Kevät keikkuen tulevi

Kuvattu viime vuonna tähän aikaan....

Kevään tulo vaan viivästyy. Kinokset ovat korkeita ja yö pakkaset vaan jatkuvat.  Kuitenkin merkkejä on jo keväästä, peipot visertävät aamuisin tosi kauniisti. Jotenkin tuntuu oudolta kun aamulenkillä kuljen pipo päässä ja kintaat käsissä, lunta tupruttaa ja peipot  viserrys kaiken yllä. Ei oo todellista.

Yksittäinen kevään sipulikukka viehättää isosti.

lisää krookuksia on nousussa....

tulppaanitkin alkavat heräilemään tähän kevääseen....

kevätesikot nousevat keskeltä lumikinosta...

Peurat ja kauriit vierailevat alueillamme runsain laumoin ja popsivat kaiken vihertävän suihinsa, jopa kovat vuorenkilven lehdetkin kelpaavat niille. Siksipä ruiskuttelin aamulla peurakarkotetta kaikille maasta nouseville sipulikukkien aluille. Aika sitten näyttää, tehoaako Trico Garden peurakarkoite moisiin kasvissyöjiin.

Yksi hauskimmista kevätpuuhista on pihalla purojen teko, ja vettä riittää lirisemään kun aurinko sulatta isoa lumimäärää. 

Tänään aloitin myöskin pienesti kukkapenkkien siistimisen, kun poistin kultatyrakin, iiristen ja metsätyrakin viimevuotiset kasvut, niiltä osin kun lumi oli sulanut.  Olivat jääneet syksyllä leikkaamatta kun asentohuimaukseni ei suvainnut kumarruksia, nyt oli parempi tilanne kykkiä nenä maata kohden kun ei huipannut yhtään. Semmosta se on kun ikävuosia kertyy tarpeeksi niin saa noita vaivoja seurakseen, normielämää rajoittamaan, mutta ei haittaa tahtia, näillä mennä porskutellaan päivä kerrallaan ja jokaisestam uudesta aamustya nauttien.

 

Kukkia ja "takinkääntöjä"

Kukat ovat asia joita ilman en voisi elää, niitä pitää olla maljakossa, ikkunalaudalla ja kesäaikana pihallakin.

Orgideat täyttävät keittiön ikkunalaudan ja kukkivat ympäri vuoden, kukin vuorollaan.

Pieni ja sievä atsalea, onnistuin pitämään sen hengissäkin, usein vaan on kukat ja nuput lakastuneet, enkä ole keksinyt syytä moiseen.

Kukat vaan saavat hyvälle tuulelle ja niiden kauneutta ei kyllästy ihaillen katselemaan.

Toisin on SOME. Kun avaan läppärin ja selailen julkaisuja paikallisissa ryhmissä niin heti alkaa "sappi kiehua". 

Viimeiset vaalit ovat vielä mielessä, varsinkin oikeistoryhmän ehdokkaan kirjoittelut miten hyvin tullaan huolehtimaan ikäihmisten asioista ja seuraavassa valtuuston kokouksessa oikeiston ryhmä äänesti yksimielisesti hoivakoti Nurmilinnun myynnistä. Se siitä meidän asioiden hoidosta. On tärkeää seurata sen verran paikallispolitiikkaa että ei anna vaaleissa sitä omaa ääntään ainakaan noille oman edun tavoittelijoille. 

Samoin ihmetyttää toisen puolueen maahanmuutopolitiikka. Ennen niin pakolaisvastainen valtuuston jäsen tuokin ihan itse, yksityisesti  pakolaisia maahamme. Toisaalta tämä  takinkääntö on hyvään suuntaan, mutta tulee vaan mieleen, miten uskottavaa tällä tavalla toimivan ihmisen luottamustehtävien hoito on.

Tämä päivittely riittäköön tällä erää. Olen vaan katsonut tarpeelliseski seurata suorat lähetykset valtuuston kokouksista, niin vaaleissa oman ehdokkaan  valinta on helppoa.

Seuraavaan postaukseeni jo varmaan saan kuvattua kevään kukkivia omalta pihalta. Lumikellot pilkistävät hangen alta tosi lupaavasti, toivotaan ettei tule takatalvea hidastamaan.

Lunta tulvillaan .....

Autokatoksen räystäsverho 😎 

Viime vuonna tähän aikaan olivat krookuksen kukassa, nyt kukkapenkki on paksun hangen alla. Yöpakkaset ovat sen verran kovat, että lumen sulaminen hidastuu entisestään.

Kirjokanukka on nöyrtynyt talven vallan alle, mutta on kovaa vauhtia nostamassa oksiaan.

Grillipaikankin peittää vielä lumi.

Pihaan tulotie on paksun  ja kovan jään peitossa, lumivallit ovat melkoisia.

