aiheeton lausahdus ; "vapaa kuin taivaan lintu", tunnen että itse olen sellainen juuri nyt.

Heräilen aamuisin aina hyvin nukutun yön jälkeen kiitollisena uudesta päivästä jonka saan taas ottaa vastaan terveenä, hyvissä sielun ja ruumiin voimissa. Elämä on lahja ja sitä tulee jokaisen meistä vaalia, huolehtien omasta terveydentilastaan harrastamalla riittävästi liikuntaa ja noudattaen kokonaisvaltaisesti terveellisistä elämäntavoista.

Itselläni on onni asua vanhassa omakotitalossa, kauniin puutarhan ympäröimänä ja kaikki tämä rauhallisella omakotialueella. Luonto ja metsät lähellä, jossa voi ulkoiluttaa  Vili-koiraa ja samalla saa itselle sielunhoitoa mitä vain metsä voi antaa. Pihalla on jo kukintakausi alkanut kun ensimmäiset Talventähdet ja Krookukset availevat ujosti nuppunsa heti kun aurinko vaan pilkistääkin pilvien välistä. 

Lauantai-iltojen  viettoon kuuluukin pihasaunan lämmitys, kun piipusta nousee savu ja savun tuoksu leviää ympäristöön niin minulle tulee ihan vanhan ajan lauantait mieleeni. On hyvä ottaa vanhat perinteet käyttöön kun voi niitä noudattaa, johtuen siitä etteivät työt, aikatauluineen enään häiritse minua.  

Kun olen koko ikäni ollut töissä ja viikonloputkin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, osaan nyt eläkkeellä nauttia tästä omasta vapaudesta erittäin suuresti. Työpaikallani sain sujuvasti kuunnella osaaottavasti ihmisten suruja ja murheita niin nyt en kaipaa ihmisten seuraa lainkaa, haluan olla yksikseni. Tapaan runsaasti "koiraihmisiä" ja oma perhe pitää tiheään tahtiin yhteyksiä etten tunne oloani yksinäiseksi. Vanhat "sydänystävät" ovat tietenkin kuvioissa edelleen mukana, mutta nykyään valikoin entistä tarkemmin ihmiset kenen kanssa olen tekemisissä. Vältän kaikkia  negatiivisella asenteella eläjiä ja jatkuvasti valitusvirttä laulelevia ihmisiä, yksin omaan jo sen vuoksi etten pilaa omaa mielialaani turhilla negatiivisilla jutuilla.

Aikani kuluu verkkaisesti mutta nautinnollisesti puuhastellen eri asioita, vaihdellen mieltymyksieni mukaan. Keväästä nautin erikoisen runsaasti kun luonto ja pihakasvini heräilevät lepokauden jälkeen taas eloon ja täyteen kukoistukseena.


16.3.2015

Ituja tulossa

Liotin  hyvin huuhdellut sinimailasen siemenet yön yli.
On hyvä huolehtia idättämisen ajan välineiden ja veden puhtaudesta, ettei pääse syntymään ylimääräisiä ja haitallisia "pöpöjä". Olen idättänyt jo 80-luvun alusta lähtien eikä itujani syöneet ole saaneet minkäänlaisia vatsapuruja, päin vastoin ne ovat vielä helposti sulavia eivätkä tuota sappivaivaisillekaan minkään laisia ongelmia.
Käytän idättämiseen lasipurkkia ja harvaa kangasta joka on kumilenkillä suljettu lasipurkin suulle. Huuhtelen pari kertaa päivässä idut kylmällä vedellä. Huuhtelu on helppoa ilman siivilää ja lisä astiaa, se onnistuu suoraan idätys  purkin kanssa.
Huuhdellut siemenet valutan ja laitan purkin vinosti alassuin kuivauskaappiin valumaan.

Tässä vaiheessa itäneet siemenet on hyvä "kylvettää" runsaassa vedessä. 
Tässä kylvetetyt siemenet  syötäviksi ja säilytettäviksi jääkaapissa.

Idut ovat terveellistä ja ravinteikasta salaattiainesta. Jostakin syystä keväisin herään aina myöskin idättämään. Sinimailasen siementen lisäksi mieli ituja ovat mung pavun idut.

Siemenissä on tavallisesti runsaat eväät uuden taimen alkuvaiheita varten. Niissä on valkuaisaineita, tärkkelystä ja rasvaa sekä rakennusaineiksi että energian lähteeksi. Niissä on myöskin kaikki elintärkeät kivennäisaineet.

Sopii erinomaisesti tarjottavaksi aterialla salaattina, eikä välttämättä tarvitse edes salaatinkastiketta makua parantamaan, maistuu herkulliselta ihan sinällään.

10.3.2015

Linnunpönttöjen huoltoa ja hiukan haravointiakin

Nyt on jo kiire tyhjentää linnunpöntöt ellei ole tehnyt sitä jo syksyllä. Minulla on tapana huoltaa pöntöt vasta keväisin että linnuilla on mukavampi lämmitellä talvipakkasilla pöntön suojassa. Meidän pönttömme alkavat olemaan jo niin vanhoja että on aiheellista laittaa tulevan syksyn ohjelmistoon uusien pönttöjen teko
 Melko paljon on tyhjennettävää tavaraa jakaisessa pöntössä.
 Tässä näkyy hyvin tuo pohjalaudan sulkulaite; rautalanka ruuvien ympäri....
 Lintu harrastajat osaavat tulkita jo pesäaineksista mikä lintu on pesinyt
Tässä pöntössä asustivat pikkuvarpuset. Taisi toinen pesintä epäonnistua kun munat eivät kuoriutuneetkaan, vai oliko liian kylmä sää.
Tässä oli kolmen vuoden pesijöiden rakennusaineet.
 Talviasukas ei ole käynyt ulkosalla edes kakkimassa kun jätökset ovat pesässä.
Kevärharavointikin tuli tänään "korkattua" kun haravoin pihatien siistiksi.

