Roskaavan männyn poistatut

Sinnä se kesä mennä tupsahti aivan huomaamatta. Syksy ja sateet ovat saapuneet. Helteiset viikot asettivat meidät ikääntyneet immeiset hitaammalle vaihteelle koko kesän ajaksi, ei jaksanut edes kirjoitella. Facebook otti oman osansa päivä rutiineista, tietenkin, olen kyllä yrittänyt rajoittaa koneen ääressä oloa mutta onhan se pakko seurata mitä eri ryhmissä keskustellaan ja pitäähän ne uutisetkin lukaista.

Syksyn ruska on ollut upea.

Minua on jo muutaman vuoden harmittanut roskaava puu, mänty, joka on melkein tontin rajassa kiinni mutta kunnan puolella, en ole uskaltanut sitä itse kaadattaa pois. Siispä sain inspiraation ja kirjoittelin kunnan Solmu-sivuille toiveen puun poitamiseksi ja kuinkas ollakaan niin puistopuolen työnjohtaja pisti asiat etiäpäin ja toimeksi tosi vikkelään.

Ammattimiehiltä ei kauaa mennyt kun mänty oli nurin.....

ja juuri suunnitellusti tienpientareelle.......

siinä se on nyt pensasaidan vieressä.....

ja samantien traktorin kyydissä.....

sinne lähti oksat, havut ja tukitkin.

Nyt se "roskaaja" on poistettu. Seiraavaksi hommaksi lakaisin mansikkamaalta neulaset ja kävyt, joita oli runsaasti, myrskytuulen ravistelemina. 

Mansikatkin varmaan viihtyvät entistä paremmin kun eivät saa happamia  havun neulasia niskoilleen, eivätkä kuivat, kovat oksat tylsytä trimmerin ja ruohonleikkurin teriä.

Kyllä hiukan harmitti kun en aiemmin hoksanut ottaa kunnan "puistopoikiin" yhteyttä, ois kannattanut.

 

Kevään eka hellepäivä

Nokkosperhonen, nauttii hellepäivän auringosta, lämpömittari nousi +15.

Krookukset kukkivat erittäin runsaasti ja ovat lisääntyneet siemenistä ihan omia aikojaan.....

laajoina kukkamattoina

Talventähti tuo kevään...sekin lisääntyy siemenistäkin, näköjään...

Valkoiset krookukset kukkivat ekaa kertaa ja ihme kyllä että säilyivätkin rusakon salaattiaterialta.

On nää niin ihania aina keväisin, vaikka kukinta aika on melko lyhyt, kun on vähemmän aurinkoisia päiviä ja enemmän ollut lumipyryjä, mutta aina ne selviävät ilahduttamaan kauniilla kukinnallaan.

Tässä riippuu "nassut pois" pallo, jota myy esim. Hankkija. Niin kuin kuvasta näkyy, ei tehoa !!! Pallo riippuu pikkusyreenin oksalla ja peurat napsivat talvella oksia ja tuon rusakon ajoin itse pois valkoisilta krookuksilta. Onkohan tuo iso ja ruma ristihammas joku ikivanha ja kuolemaa tekevä yksilö, kun jatkuvasti loikkii puskien alle piiloon tai kun ajan pidemmälle niin palaa oitis takaisin. Tykkää herkutella juuri krookusten lehdillä ja kukkanupuilla.

Kevät puuhastelut pihamaalla jatkuvat, tosin runsaat lumipyryt välillä ovat haittona ja ajavat tämän mummelin kiikkustuoliin ja lukulampun alle nauttimaan mielikirjallisuudesta. 

Ensimmäin rokotuskin on saatu ja toisen kerran pistävät juuri juhannusaatonaattona. Eihän noi kokotukset anna 100% suojaa koronalta mutta ainakaan ei tulisi kovin rajuna jos sattuis tartunnan saamaan. Täytynee pitää maskia naamalla kun käväisee ruokakaupassa ja muilla asiointi reissuilla, 

 

Linnunpönttöjen tyhjennystä ja peurojen karkoittelua

Viime tippaan on jäänyt tämä homma, mutta ajattelin että tirpat saavat vielä pakkasöinä tutua pehmustetussa asunnossaan. Ylemmässä pontössä asusteli viime kesänä sinitiaiset ja alemmassa talitintti. Hiukan on pesissä akenteellisia eroja. Pehmikkeenä kummassakin koirankarvoja joita tarjoilen linnuille; kuivassa paikassa ja verkkopussista. hyvin ovat kelvanneetkin. 