Lumivalli yltää sähkökaapin alaosaan asti....

Kahlasin leikkaamaan kuusen. Yritin saada siitä säännöllisen muotoisen, mutta ei työ oikein onnistunut, pitänee suorittaa korjausleikkaus lumien sulattua.

Tieverkosto on melko haastavassa kunnossa, näin lenkkeilijän kantilta arvostellen. On runsaasti vettä, jäätä, sohjoja ja muuta liikkumista rajoittavaa tekijää. Sitä se runsas luminen talvi teettää. Autoilijat valittavat eniten, milloin mistäkin lumikasasta joka on näkö esteenä liittymissä... onko pakko ajella kaahaten, eikö ole aikaa hiljentää vauhtia sen verran että näkee muun liikenteen. Aurauskalusto on suorittanut omalta osaltaan hommat ihan tyydyttävästi, mutta mihin tuon runsaan lumimäärän saisi paremmin sijoitettua, sulamaan, enpä osaa sanoa.

Paljon on somessa haukuttu auraajia ja hiekan puutetta jäisillä tieosuuksilla. Toivon että säilyttävät hyvän työmotivaationsa palautteista huolimatta. Kuitenkin pahimpina pyrypäivinä työpäivät venyivät tuplasti, kyllä heiltäkin kysyttiin voimia jo fyysisesti, henkisistä paineista puhumattakaan....tsemppiä heille työssään.

Me ihmiset olemme aikamoisia valittajia , koskaan ei ole asiat kaikkien mielestä hyvin eikä edes tyydyttävästi, Emme huomaa talven tuomia iloja ja luonnon kauneutta. Runsas lumi tuo mahdollisuuden monenlaisille harrastuksille, lumihuntu puissa ja pensaissa on kaunista katseltavaa. Näistä nauttien luulisi että unohtaa  ja sietää paremmin pienet haitat mitä runsasluminen talvi saa aikaan.

Varmaahan on että lumet ja jäät ovat sulanneet kesäkuuhun mennessä, toivossa on aina hyvä  elää, eikö 💖

 

"Pihapelakuut" valoon

Ikivanhat pelargoniat kuvattu viime vuoden elokuussa.

Olivat yalvehtineet erittäin hyvin.

Siirrän pelakuut syksyllä ruukkuineen päivineen kellariin ja kastelen niitä niukasti muutaman kerran talven aikana. Lämpötila kellarissa on +3-8 astetta, ilman lisälämmitysta. Vain kovemmilla pakkasilla joudun laittamaan sähköpatterin lämmittämään, että pysyy plussan puolella.

Leikkasin rajulla kädellä vanhan kasvuston ja otin muutaman pistokkaankin juurtumaan. Istutin uuteen multaan ja kannoin ruukut kerrosta ylemmäs , eteläiselle ikkunalle  saamaan  valoa ja lämpöä.

Yleensä pelakuihin kehittyy nopeasti uutta kasvua ja kukintakin alkaa samanaikaisesti. Ulos komeat kukat pääsevät vasta  touko- kesäkuun vaihteessa, hallaöiden jälkeen.

Kiinanruusuni on leikattu jo kuukausi sitten ja siksi se on jo hyvässä kasvussa. Toivon mukaan kukinta alkaa jo huhtikuussa.

Kukkivana kuvattu viime lokakuussa.

Tämän päivän puuhastelut kukkien kanssa riittää näiltä osin. Talvehtijoita kellarissa asustavat vielä verenpisarat, syrikat, runtoruusut, ruostekukat ynm. Näiden seurassa jatkan keväämmällä.

Synttärit!

Päätin olla viettämättä omia 8-kymppisiäni, mutta kuinkas kävikään ..... kuopukseni oli salaa hoidellut järjestelyt ja hänen vanhin tyttärensä sai ovelasti minut siirtymään suunniteltuun juhlapaikkaan. 

Heidän järjestämänsä yllätysjuhlat onnistuivat, oli pakko myöntää että nautin juhlistani 💝

Pöydän antimista nautittiin; kakut olivat tosi herkullisia 👌

 Mukava juttutuokio vanhan ystiksen seurassa

, 

Moottorisahataidetta 💖

Kaikenkaikkiaan juhlat olivat "näköiseni" , vain lähipiiriä paikalla , herkulliset kakut, ei pönötystä, eikä valmisteluja, mistä osaan jo nauttia täysin ilman velvollisuuden tuntoja.

Onneksi läheiset eivät valinneet lahjaksi mitään "turhaa" sälää, taideteoskin oli valittu just nappiin, samoin akkukäyttöinen ruohonleikkuri tuli tarpeeseen, kesällä jo koekäytettykin ja hyväksi todettu. Maainio lahja oli myöskin Iso "selviytymis" paketti, siinäkin kaikki hyödyllistä tavaraa jne.

