Kesän kuivuudesta kärsivä puutarha

 

Olihan kaikkien aikojen kuivin kesä, kaikki ukkos- ja sadepilvet kiersivät alueen ja toisesta kaivostakin loppui vesi. 

Jostakin ihmeen syystä monivuotiset perennat ja daaliat kukkivat runsaammin kuin koskaan. No eihän se mikään ihme juttu ole, vaan tosi varmasti biohiilen ansiota.

Daaliolle ja syysleimuille en antanut kertaakaan kasteluvettä. 

Multa pysyi sopivan kosteana biohiilen ansiosta, edes kasvien lehdet eivät kuihtuneet.

Kaikki kasvit eivät kuitenkaan säilyneet hyvinä, esim. vanhat istutukset joiden multaan en ollut lisänyt  biohiiltä, kasvusto kuivui ja kukinta epäonnistui.

Ei aina voi onnistua. Kasvimaa on kesän häpeäpilkku. Pavun  kylvöaikaan oli liian kylmää ja herneen versot taas rusakot popsivat suihinsa. Kaikki kylvökset eivät edes itäneet. 

Espanjansiruetanat pysyivät onneksi koko kesän piiloissaan vai olisikohan kuivuus ollut etanoiden tuhoksi. Muutamia yksilöitä ilmaantui nurmikolle sateiden alkaessa elokuun alussa. 

Luontokappaleet ovat kyllä ihania mutta en pidä niistä puutarhassani. Fasaanien pesintä on onnistunut ja niitä "pikku pirulaisia" juoksentelee tusinan verran kukka penkeissä, jos on hiukankin vapaata multa-aluetta niin siinä ne aloittavat kylpy seremoniat, paljastaen ruusujen juuristot ja juuri istutetut kukantaimet lentelevät vaan  ilmassa.  Ovat mokovat erittäin kesyjä ja palaavat aina takaisin vaikka saavat osumia.... milloin kuokasta tai muoviämpäristä. Käyvät jopa juomassa koirien vesikipoista ja piskit senkun vaan katsovat vieressä... kyllä on vitsit vähissä tällä "viherpeukalolla" 👎

Tänään on satanut koko päivän, onneksi olin heti aamusta niin virkeänä että kävin istuttamassa karanneet kukantaimet oikeille paikoilleen, nyt nekin saivat kunnon kastelut, jotain hyvää vesisateestakin. Kyllä sade on hyväksi kesän aikana uudistetuille istutus ryhmille, eikä tarvitse kantaa kannulla vettä... taimet ovatkin lähteneet hyvään kasvuun ja kasvukausi jatkuu vielä pitkälle syksyyn.

Kuivan kesän ansiosta tein perennoille siirto istutuksi, onneksi kuivuus ei haittaa kuitenkaan koko puutarhan alueella. On vaan joitakin kuivia  ja paahteisia kohtia kohtia. Olen valmistautunut mahdollisiin ensi kesän kuivuus ongelmiin.

Niin se on , eteenpäin on elävän mieli; tulevan kevään ja kesän istutus ja viljely suunnitelmat ovat hyvässä vauhdissa. Päivien lyhetessä ja puutarhahommien vähetessä ehdin toivon mukaan päivittää useammin tätä blogiani. Nautitaan sadepäivistä !!!! 😍

Kompostointia ympäri vuoden

Vuonna 1999 hankittu lämpökompostori toimii edelleen.....

lämpötila hyvä ..... massa palaa....

lisätehoa Biolanilta....

Huolella hoitaen kompostori pysyy sulana koko talven, yhden hengen taloudessa, vaikka toisin luullaankin. Tosin se vaatii omat niksinsä ja käytäntö opettaa tehokkaasti. Kokemuksesta voin sanoa että lämpökompostori ei ole se paras kotitalousjätteiden hävitys keino uusavuttomalle ja patalaiskalle  ihmiselle. 

Kompostointi on tullut otsikoihin koska se tulee pakolliseksi kaikille kiinteistöille lähivuosina, ehkä jo ensi vuonna? Omaa kokemusta kompostorin käytöstä on kertynyt 23 vuotta. Vaikka hankintahinta oli kohtalaisen korkea, niin säästöjä on syntynyt pitkien sekajäte astian tyhjennys välien myötä ja on näin maksanut itse itsensä jo muutaman kerran takaisin.

