Vietin tosi rauhaisan joulun, kynttilöiden tuikkeessa ja vanha himmelikin heilahteli katossa hyvin hiljalleen. Ei tullut lähdettyä edes joulukirkkoon, mikä taas johtui säästä; ulkona satoi vettä....
kyllä...luit aivan oikein, nyt on vallinnut todella "Joululauha". Lämpöasteita +6-+8 astetta.
Nurmikko vihertää... sadevesikaivot lirisevät.
Lumettomassa talvessa ovat omat hyvätkin puolensa, ei tarvitse tehdä lumitöitä, eikä liukastella koiralenkeillä.
Pimeys ei minua haittaa vähääkään, pidän "hämärä hyssystä", musiikkia kuunnellen ja villapuseroa neuloen. Nykyäänhän kylän raitit ovat niin hyvin valaistuja ettei pimeydessä tarvitse kulkea, toista oli ennen, harvemmin asutuilla alueilla, ei ollut valoja eikä aurattuja teitä, niin vaan tarvottiin aamulla varhain koulutielle, se oli ennen se!
Uusi "naapurini" Norjalainen metsäkissa Samu, sairasteli hiukan joulunalus viikolla mutta tervehtyi hyvässä hoidossa juuri jouluksi.
Onneksi se on sisäkissa jota ei pidetä vapaana ulkosalla, niin että kukkapenkkini , linnut ja oravat saavat olla sen puolesta ihan rauhassa.
Jatkan lintujen ruokintaa lauhasta säästä huolimatta, etteivät lintuset vaan unohda lounaspaikkaansa.
Kylän laitamilla on tehty useita ilves havaintoja. Eipä ole ihme että pienet koirat häviävät eikä niitä löydetä, varmaankin ovat joutuneet "isonkisun" suuhun.
Vähän huolestuttaa naapurin pieni Vili-koira joka lasketaan vaan ovesta aamupisulle ihan yksikseen ja juuri lähellä olevalla vesitornin mäellä on tehty useimmat havainnot ilveksistä.
Ilvesten ilmestyessä asumusten lähelle on taas ainakin yksi hyväkin puoli asiassa; rusakot ovat vähentyneet huomattavasti. Se jos mikään on viherpeukalon mieleinen muutos luonnon eläin kannassa.
Tunnelmoidaan taas tulevana viikonloppunakin kynttilöin ja musiikkia kuunnellen, RENTOUTTAVAA VIIKONLOPPUA ystävät !