27.12.2018

Joulupukki yllätti

Joulunpyhät onnistuneesti vietetty, ja mikä parasta taas kerran joulusta koitui ihan erilainen joulu. Perinteitä tosin tulee noudatetua rajoitetusti, lähinnä kukkien, kynttilöiden ja himmelin myötä. Hyasintin tuoksu  ja amarylliksen komeus kuuluvat ehdottomasti jouluuni, nyt sain myöskin atsalean joka piristi kukkavalikoimaa entisestään. Orkideat ovat vielä runsaassa kukassa, vaikka aloittivat nuppujen kehittelyn noin vuosi sitten. 
Himmeli-vanhus siirtyi ullakolta keittiön kattokoristeeksi. 
Aattopäivän suunnitelmiin sisältyi joulukalan savustus. Hukan arvellutti koko touhu, kun en ollut ennen savustanut itse mitään, vierestä seurannut kun Matti-pappa hoiteli aina kalahommat, ei siihen ollut muilla nokan koputusta.

Tulia tehdessä tuli kännykkään viesti;  "keitetäänkö ekaks nokipannukahvit?" Nokikylkinen pannu vaan tulille ja porot sekaan, kylläpä se maistukin taas makoisalta, viimeksi keitelty mökkirannassa, silloin oli vielä kesä kauneimmillaan.


Savustuspöntön alla on sopiva tuli ja pohjalla leppälastuja, miedosti suolattu kala ritilälle ja kansi visusti kiinni.......
 
pienemmiksi pilkotut puut antavat tasaisen tulen.....
 se onnistui hyvin.... kalasta tuli mehukas ja suolakin oli sopiva...nam nam...

Olimme sopineet jälleen noudattaa yhteistä päätöstä ettei satsata varoja lahjoihin, jotakin pientä vaan jokaiselle. Turha toivo että kaikki pysyisivät sopimuksessa. Porukka olikin tehnyt salassa minulta, yhteisen sopimuksen; lähettää tämän mummelin kylpylään !!!!!!!
Puinen lahjakortti
Sinin käsialaa, taidokkaasti tehty !

Onnistuivat yllättämään meikäläisen.... hyvä etten saanut sydäriä!!!!!
Itku pääsi....hyvästä mielestä....

Välillä tunsin pienen kiukun tunnetta kun ovat tuhlailleet rajallisista määrärahoistaan meikäläisen huvitukseen, onhan heillä jokaisella omat projektinsa jotka nielevät kaikki ylimääräiset eurot. 

Ei voi olla totta.... tulossa ovat junamatkat Kuopioon, kylpylän monipuoliset nautinnot ja ne notkuvat herkkupöydät, seurasta puhumattakaan. 

Kylpylähotelli Rauhalahti täyttää kaikki minun "laatuvaatimukseni", saas nähdä mitä mieltä
olen tulevan reissuni jälkeen kun kylpylässä on tapahtunut johtajan vaihdos, perästä kuuluu!

Joulupukki  yllätti vielä Tapaninpäivänäkin pahaisen kerran , kun pukki saapui uusi liesi kainalossa ja vielä asensi vanhan hellan paikalle.
Siemens pois.....
 
Rosenlew tilalle. 

Huomenna päättyy 3 vuotta kestänyt leivonlakkoni !!!!

Eivätkä lahjat vielä tähän loppuneet?????!!!!!

Tänään joulupukin lähettitonttu toi potkupyörän, "City ESLAN". Nyt saa Ipa-hauvelikin kunnon juoksutukset, niin eiköhän ne liikakilot karise tuonne kylän raitille.

Tänä jouluna pukki täytti monen vuoden toiveeni, jälki- ja etukäteen. Ehkä tämän pahasuisen mökinmuorin täytyy muistaa olla tuleva vuosi entistä kiltimpi, puheissaan ja teoissaan. 