Kaikki kahdeksan pönttöä tyhjennetty ja asuntomarkkinat voivat alkaa !!!!!!

Vilkkaasti tirpat käyvät tutustumassa mahdollisiin kesäasuntoihin.

Pienet peuralapsen jäljet kukkapenkissä herättivät tarkempaan katselmukseen ja löytyihän käyntiin varsinainen tepastelun syykin; taas oli napsittu tulppaanin lehtiä salaatiksi????!!!!

Onneksi olin jo tilannut peurakarkoitetta; Kodin Kukat. Heti aamutuimaan kävin ruiskuttamassa kaikki sipulikukkien alut....ähäkutti... nyt saatte bambit etsiä uudet salaattipaikat, meillä ei enään tarjoilla teille.

Ai miksi tilasin tuotteen enkä hankkinut sitä alan lähimyymälöistä , no siksi kun sitä ei ollut esim. Hankkijalla lainkaan myynnissä ja muista liikkeistä se oli loppunut. Onneksi löytyi taas ammattilainen joka oli varautunut kevään tuomiin haasteisiin. Edellisen kesän harmilliset kokemukset opettivat varautumaan peuravaaraan, koska silloin ne söivät kaikki tulppaanin alut yhden yön aikana maantasalle. Onneksi havahduin edes nyt, tosin hiukan myöhässä mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan, sanoo vanha sanontakin.

Salaatti aineksia tulollaan!!!

Herneenversoja luvassa! Vaihtelua salaatteihin!! Pitäisi olla makeampia kun kaupan versot. Onhan nämä sokeriherneitä 😍😍 Pieni mutta tärkeä lisä terveelliseen ruokavaliooni !!😎

Onneksi olen saanut sen verran ravinto-oppia ammattiini liittyen, jo opiskeluaikoina, että olen syönyt aina melko terveellisesti. Tosin, olen melko perso makeille herkuille mutta sokerimittarini palautta  minut aina ruotuun... ehkäpä siksi olen saanut olla terveenä ja pienet herkkuhetket kuuluvat edelleen päivän parhaihin hetkiin , hyvässä seurassa 💖

Nautiskellaan 💝😍
 

Kevään kohinaa ja tohinaa monenlaista

 

Sieltä ne kevään ensimmäiset krookukset tulevat lumen alta tuomaan kevään pihalleni.

Lumikellotkin availevat pikapuoliin kukkansa.

Kevään tulo on paljon edellisiä vuosia myöhässä, mutta kukkivat krookukset kertovat että ; kevät on 😍

Kun on itse saanut tehdä lumityöt ja käytössäni on se "maalaisjärkikin", niin pihaantuloalue on jo sulanut ja kuiva. Lumet on kolattu alueille jossa ne saavat sulaa rauhassa ja vedet valuvat suotuisaan suuntaan.

Aloitin tänään kevään haravoinnit, ihan vaan pihasaunan ja portaiden edustat, sekä tietenkin hiekka-alue, eli pihaantulotien. Isoäitini opetti minua jo pikkutyttönä pitämään porraspään siistinä, koska se kertoo talon emännän siivoustaidoista ja siisteydestä paljonkin....

Kevät tuoksuu jo! Aamuisilla lenkkipoluilla aistii ihan selvästi keväisen tuoksun luonnossa, sitä tuoksua ei osaa tarkemmin selittää, se vaan on "kevääntuoksu" 😎 Mustarastaiden konsertit ovat myöskin voimistuneet, varsinkin aamun varhaistunteina. Punatulkkujen piippailut kuuluivat lähipuista ja jokunen eksyi siemeniä syömään lintulaudalleni, onkohan ilmat kylmenemässä?

Harakat ja varikset kantavat jo pesätarvikkeita, tiaiset vasta tutustuvat pihan asunto tarjontaan. Joutsenet lensivät kohti pohjoista ja sinne suuntaan oli kurkiaurakin menossa. Lintujen touhuja on kiva seurailla kun on aikaa ja lämmin sää oleilla ulkosalla.

Peurankarkoitetta oli vaikea saada alan lähimyymälöistä, toiselta oli loppunut ja toisella ei tuote ollut lainkaan listoilla. Kun lopulta löysin verkkokaupasta niin tavarantoimitus ilmeisesti tökkii kun lähettävät vasta tulevan viikon maanantaina. Saas nähdä ehtiikö alueella liikkuvat peurat popsimaan suihinsa sipukukkani ennen karkotetta. Krookuksille kylvin verijauhetta, toivotaan että se "tepsii" ja kukat säilyvät.

