30.8.2017

Haastattelulomake kunnalta


Kunta lähestyi meitä vuonna 1942 syntyneitä ikäihmisiä kirjeellä, jonka sisältönä oli mm. HAASTATTELULOMAKE ja saatekirjeessä luki korostettuna, Haastattelulomaketta ei tarvitse palauttaa.  
Mitähän tämä nyt tarkoittaa.... 5 kpl A4 arkkia, missä kyseltiin asumisestani, terveydentilastani, toimintakyvystäni ja toimeentulostani. 
En ymmärrä miksi minun pitäisi näihin, kaikkiin 24 kysymykseen vastata, kun näitä vastauksiani ei kukaan tarvitse. 

Kirjelähetyksen mukana saimme tälle vuodelle päivitetyn Ikäihmisen-palveluoppaan ja liikuntatiedotteet, joille on käyttöä,  mutta tuo haastattelulomake, 😈 että se saikin tämän mummelin kiukun nousemaan.

Ihmettelin vuosi sitten,  kun ystäväni  oli myöskin erittäin kiukkuinen saatuaan kyselylomakkeen, nyt ymmärrän hänen tunnetilaansa paremmin kun asia sattui omalle kohdalle. 

Mieleen tuli ensimmäisenä, että pitävätkö noi vanhushuollon "pomot" meitä ikäihmisiä niin höperöinä ettemme tajua tilaamme ilman kirjoitettuja kysymyksiä tilastamme. 

Ehkä me olemme ystäväni kanssa vielä niin hyvässä kunnossa ja omin avuin toimeentulevia, ettemme sen vuoksi  tajua lomakkeen tarkoitusperiä.  Ystäväni tiuski että mitä se kellekään kuuluu montako kertaa tontillani kumoon kupsahdan kun itse olen maasta ylös päässyt, eivätkä noi lomakkeen lähettäjät ainakaan olisi apuun tulleet.

Tiedustelin myöskin suoraan saatekirjeen allekirjoittaneelta kyselylomakkeen tarpeellisuudesta niin sain vastaukseksi että näitä asioita kysellään sitten mahdollisessa tapaamisessa ja tiedot välitetään kotihoidon tiimille. 

Mielestäni pitäisi hiukan tarkemmin ajatella missä vaiheessa ja minkä sisältöisiä kirjeitä ikäihmisille lähetetään.  Me 75  vuotta täyttäneet  olemme vielä niin hyvässä kunnossa, ettei meille ole tullut mieleenkään selvittää elämäntilannettamme vanhushuollolle. Monet meistä harrastavat edelleen totuttuja liikuntamuotoja, matkustelevat ja osallistuvat vapaaehtois työhön auttaen muita  selviytymään arjen askareista.

Avauduin asiasta myöskin "naamakirjan"  paikallisessa ikäihmisten ryhmässä ja postaukseeni vastasi saatekirjeen allekirjoittaja, joka päätti juttunsa lauseeseen; Mikäli haluatte täyttää lomakkeen ilman kotikäyntiä niin lähettänette sen osoitteeseen se ja se. Tässä se tuli, tämä lauseke kirjeestä juuri puuttuikin, nyt ymmärrän kyselylomakkeen tarpeellisuuden meille ikääntyneille. Lukijalle tuli aivan erilainen tunnetila, suhtautumiseni muuttui oitis positiiviseksi.

Vastauksessa oli kuitenkin outo kirjainlyhenne, jota en ymmärtänyt . Tämä kyseinen saatekirje olikin ehko-kirje. Taas jouduin kysymään fb-ryhmässä mitä se tarkoitaa ja sain vastauksen: EHKO= ennalta ehkäisevät kotikäynnit.

Näin se vaan on, että joka päivä  vanhakin oppii jotain uutta 😍


20.8.2017

Rypäleistä tulossa hyvä sato

Säät ovat suosineet  tänä kesänä myöskin rypäleiden kasvua ja sadosta on tulossa melko hyvä jos vaan ehtivät kypsyä syksyyn mennessä.
Olen opetellut karsimaan liiat kasvut ja postanut runsasta lehdistöä että rypäleet saavat tarvitsemaansa valoa tarpeeksi. Mielellään antaisin uusien versojen kasvaa,  mutta kun ajattelee järkevästi niin pakko on opetella uusi käytäntö ja raksia kasvua rankalla kädellä, jotta  kasvi kehittää hedelmiään runsaammin ja isompia, meheviä marjoja.
Kuunliljojen kukat eivät ole mielestäni lainkaan kauniita, mutta yllä oleva yksilö pokkeaa muista lajitovereistaan juuri kukkiensa kauneudella.
herkkiä...kauniita...
kastehelmiä lehdillään....
Ruostekukka on vuosia kitunut, mutta nyt se yllätti meikäläisen iloisesti runsaalla kukinnollaan. Kaunotar talvehtii  istutusruukussaan , kellari tilassa, koska se ei kestä talven kylmyyttä. Keväällä vaihdan sille uudet mullat ja lannoitan reippaasti kesän mittaan. 
 loistava väri...
 kauniin muotoinen kukkaterttu....
Viime syksynä istutetut syyshortenssian taimet kukkivat hiukan ujosti ensimmäisenä vuotenaan ja osa syynä pienikasvuisuuteen ovat rusakot, jotka söivät mehukkaat kasvustot maan rajaan asti, kasvuun.mutta sieltä nuo sitkeät pensaat vaan nousivat uuteen kasvuun. Vatakohdat täydentävät toisiaan, niin tässäkin tumma rusotuomi ja valkoiset hortenssiat. 
Espanjansiruetanat jättivä keväällä auringonkukan taimet syömättä joten nyt ne onnistuvat jopa kukkimaan .....
kukkiva kasvimaa... on siellä papujakin kasvamassa kun tarkemmin katsoo....
ruusut ilta-auringossa...
ja tuulentuiverruksessa.....