Kumpa saisi joulupukilta toivoa myöskin aineettomia lahjoja, niin toivoisin läheisilleni, ystäville ja naapureille terveyttä,  toipumista sairauksista ja kaikenlaisista krempoista ! Se ei taida olla joulupukin hallintoaluetta, mutta lähetän kuitenkin toiveeni tuonne jonnekin.... kyllä te tiedätte...palaan iltarukouksessani aiheeseen tarkemmin. 
Levollisia vuoden 2018 viimeisiä päiviä, ystävät! 


15.11.2018

Hämärähyssyä

Vuoden pimein aika on meneillään ja siitä johtuen oli aivan pakko asennella vanha ja huonokuntoinen vakopuu pihan piristeeksi. Osa puun oksista on jo pimeänä, mutta ajattelin että ole siinä nyt vielä tämä syksy, olethan palvellut valoisuudellasi tarpeeksi kauan, ruosteisista piuhoistasi huolimatta. 
http://marjanpuuhastelut.blogspot.com/2017/11/valopuun-istutus.html

Joka päiva oppii jotakin uutta, niin se vaan on. Jouluruusu on uudelta nimeltään lumiruusu.
...
Pihalle istutettuihin lumiruusuihin on tullut niukasti kukkanuppuja. Laitoin suojaverkot niiden päälle, etteivät fasaanit popsi meheviä nuppuja nokkiinsa.  

Hyvänlaatuinen asentohuimaus pääsi yllättämään lauantai aamuna totaalisesti. Herättyäni käänsin pääni sivulle yöpöydän suuntaan, kelloaikaa tarkistaakseni ja hups.....huone pyöri rajusti....makailin silmät kiinni tovin, kunnes pahin pyöriminen laimeni. Yritin nousta istualleni leuka toiseen olkapäähän suunnattuna ja onnistuin hitaasti nousemaan loppujen lopuksi jaloillenikin. Huimaus oli sillä kertaa ohi. Seuraavat tunnit  voin pahoin, annoin pari kertaa ylen. 
Muistin saaneeni pari vuotta sitten terkkarista itsehoito-ohjeet ja ne löydettyäni menin sängyn reunalle riiputtamaan päätäni reunan yli puolelta toiselle. Liikesarja on n.s. Epleyn menetelmä, jolla sisäkorvan käärikäytävän kide saadaan kaadettua pois käärikäytävästä. Muutaman hoitokerran jälkeen tilanne alkaa helpottua.
Liikesarjaan kuuluva päänasento ja koko hoito ei ole miellyttävä kokemus, se aiheuttaa oksettavan olotilan.  Sain taas itsehoidolla kurjan vaivan hoidettua, eikä tarvinnut hakeutua terveyskeskukseen.
Harmitti sekin että piti perua synttärijuhliin osallistuminen, pitikin moinen vaiva iskeä juuri tänä lauantaina.  
Onneksi Suvi haki Ipa-koiran omaan laumaansa, niin sain "koiranhoitosaikkua" ja sain keskittyä oman tilani hoitoon. 
Kolmen kopla jälleen koolla, heijastinliivitkin liikenteessä kaikilla yllä. Kyllä tekee Ipalle hyvää päästä kunnon juoksulenkille, sulattaen vähän kerääntyneitä liikakiloja ja vahvistaen lihaskuntoa, porukassa vauhti on hurjan paljon kovempaa kun yksikseen juosten. 

Ipa-koira on taas vahtinani ja huolehtii pääosin liikunnastani.  Voi miten pieni ihminen voikaan nauttia arjen pienistä asioista, kun saa olla terveenä ja pystyy suoriutumaan  itse omista askareistaan. Olen erittäin huono sairastelemaan, tuskastun olotilaani ja siitäkös verenpaine lukematkin ponnahtavat taivaisiin. Kannattais hiukan hidastaa ja hyväksyä iän tuomat rempat "ikälisänä", opetellen niiden kanssa nöyrästi elämään. 

Syystyöt pihamaalla ovat pääosit tehdyt, tosin pientä haravointia voisi vielä harrastaa poutapäivinä hyötyliikunnan verran. 