Kotitalous- ja puutarhajätteiden kompostointi on puutarha harrastukseni yksi tärkeimmistä osioista. Kompostointi tuottaa ravintorikasta multaa lannoitteeksi kasveille ja tontti pysyy siistinä. 

Mielenkiintoista on seurata miten kotitalousjätteet kerätään tulevaisuudessa ja miten kiinteistön omistajat ratkaisevat jätehuollon omalla tontillaan. Miten estetään jätteistä aiheutuvat ongelmat, esim.  haju- ja tuhoeläin haitat? Mitä palveluja tarjoaa jätehuolto firma?

Mielenkiintoista seurata muutosten aikaa, uutta jätehuollon keräilyssä tapahtuu jo tämän vuoden maaliskuussa, kun "jäteautoralli" päättyy ja Kiertokapula aloittaa sekajätteen keräilyn.

Toivottavasti kaikki tulevat muutokset koituvat yhteiseksi hyväksi ja hiilijalanjäljet pienenevät.

 

Jouluista rauhan ja juhlan tunnetta

Jouluviikko meneillään, on tulossa "valkea joulu", joulun odotusta parhaimmillaan 😍. 

Erityisesti osaan arvostaa tässä elämän vaiheessa kiireetöntä pimeää aikaa ja joulua.  On mahdollista vetäytyä torkkupeiton alle lukemaan mieluisia kirjoja tai rentoutua käsitöiden ja radion seurassa. Kulloinkin omien mieltymysten mukaan, ilman aikatauluja ja sopimuksia.

Mietin usein miten olen jaksanut ne kaikki vuodet työn ja kodin joulun ajan kiireet?

Pikkujoulut alkoivat työpaikallani jo usein marraskuun alussa. Päivällä olivat eläkeläis- ja erityisryhmien juhlat, illalla muut järjestöt ja firmat.  Näiden jälkeen valmistettiin perinteisiä jouluruokia myytäviksi koteihin aatonaattona ja joulu vieraat saapuivat aattoaamuna täysihoitoon, kodinomaisen joulun viettoon. Tämän lisäksi valmistelin omalle perheelle joulua ja perhe odotti kärsivällisesti aattoiltana kotiin tuloani voidaksemme aloittaa joulunvieton. 

Joulukuusia koristelin vuosittain kolme, joskus neljäkin ja jokainen tilaisuus sai omat rekvisiitat.

Onneksi siihen aikaan henkilökunta oli sitoutunutta ja osaavaa, joten yhteistyö sujui kitkatta. Asiakkaat olivat tyytyväisiä ja se oli paras kiitos meille kaikille. Vaikka toimenkuvaani kuului vastuu kaiken onnistumisesta, niin se ei luonut paineita kun tiesi että työ ryhmäänsä voi luottaa joka tilanteessa.  

Menneitä aikoja muistellen osaankin antaa ison arvon tälle elämän tilanteelle, kun ei tarvitse huolehtia kuin oman joulun valmisteluista. En meinaa hankkia joulukuusta, enkä laita perinteistä jouluruokaa. 

Oman jouluni tunnelman  luovat  kynttilät, kukat, musiikki, kirjallisuus jaa herkkuruuat. 

 Rauhaisaa Joulua

Lumitaakat pois pensasaidoilta

Mahtavat lumikuormat painavat pensasaidan lakoon, jos ei niille tee jotakin.

Tämä mummeli aloitti päivän hyötyliikunnalla, tiputtaen lumet puskailta 😍👌

Pensasaitaa riitti yhteensä 60 metriä 💪

Marjatuomipihlajan taimi verkolla suojattu peuroilta 👍

Peikonpähkinäpensas lumen sisällä piilossa pakkasherraa ja verkkoestää peurojen herkkuhetket. 😎🙏

Magnolia "vanharouva" vaatii leveytensä vuoksi kunnon verkon, etteivät metsän kavioeläimet pääse  lähellekään tekemään tuhojaan.

Marjakuusi piilossa 😀

Lumitilanne tänään 37 cm ja lumimyräkkä alkamassa, näillä mennään. Lumikolan kanssa on päivätanssit pyörähdelty melkein päivittäin.  Hyötyliikuntaa parhaimmillaan kuntoa kohottaen.

