31.5.2015

Ihmetyttää...kummastuttaa... vanhaa kulkijaa

Mielikuvilla, joita markkinoinnin keinoin yritetään meitä kuluttajia ohjailla, on yllättävän suuri osuus palvelun  lopulliseen valintaamme. 

Pysähdyin miettimään ja vertailemaan eri lomanviettopaikkojen nettisivuja kun suunnittelen syksylle lomaviikon  kohdetta  ohjelmineen. Yllättävän vähän on mielikuvia rentouttavista ja nautinollisista loman vietoista lupaavia sivuja olemassa. Saattaa olla kuvia lomapaikan ympäristöstä luonnon kauneutta kertovia fotoja mutta kun silmille hyppää kuva tuliaseista eli pyssyistä niin ...naps... se riitti minulle! Aseet ja lomanvietto eivät vaan kuulu mielikuvissani samaan paikkaan ja aikaan. Olisi mielenkiintoista tietää tämän mainonnan suunniteltu kohderyhmä. 

Ilokseni täytyy todeta että oli runsaasti hyviä ja mielikuviin positiivisesti vaikuttavia sivuja. Ne myöskin osoittautuivat helposti selattaviksi ja aiheet oli valittu selkeästi  oletetuista lomalaisen tarpeista, antaen vastaukset ikään kuin tietäen mitä me lomallamme  tulemme tarvitsemaan.  Tärkeimmät palvelut varmaankin meille jokaiselle ovat ruoka, liikunta/harrastus mahdollisuudet ja iltaohjelmat. 

Tulin jälleen siihen lopputulokseen että suuntaan jälleen kulkuni kohti Kuopion Rauhalahtea. Kylpylä täyttää kaikki ennakko toiveeni hyvästä lomaviikosta.  Paikka on entuudestaan tuttu ja palvelut ensiluokkaiset. Kylpyläosastolle ei löydy vertaa, eikä muualla ravintolatkaan yllä sille tasolle kun Rauhalahden herkut ovat. Iltaohjelma on monipuolista, aina on mahdollisuus valita mielensä mukaista tekemistä. 
www.rauhalahti.fi   

18.5.2015

Kuolema

 Kuolema on yhtä luonnollinen tapahtuma kuin syntymäkin.
Kuolemaan päättyy meidän jokaisen elämäntaival.

Lähipiirissä koetut ja kohdatut läheisten kuolemaan liittyvät kokemukset ovat kaikki erilaisia, eikä kuolemaan totu koskaan, se tulee aina yllättäen, vaikutus on aina pysähdyttävä.

Kuolemasta puhutaan yllättävän vähän eikä siitä kirjoitella  juuri lainkaan. Se on meistä useille kaukainen, vieras asia ja peloittava tapahtuma. 

Mieheni nukahtaminen ikiuneen muutti oman suhtautumiseni kuolemaan aivan uudelle tunnetasolle. Enään en pelkää omaa kuolemaa enkä kohdata elotonta ihmistä. Se tuntuu niin luonnolliselta asialta sen jälkeen kun on saanut kokea useamman kuolemantapauksen. Ihmisen siirtyminen ajasta ikuisuuteen on  niin levollinen ja luonnollinen tapahtuma. Seuraava elämä ei voi olla ainakaan maallista matkaamme kauheampaa kun siirtymä hetki on niin autuaallinen, kivuton ja vailla lähtemisen tuskaa. 

Kuolleen ihmisen koskettaminen ei minusta enää tunnu lainkaan pelottavalta tai vieraalta. Mukaan on tullut kunnioitus vahvempien voimien edessä, kun käsi ei tunne enään sykettä eikä hengitystä enään havaitse.  
Läheisten kuolemat vaikuttavat voimakkaasti myöskin meidän elämän arvoihin. Itse olen karsinut elämästäni pois monen moista turhaa asiaa joita ennen pidin tärkeinä. Elämän on jatkuttava. Surutyötä teemme jokainen omalla tavallamme, yhtä ainoaa ja oikea tapaa ei ole. Kaikki ovat  luonnollisia surun käsittely tapoja.  

Kuoleman kohtaamisessa tajuaa elämän rajallisuuden. Koskaan ei tiedä onko päiviä monta vai oliko tämä elämä tässä. Siksi on nautittava jokaisesta päivästä, kuin se olisi elämämme viimeinen päivä. Eletään tässä ja nyt, kiitollisena kaikesta mitä on elämässä saanut kokea ja nähdä,  saamistaan lahjoista, luonnon kauneudesta, läheisistä, ystävistä, terveydestä... luettelo voisi jatkaa vaikka miten pitkälle. Vihaan ja katkeruuteen ei  kannata arvokasta elämäänsä tuhlata. Kohtaamamme "ikävät ihmisetkin" tulisi kohdata opetuksina, aina se ei ole helppoa mutta kannattaa aina edes yrittää.