Marraskuu asettaa meidät nauttimaan sisätiloissa takkatulien ja kynttilöiden valosta ja lämmöstä. Ei yhtään haittaa vaikka aurinko ei käy edes pilkistämässä piven raosta, on vaan niin ihana loikoilla sohvalla torkkupeiton alla ja nauttia hämärähyssystä. 

16.10.2018

Pelargonien "nukkumatti" hukassa

 Sää ennusteiden kertoessa tulevista hallaöistä, vein ulkona olleet pelakuut kellaritiloihin talvehtimaan. Vanhimman ja huonokuntoisimman laatikollisen, joka olisi ollut viisasta heittää kompostiin, laitoin kellarin ikkunalle ja kuinka ollakaan, ne yltyivät kukkimaan uudella innolla. Koko kesänä niissä ei ollut noin paljon kukkanuppuja ja kukkia kun nyt on. Pitäisi mennä jo talviunille mutta mionkäs teet kun nukkumatti on häviksissä.
 Maksaruohot ovat pihalla parhaassa kukassa...... 
 ei paljon haitannut vaikka peurat söivät alkukesästä niiltä latvukset...
 kurjenpolven syksyn viimeisiä kukkia...
Mangoldi säilyy kasvimaalla pienistä pakkasista huolimatta. Siitä saa lisäväriä kasvisruokiin ja voi käyttää myöskin lehtiruodit, soveltuu mainiosti esim. wokkiruokiin.
Kasvimaalta löytyy vielä persiljaa ja sipilinvarsiakin, maustamaan ja vitamiineja lisäämään ponipuoliseen kasvisruokavaliooni ja kaikki tuoreita ekotuotteita 👍

Syyssyrikka ja ruostekukka ovat vielä kesäisellä kasvupaikallaan, nauttimassa lämpöisen syksyn aurinkoisista ilmoista. Saas nähdä miten tämä pitkä kasvukausi vaikuttaa ensi kesän kukintaan, sen on sitten nähtävissä tulevana suvena. 🌞

Pihapuuhasteluina olen kitkenyt kukkaistutuksia ja sitä hommaa on riittämiin, johtuen menneen kesän helteestä jolloin ei jaksanut pihalla kykkiä. Kompostimultaa kärräsin aina kitketylle alueelle, ompahan tehty;  kevääksi valmiina. Mummoni sanonta tuli taas mieleen: "tehdynkin työn edestään löytää" HYVÄ MINÄ 💪👌💟

14.10.2018

Ruska roihahti pihallakin

 Puut ja pensaat ovat saaneet upean värityksen.....
 "ruskaroihahti" tosiaan omalla pihallakin....
 upeasta väriloistosta saa nautti omalla pihalla.....
 pilvikirsikkan keltainen väritys ei oikein päässyt kamerani otoksessa esille....
pieni punertava kirsikkapuuni 💖
pensasmustikka.....
pupujussi vahtimassa pensasmustikkaa.... 
purppuraheisiangervo.... 
happomarjapensas.....
vihreätäkin vielä jäljellä.....

Syksy on vuodenajoista ihanin, koska saamme nauttia ruskan kaikista vivahteista aivan kylliksemme, eipä tule hinkua lähteä lapin ruskaa kokemaan. 

Värikylläistä syksyä kaikille 🍁🍂🍄

2.9.2018

Huoltokäynti haudoilla

Keijunkukka on osoittautunut ihanteelliseksi hautakukaksi. Kuivan ja sateettoman kesän aikana ei ole tarvinnut huolehtia kasteluista, eikä ole ollut tarvetta kerätä kuihtuneita kukkia pois. Tosin nurmikko vaatii oman leikkuunsa lehtien edustalta, onneksi eivät aja leikkurilla perennan lehtiä rikki, koska se on pikkuhomma käydä saksimassa ruohot mataliksi.
Keijunkukan lehdet ovat sinällään erittäin kauniit.... rauhaa huokuvat...... pirteät lehdet....

Perennat sopivat hautakukiksi siinä missä kesäkukatkin. Luulen että hoitamieni miespuolisten henkilöiden haudoille sopivat parhaiten juuri hillityt perennat paremmin kuin räikeän väriset kesäkukat. 