Korona infoa tulee joka tuutista, omalla kohdallani olen asettanut itselleni jo vuosi sitten nyt voimaan tulevat suositukset ja rajoitukset. Maalaisjärjellä mennään edelleen. Kissanristiäiset ja muut turhat kyläilyt sekä kokoontumiset olen jättänyt kokonaan. Ruokakaupassa käyn kerran viikossa, aamulla heti myymälän avaessa ovensa, koska silloin on vähän asiakkaita kaupoissa, muut tarpeelliset tarvikkeet tilaan verrkokaupasta. Maski on aina tarvittaessa naamalla. Rokotteen saan tulevalla viikolla. Läheisten käynneille en ole asettanut rajoituksia paitsi flunssaoireisena ei saa tulla kaffettelemaan.  Näillä mennään ja toivotaan ettei kukaan lähipiiristäni saa tartuntaa tai joudu jostakin syystä karanteeniin.

Puhelin ja nettiyhteydet ovat kohdallani lisääntyneet entisistä ajoista, koronan vuoksi, nyt tulee useimmin soiteltua ja keskusteltua fb viestipuolella ystävien kanssa, samalla kyseltyä kuulumisia ja vointeja. 

Radio-ohjelmat ovat nousseet kiinnostuksen kohteina tv-ohjelmia tärkeimmiksi. Nyt olen huomannut miten hyvää viihdykettä radio tarjoaa ja samalla voi tehdä käsitöitä taitojen mukaan. Hyötyä ja huvia yhtäaikaa. 

Tämän "mummelin" elämä tuntuu mielekkäältä edelleen, korona rajoitteista huolimatta, kesää kohti mennään ja pian pääsen pihahommiin, joita  kaipaan päivieni hyötyliikunnaksi.

 

Alppiruusuille aurinkosuojaa ja menneitä muistellen

 Vaikka aurinko ei kovin korkealle vielä nousekaan, lämmittää se jo mukavasti ja herättelee alppiruusun lehden solukkoja sen verran voimakkaasti että oli aika viritellä verkkoa suojaksi.

Pakkasta vieläkin reilusti ja näpit oli jäätyä kun sidoin suojaverkkoa pähkinäpuun oksaan. Talitiaiset nokkivat vieressä talipotkylöitään ja virittelivät kevään titityytään.

On saatu nauttia helmikuussa oikein vanhanajan kunnon talvesta, paljon lunta ja kipakoita pakkas kelejä. Kyllä olenkin nauttinut kun saa olla lämpimissä sisätiloissa käsitöitä tehden ja elokuvia katsellen tai hyvän kirjan seurassa, sohvan nurkkaan käpertyen. Ei tarvitse enään lähteä hakemaan heinäkuormaa ladosta , navetan vintille hevospelillä ja reidet paljaina. Ei silloin ollut naisväellä pitkiä housuja, oli vaan hameet ja navettatakit. Tosin oli "pässinpökkimät" ja filttitossut jaloissa, eivätpä ne kuitenkaan reisiä lämmittäneet. 

Oli se kovaa aikaa se entis aika, 50-luvulla. Isän kanssa piti mennä ulkotöihin oli sää mikä tahansa. Lehmät ja hevoset tartti saada heinänsä porsaat kuivikkeensa, joita säilytettiin pellonlaidan ladoissa ja tuotiin navetan vintille sen verran kerrallaan kun sinne mahtui, lattialuukuista tiputettiin suoraan hevosten lehmien "pöydille" jaettavaksi kaikkien eteen. 

Nykyaikana noikin hommat tehdään kaikki koneilla joissa on lämpimät hytit, ei tarvitse enään ihmisten palella , eikä rasittaa itseään liiemmin. Mutta jotakin tärkeää heiltä varmaan puuttuu kun harvoin tapaa maatalousyrittäjiä jotka olisivat tyytyväisiä elämästään. Ehkä ennen vanhaan päästiin lähemmäs hoidettavia eläimiä kun tilat olivat pienempiä ja elukoita vähemmän, se varmaan korvasi ne raskaat työt. Eläimiin kiintyi ihan liikaa, niin että aina teurasautoon joutuvat eläimet saatettiin itkusilmissä. 

Se siitä entisajasta, jota en haluaisi uudelleen elää, kyllä nyt on kaikki paljon paremmin. Tämäkin mummeli käy kauppareissut maski naamalla ja odottelee kevään koronarokotusvuoroaan kärsivällisesti. Kyllä se kevätkin keikkuen tulevi.