Päivän puuhastelut on pulkassa ja nyt on aika istahtaa vaikka kiikkustuoliin sukkapuikkoja kilistäen rentoutumaan. Valkoiset "unisukat" valmistuivat juuri ja seuraavaksi aloitan vaikka lapasten neulomisen, samalla voi seurata tv-ohjelmia niin tulee huvi ja hyöty yhtä aikaa 😍

Hämärähyssyä

 En oikein vielä käsitä että vuosi on taas vierähtänyt, aivan kuin salaa...meneillään ovat viimeiset kolme viikkoa. Mitä enemmän on ikää, sitä nopeammin aika kuluu??? Mistä lie johtuu, oisko liikkeet hidastuneet että omat askareet vievät tuplasti aikaa, mene ja tiedä 😍

Lumi on peittänyt pihat ja puutarhat, joten nyt kameran linssi on kohdistettava huonekasveihin.  Viime vuonna hankin tosi pienen marraskuun kaktuksen jossa oli runsaasti nuppuja ja kuinka ollakaan; kaikki nuput varisivat. Ei tullut kukan kukkaa. Moloma oikutteleva kasvi jäi vahingossa ikkunalaudalle ja se aloitti välittömästi uusien lehtien kasvun. Pidin sitä syksyllä ulkosalla ilmojen viilennyttyä ja sisälle päästyään siihen ilmestyi paljon pieniä nupun alkuja. Parhaillaan nuput aukeavat vuorollaan ja uusia pienenpieniä nuppusia on alullaan.

Keittiön ikkunalla viihtyvät vuodesta toiseen orkideat. Niissä riittää kukkia vuoden ympäri. Kun vanhimmat kukkavanat kuihtuvat niin uutta pukkaa välittömästi. Kiitollisia kukkijoita ja onnistuvat "laiskallakin" viherpeukulla 😃👍 

Nyt on vuoden pimeintä aikaa... ai että tämä mummeli tykkää kun saa viettää hämähyssyä. Keinovalot sammutettuina ja kynttilöiden liekit lepattaen. Mikäs on ollessa, torkkupeiton alla, sohvan syleilyssä ja mieleisiä elokuvia tai tv-sarjoja  katsellen, taikka  vaan radiota ja musiikkia kuunnellen. 

Pelakuu vanhukset

Alkuperäisen pelarkonian ikää en muista mutta kyllä se lähentelee jo 20 vuotta.

Tämä oli tilanne maaliskuun alkupäivinä.

Taalvehtiminen kellarin tiloissa on vuosittain hyvin onnistunut.  Tässä ne on istutettu uuteen multaan ja seuraavaksi vanhukset pääsivät kerrosta ylemmäs, valoon ja lämpöön.

Vuosittain on lisätty ämäkasvia pistokkaista ja jakamalla, niin tänä kesänä kukkivat kahdessa isossa ruukussa. 

Syyshallojen tullessa nostan ne taas kellariin kesäisissä ruukuissaan , jossa saavat rauhassa laskeitua talvilepoon, kellarin viileydessä.

Säiden kestävä lajike.

Huomenna on perinnetiedon ja kuunkierron mukaan erittäin hyvä rikkaruohojen kitkentäpäivä, joten puutarha hanskat ja kuokka käteen; ei kun kitkemään.

  

 

Varjorikko-projekti 2.

 

Varjorikkojen istutus on hyvässä vauhdissa, kuun vaihe on otollinen taimien juurtumiselle.

Helle (+29) hiukan haittaa urakkaa kun en malta odotella että omenapuun varjo lankeaisi työmaan kohdalle.

Vieri, viereen, ettei jää tilaa rikkaruohojen kasvulle.

Loppusuoralla ollaan, viimeinen taimilaatikollinen menossa.

Projekti on kastelua vailla valmis!

Runsaasti kastelua, niin juurtuvat hyvin ja lähtevät hyvään kasvuun. Varjorikko on hyvä maanpeittokasvi ja erittäin kauniskin värikkäine lehtineen ja hentoine kukkineen.

Seuraavaksi mietin mikä kohta puutarhassa vaatisi uudistamista ja rikkakasvien tehopoistoa.

Taidankin vaan käyskennellä ihailemassa runsaita syysleimujen ja daalioiden kukkaryhmiä, väriloistoineen. Tehokasta "kukkaterapiaa" , ihan omalla pihalla ja kaikessa rauhassa. rentouttavaa viikonloppua kaikille 💓