On sunnuntai ja poutapilvien raoista aurinkokin pilkistelee, liljat tuoksuvat, puutarhassa kukat kukkivat runsaimmillaan, teen päivittäistä pihakierrostani, pupukin tulee vastaan...
koko asuin alueella on rauhallista, vain vähän liikennettä ja iloiset lasten äänet kuuluvat vaimeasti.

Ei millään uskoisi että terrorismi on nyt totta, myöskin  täällä lintukodossamme.
Turun torilla sattunut yhden marokkolaismiehen tekemät tapot ja taponyritykset ovat nyt kaikkien mielissä.  En voi millään ymmärtää sitä että täältä turvapaikkaa hakenut ihminen voi tehdä viattomille ihmisille niin pahaa. Herää epäilys todelliseta turvapaikan tarpeesta, vai onko maahamme tulon syynä ollut alunalkujaan terrorismi-iskut.

Toivokaamme että tapaus ei toistu, eikä kasvata maassamme rasistisia asenteita entisestään. Toivottavasti päättäjät heräävät pohtimaan uudelleen pakolaispolitiikkaamme.

Ei anneta kuitenkaan tapahtumien liikaa hallita ajatuksiamme, eikä pelon hallita meitä. Itse luotan virkavallan toimintaan turvallisuutemme varmistajina. 
Koskaan ei kuitenkaan kukaan voi tietää mitä elämä tuo tullessaan, eletään päivä kerrallaan,  luottaen korkeimman suojelukseen. Kaikella on tarkoituksensa.


13.8.2017

Kukkien keskellä kaiken aikaa...

 Kuvauksellisen kauniit liljat...
 upea väri....
 mahtava tuoksu...
 kuningaslilja....
 ruusutkin aloittavat kukintansa...
On varsinainen ihme, että yli kolmekymmentä vuotta vanhat daalian juurakot jaksavat kukkia aina vaan, vuodesta toiseen.  Kaiken lisäksi juurakot olivat keväällä huonossa hapessa, luulin etteivät herää enään kasvuun mutta kyllä ne vaan ponnistivat sieltä mullan alta komeaan kasvuun. Tänä kesänä eivät espanjansiruetanatkaan ole niitä syöneet.
Ruusuissa on runsaasti nuppuja  ja kukinta on tosiaan vasta alkamassa. Väriskaalasta huomaa etten ole paljonkaan suunnitellut ruusupenkkiä tehdessäni ja täydennysistutuksina olen vaan hankkinut juurakon minkä olen halvalla saanut. Olen kuitenkin rajoittanut väriksi punaisen eri vivahteita, tosin kuvasta huomaa että tummempia sävyjä kannattaa ensi keväänä lisätä. 

Kuva, Arto Nurmi

Unelmien ruusupenkki, eikö vaan ? En ole muualla nähnyt noin upeasti kukkivia ruusuja kun nuo yllä olevassa kuvassa, sekkuni pihalla. Luonnossa ruusut näyttivät vielä moninverroin upeammilta, kuva ei kerro kaikkea.

Viileän kesän hyviä puolia näin puutarhaharrastelijan kannalta on tuhohyönteisten vähyys. Ruusut ovat säästyneet kirvoilta ja espanjansiruetanakanta on pienentynyt edellisisistä kesistä satakertaisesti. No en yhtään liioittele koska viime kesänäkin keräsin yhdessä illassa toistasataa yksilöä ja tänä kesänä olen saanut saaliikseni vain 10-15 kappaletta.

Kukinnat kestävät pidempään kuin hellekesinä eikä ole tarvinnut kastella kaivovedellä kuin kylvöksiä alkuvaiheissaan, taivaansadettaja on hoitanut kasteluhommat ihan ilmaiseksi.

Pihapiirin kukkaloisto vaan lisääntyy syksyä kohti mennessä. Mikä onkaan sielua enemmän hoitavaa kuin kauniit kukat ympärillämme; väriloistollaan, tuoksuillaan ja kauneudellaan. En tosiaan voi mainita muuta yhtä tehokasta "vaikuttajaa" kun kukat ja puutarha ovat meille kaikille.