Tarttis tehrä jotain

 

Huh,huh, sanovat pensasaidat painavan lumitaakkansa alta 😡

Tarttis varmaan tehrä jotain 💪

Tämän päivän hyötyliikunnaksi hyväksyin lumitaakan poistot pensailta ja puiden oksilta. Katuharja ja tekeskooppivarrrellinen työkalu mukaan ja hommiin.

Pakkaslunta oli helppo pudotella korkean tuijan oksilta ja pensasaidoilta. Hiukan kopautti oksaa niin lumet pölähtivät alas, niin hereästi että oli kiire väistää alta pois, etten saanut niitä niskaani.

Olin varautunut kahlaamaan 60 senttisessä hangessa, niin vyötin housunlahkeet "jeesusteipillä" saappaan varteen ja se konsti toimi, ei yhtään lunta sukanvarressa 😍

Kummallinen ilmiö tänä talvena on että orapihlaja-aita maistuu rusakoille 😕

Lähellä aitaa olisi tarjolla vadelman oksia, koristeomenapuu ja marjapensaan oksat, mutta vaan pensasaita kelpaa ristiturville ?????

Nähtäväksi jää, selviääkö aita talven tuhoilta ? Onkohan puput kuulleet aikomuksestani leikata koko aita tapeille, homma tulee ehkä tulevana keväänä ajankohtaiseksi 👎

Jälki on pahan näköistä 😖

Lämpökompostorissa on hyvä lämpö ja massan palaminen hyvässä vauhdissa. Ihmettelen kun ottaa huomioon pitkän pakkas jakson ja yhden hengen talouteni. Selityksenä on varmaan biohiili, jota olen hiukan massaan lisänyt ja tietenkin Biolanin tehokuivikkeen. Talvityhjennyksen olen aina näihin aikoihin tehnyt mutta nyt kannattaa siirtää toimenpide siihen kun lämpötila alkaa laskea. Otan yleensä aina pari 20 litran muovisaavillista massaa kompostorista pois ja säilytän ne kannen alla, kylmässä ulkovajassa, kunnes puutarhakomposti sulaa ja voin lisätä massan kasijätteiden sekaan, multautumaan.

Olen kompostoinut kaiken talousjätteen jo yli 20 vuoden ajan ja sama Biolanin lämpökompostori on ollut käytössä koko ajan, eikä siitä ole mikään osa hajonut, lämpömittarikin on alkuperäinen.

Tämmösiä puuhasteluja tänään.... taidan seuravaksi keitellä itelleni kunnon kohvit....kuulumisiin 🙏😍 

Kielot kukkivat tammikuussakin

Kaivoin lehmuksen alta lapiolla suuri silmuisia kielon juurakoita ja istutin ne kukkaruukkuihin ennen maan jäätymistä. Aluksi ne asustivat pimeässä kellarissa, lämpimään ja valottomaan ne pääsivät marraskuun alussa, kun niissä oli kunnon alut siirsin ne ikkunalaudalle. Kukkanuput kehittyivät melko nopeasti ja kukinnat säilyvät pitkään, tuoksukin on hajuaistia hurmaavaa. Kuvaushetkellä  valo-olosuhteet olivat melko surkeat, kielot ovat loistavia.

tuoksuu....tuoksuu....

Kerrottu, vaaleanpunainen amaryllis on vaihteeksi kauniimpi kuin se vakio, joulunpunainen. Kaikki joulukukat kukkivat vieläkin, jopa tähän kaunottareen on tulossa jo kolmas kukkavana.

Onnistuin tänä vuonna välttämään kaikenlaisen joulu hössötyksen. Helppoa oli unohtaa kaikkien jouluruokien ja leivonnaisten valmistelut, sekä joulukoristelut. Ainoat ajankohtaan liittyvät laitteet olivat valopuu porstuassa ja kyntteliköt ikkunoilla, nuutinpäivään asti.

Tein myöskin historiaa kun olin kolme vuorokautta kotoani poissa. Nuorten kanssa naapurikylän "piilopirtissä", herkkuruokiamme valmistaen ja nauttien kolmistaan herkuista ja lemppari leffoistamme. Yllättävän antoisa kokemus itse kullekin, kannattaa kokeilla.

Lunta tuli kerrankin kertaheitolla tarpeeksi, ainakin puoli metriä ja kinokset  sen päälle. Jo oli lumikolalle ja tällekin mummelille tarpeeksi hyötyliikuntaa. Tällä hetkellä luonto on kauneimmillaan, aurinko paistaa, puut ja pensaat on siroteltu lumipuuterilla, ei voi talvimaisemat enään tästä parantua.