Sitä ne tuulenpuuskat tiesivät, nyt alkoi satamaan vettä, joten on parasta siirtyä käsitöiden pariin.


9.3.2015

Alppiruusun suojaus kevätauringolta ja pihakukkien tarkkailua

Ihmeellinen valoilmiö ! Aurinko paistaa ! Nyt on viimeinen tilaisuus suojata Alppiruusut kevätauringon paahteelta.
 Laitoin suojakankaan kaksinkerroin, kun mielestäni se on liian harvaa eikä anna riittävää suojaa.
Kiinnitin varjostus kankaan toisen pään naruilla pähkinäpuun oksaan ja helmojen päälle tiiliskivet, nyt saa tulla minkälainen myrsky tai lumisade hyvänsä niin kyllä tekeleeni kestää tuulen tuiverrukset.

Oli nautinnollista olla puuhastelemassa pihalla kun aurinko lämmitti mukavasti eikä ollut mihinkään kiirettä, voin tehdä suojaus homman huolella. Vili oli pihalla seuranani ja silmn nähden sekin nautti keväisestä säästä, vaikka olikin kytkettynä mutta pitkässä narussa.
Aivan kohta avaavat ensimmäiset krookuksetkin nuppunsa. Tänä keväänä olen kylvänyt kahvinporoja krookuksille etteivät fasaanit ja rusakot söisi niitä suihinsa. Näyttää suojauskeino  tehoavan kun nuput ovat vieläkin tallella.
 Myöakin keltaiset Talventähdet ovat saaneet suojakseen kaffeen poroja.
Ovat hiukan laiskoja lisääntymään, viime keväänä oli 2 kukkaa ja nyt niitä tulee 5.
 Lumikellokin löytyi tontilta !
 Jouluruusut availevat piakkoin kukkansa.
Myöskin jouluruusut ovat suojattu kahvinporoilla, eikä nuput ole kelvanneet fasaaneille.

Kevät on viherpeukaloiden kulta-aikaa, on jännittävää seurailla mitkä sipulikukat nousevat missäkin kukkapenkissä tai nurmikolla. Lintujen konsertit ovat monipuolistuneet. Tuoksuu keväälle.
Kaikki aistit herkkinä.... vastaanottamaan keväiset nautinnot.... omalla pihalla. Taito nauttia tästä kaikesta mitä luonto ympärilläni antaa varmaankin vaikuttaa osaltaan hyvään terveyden tilaani kun olen saanut olla terveenä kaikki nämä vuodet. Pihalla puuhastelut antavat sopivasti myöskin liikuntaa lihaskunnon ylläpitämiseksi. Mieli oikein  halajaa päästä tekemään taas käsillä ja voimalla puutarhatöitä samalla nauttien kevätauringon lämmöstä, pihakeinun rauhallisen keinuttelusta.

1.3.2015

Lauantai illan yllätys

En osannut yhtään arvailla miksi Katja kysyi tekstiviestillä; milloin minun "saunavuoroni" päättyy? Hän kutsui käymään heti saunasta tultuani. Vähän ihmettelin miksi moinen kutsu hänen mieleensä tulikin, koska olen pyhittänyt lauantai-iltani saunan lämmitykseen ja saunomiseen ja kaikki tietävät etten halua saunan jälkeen lähteä minnekään en edes pukeutua, hipsin illan yöasuisena,  kylpytakkisillaan. Tein kuitenkin poikkeuksen iltaani ja pukeuduin vanhaan verkkaripukuuni, tossut jalkaan ja lähdin hipsimään polkua pitkin naapuriin.

Luulin aluksi että näen näkyjä! Sami oli Katjan terassilla ! Sitt´havaitsin Suvinkin ! On se totta ! Ne ovat tulleet Pohjois-Karjalasta yllätysvisiitille ! Samassa Velmu-koira juoksi iloisesti tervehtimään vanhaa kamuaan, minua ! Hauska-hauvelikin lähestyi hiukan ujostellen mutta lopuksi melko rohkeasti rapsutettavaksi.

Nuorten järjestämä yllätys onnistui sata prosenttisesti. En osannut arvata lähellekään illan vieraita, luulin että Katjalle on tulossa karaokekavereita jotka minäkin tunnen tai sukulaisiamme. Seuraavaksi tietysti utelin heiltä syytä pikavisiittiin?

Suvi vaan ilmoitti hakevansa uuden pennun Kuunsirpin Kennelistä. Siis kolmas koira hänen huusholliinsa, huh huh- Jos se on samanlainen kun Velmu oli pentuna niin taas tuhoutuvat johdot ja kaikki irtain mitä eteen sattuu ja voi pureskella. Toivon mukaan tämä soma pentu on rauhallisempi yksilö.

On se kaunis! Sillä ei ole vielä nimeä, saas nähdä minkä nimen Suvi keksii pennulle antaa.
Aika vekkuli ilme tuossa yllä olevassa kuvassa. On noi pelkkaripennut niin suloisia!

Vahinko etten saa seurata pennun kehitystä läheltä mutta saanhan nähdä kuvia ja nuoret käyvät kuukausittain täällä etelässä niin se saa nyt riittää minun "vauvakuumeeseeni".
Onhan minulla hyvä ulkoilukaveri; 9 vuotias Vili.koira joka on sopivan rauhallinen ja hyvin käyttäytyvä "vahti- ja seurakoirani"