Kuunliljakin on kaunis perenna ja sopii hautakukaksi erittäin hyvin. Rauhanomaisen tunnelman rikkoo heti pienikin räikeän värinen kesäkukan jäänne, joka yrittää pilkistää perennan lehtien alta.

Yleisilme hautausmaalla on siisti ja rauhaa huokuva. Seurakunta on hoitanut hyvin nurmikot ja käytävät. Kaunis kukkaistutukset portinpielissä antaa tulijalle hoidetun vaikutelman. 

Tavallaan tekemäni havainnot ympäristöstä ovat toisarvoisia huomioita, tärkeintähän  on kunnioittaa  läheistensä muistoa, hoitamalla heidän viimeisen leposijansa muistopaikkaa. Puutarhanhoitoa harrastavana ei vaan jää ympäristön siisteys- ja viihtyvyystaso huomioimatta, se on ns verissä. 

Sytytän kynttilän Matin haudalle, hiljennyn.... 

  

30.8.2018

Hyvä omenavuosi

 Vaikka mustikkasato jäi huonohkoksi tänä vuonna niin omenia on puutarhat pullollaan. Onneksi omassa pihassani on vaan kaikkiaan 3 omppupuuta, kun niitä alkujaan oli 15. Nyt ei tuota vaikeuksia päästä liioista omenista eroon, toista oli ennen, tehtiin puristamolla mehua ja kuskattiin sukulaisen pellonreunaan peurojen ruuaksi loput. Kasaan osan nytkin metsäpeuroille talviruuaksi, niin saan kuvata niitä kotipihallani ja tietysti ihailen luontokappaleiden kauneutta ja sulavia liikkeitä.
 Puutarhan kukat jatkavat kukoistustaan, huolimatta sateettomasta hellekaudesta, kaikki arimmatkin yksilöt ovat vielä hengissä. 

Parhaillan on menossa se aika kun keräilen kukkien siemeniä ja osan monivuotisten kukkien siemenet kylvänkin jo syksyllä erilliseen kylvölaatikkoon. Näin tulee luonnostaan kylmäkäsittely niille jotka sitä vaativat, lähteäkseen itämään. 
 Kyökin ikkunalla orgideat ovat täydessä kukassa. Kukinta alkoi keväällä ja jatkunee varmaan taas tulevaan kevääseen asti. Jopa itsekasvattamani taimikin yllätti pienellä kukkavanallaan. 
 oma taimi......
 oma kukitus......
oma monivuotinen kukitus.....
 "kolmenkopla" joista kaksi "päivähoidossa".....
Tyyppi, Velmu ja Ipana
 lopultakin....väsähtivät.... että ne jaksaakin.......energiaa riittää yli mummelin sietokyvyn 😍
Varsinainen sohvanvaltaaja; Ipana....


8.8.2018

Vesiastia oraville, siileille ja linnuille

Näillä helteillä jano yllättää luontokappaleitakin, joten olenkin laittanut pihalle laakeaan vatiin vettä tarjolle oraville, linnuille ja siileille. 
 Mustarasta oli aamun ensimmäinen vierailija.....
 juotuaan, piristäytyi vielä pikaisella kylpyhetkellä.....
jano oli yllättänyt kurrenkin.......
 seuraavaksi aamupalalle....
 kannen nosto....
 löytyihän sieltä syötävää......
 posket täyteen ja mutustelemaan.....
 olisikohan vielä vettä tarjolla.....
 kipinkapin vesiastialle......
 on siellä vielä juotavaa....
olipas iso jano.
Ipana-koira seuraa tyynen rauhallisesti pihan tapahtumia, liekö aamuinen pitkä metsälenkki kuluttanut  ylimääräiset energiat, vai onko hän hoksanut että paikallaan ollen tapahtuu enemmän katseltavaa kuin haukkuen ja hyökkäillen "rakkikoirien" tapaan. Aina viisas Ipana.