SUURKIITOKSET TEILLE KAIKILLE 💖

Kesällä pidetään varsinaiset "synttäri/puutarhajuhlat",että koko suku pääsee mukaan ja kaikille sopivana ajankohtana, nyt puolet porukoista oli estyneet kahvittelemaan. 

80v. on se hurja luku numeroina, vaan eipä se tunnu vielä oikeastaan missään 😍 tossua toisen eteen hoituu entiseen vauhtiin ja lumikolakola on saanut kyytiä tänäkin talvena vaikka lunta on tuprutellut urakalla 💪. No vaikuttaahan tuo iän karttuminen siihen että kropan palautumiseen täytyy varata aikaa ja venytykset täytyy muistaa tehdä säännöllisemmin kun ennen, päikkäreitä unohtamatta, ne on niin makeita 😎

Roskaavan männyn poistatut

Sinnä se kesä mennä tupsahti aivan huomaamatta. Syksy ja sateet ovat saapuneet. Helteiset viikot asettivat meidät ikääntyneet immeiset hitaammalle vaihteelle koko kesän ajaksi, ei jaksanut edes kirjoitella. Facebook otti oman osansa päivä rutiineista, tietenkin, olen kyllä yrittänyt rajoittaa koneen ääressä oloa mutta onhan se pakko seurata mitä eri ryhmissä keskustellaan ja pitäähän ne uutisetkin lukaista.

Syksyn ruska on ollut upea.

Minua on jo muutaman vuoden harmittanut roskaava puu, mänty, joka on melkein tontin rajassa kiinni mutta kunnan puolella, en ole uskaltanut sitä itse kaadattaa pois. Siispä sain inspiraation ja kirjoittelin kunnan Solmu-sivuille toiveen puun poitamiseksi ja kuinkas ollakaan niin puistopuolen työnjohtaja pisti asiat etiäpäin ja toimeksi tosi vikkelään.

Ammattimiehiltä ei kauaa mennyt kun mänty oli nurin.....

ja juuri suunnitellusti tienpientareelle.......

siinä se on nyt pensasaidan vieressä.....

ja samantien traktorin kyydissä.....

sinne lähti oksat, havut ja tukitkin.

Nyt se "roskaaja" on poistettu. Seiraavaksi hommaksi lakaisin mansikkamaalta neulaset ja kävyt, joita oli runsaasti, myrskytuulen ravistelemina. 

Mansikatkin varmaan viihtyvät entistä paremmin kun eivät saa happamia  havun neulasia niskoilleen, eivätkä kuivat, kovat oksat tylsytä trimmerin ja ruohonleikkurin teriä.

Kyllä hiukan harmitti kun en aiemmin hoksanut ottaa kunnan "puistopoikiin" yhteyttä, ois kannattanut.

 

Kevään eka hellepäivä

Nokkosperhonen, nauttii hellepäivän auringosta, lämpömittari nousi +15.

Krookukset kukkivat erittäin runsaasti ja ovat lisääntyneet siemenistä ihan omia aikojaan.....

laajoina kukkamattoina

Talventähti tuo kevään...sekin lisääntyy siemenistäkin, näköjään...

Valkoiset krookukset kukkivat ekaa kertaa ja ihme kyllä että säilyivätkin rusakon salaattiaterialta.

On nää niin ihania aina keväisin, vaikka kukinta aika on melko lyhyt, kun on vähemmän aurinkoisia päiviä ja enemmän ollut lumipyryjä, mutta aina ne selviävät ilahduttamaan kauniilla kukinnallaan.

Tässä riippuu "nassut pois" pallo, jota myy esim. Hankkija. Niin kuin kuvasta näkyy, ei tehoa !!! Pallo riippuu pikkusyreenin oksalla ja peurat napsivat talvella oksia ja tuon rusakon ajoin itse pois valkoisilta krookuksilta. Onkohan tuo iso ja ruma ristihammas joku ikivanha ja kuolemaa tekevä yksilö, kun jatkuvasti loikkii puskien alle piiloon tai kun ajan pidemmälle niin palaa oitis takaisin. Tykkää herkutella juuri krookusten lehdillä ja kukkanupuilla.

Kevät puuhastelut pihamaalla jatkuvat, tosin runsaat lumipyryt välillä ovat haittona ja ajavat tämän mummelin kiikkustuoliin ja lukulampun alle nauttimaan mielikirjallisuudesta. 

Ensimmäin rokotuskin on saatu ja toisen kerran pistävät juuri juhannusaatonaattona. Eihän noi kokotukset anna 100% suojaa koronalta mutta ainakaan ei tulisi kovin rajuna jos sattuis tartunnan saamaan. Täytynee pitää maskia naamalla kun käväisee ruokakaupassa ja muilla asiointi reissuilla,