Läheisen poismenon aiheuttama suru on myöskin helpompi kestää ja käsitellä jos ihmissuhteet ovat olleet kunnossa, asiat sovittu. 

Kuolemassa on lohduttavaa uskoa jälleennäkemisen toivoon siellä jossakin, iankaikkisessa elämässä, joka on kuitenkin meiltä kaikilta salassa.


16.5.2015

Pihakalusteiden kunnostus jatkuu

Loputkin pihakalusteet käsiteltyinä ja paikoillaan grillipaikalla
Kellariverstaassa oli hyvä kunnostaa kalusteita kun ulkona satoi ja tuuli oli yltynyt myrskylukemiin. 
Aloitin käsittelyn pöydästä
Seuraavaksi 5 tuolia
Kalusteista tulikin aivan uuden näköisiä. 

Vili-koiralla oli ihan omat kivat ison herkkuluunsa kanssa. 
Vuohenjuuri tuo kevään.

11.5.2015

Pihakalusteiden maalausta, pottujen istutusta ja rikkaruohojen kitkentää

Siro rakenteiset pöytä ja kaksi tuolia jotka ovat toimineet nuorison "röökipaikkana", talon varjoisella puolella, olivat aivan kulahtaneen näköiset. Siispä ryhmä käsittelyyn mars! Ekaksi kiinnitin irronneen listan ja seuraava vaihe oli hionta. Tein huolella vanhan maalin hionnan, myöskin pintojen alapuolet, että uusi maali tarttuu paremmin. Suoritin maalauksen kahdesti, tietysti välillä annoin maalipinnat kuivua. Lopputuloksesta tulikin erittäin hyvä ja huomenna pöytäryhmän voi viedä jo ulos, vakio paikalleen.
 Raparperi kasvuvauhdissa
 Lipstikkaa voi pikapuoliin alkaa säilöä kuivurilla
"Saline" siemenperunat pääsivät multaan ja kasvu voi alkaa. Lajike on uusi mutta sanotaan aikaiseksi lajikkeeksi, että sopii kesä perunaksi. "Carrera" lajikkeen istutan vasta Kustaan päivänä, perinteiden mukaisesti. Tämä lajike on herkullinen talviperuna ja on säilynyt hyvän makuisena koko talven. 

Kesäkauden kitkennät on aloitettu... rikkaruohotkin ovat lähteneet huippu vauhdilla kasvuun. Ensimmäisen käsittelyn sai maa-artisokka alue, koska se on hyvä kitkeä ennen kasvun alkua, etteivät herkän pehmeät kasvut vioitu. Huomenna jatkuvat kitkennät kukkaryhmissä ja siinä riittää puuhaa. 

Oli ilo huomata että syksyllä istutettu Laikkuköynnös oli hengissä ja lihavat silmut kohta aukeavat. Irroitin taimen pihasaunan seinustan vanhasta köynnöksestä joten kasvin elossa olo ja hyvä kasvun alku viehätti erikoisen paljon, onnistuin!

Ihana olotila istahtaa kirjoittamaan lukutuoliin, tehokkaan hyötyliikunnan, koiralenkkien ja venytysten jälkeen. On hyvä olo fyysisesti ja mielikin on rentoutunut, luonnon lääkkein. Varmaankin illalla untakaan ei tarvitse kauan odotella.  Sopivasti  iltaani rauhoittaa vielä kirjoittaminen ystävättärelle pitkä sähköposti; kevään kuulumisista. Ajan myötä ovat ystäväni alkaneet pitämään yhteyksiä säännöllisesti sähköpostilla, ennen  puhuttiin puhelimessa tunti tolkulla. On mukava saada viestejä ja kivaa on myöskin se että on ystäviä joille voi kirjoitella.
"Naamakirjan" viestipuolella taas käymme kavereiden kanssa keskusteluja, joskun kiivaitakin päivän aiheista tai kirjoita, leffoista...  mistä milloinkin juttu lähtee kulkemaan.

8.5.2015

Mökkerö

Mökkerö heräämässä kesän riemuihin.

Käväistiin Katjan kanssa "päiväreissulla" katsastamassa mökin kuntoa talven jäljiltä.
Myrskyt ja murtomiehet olivat taaskin kulkeneet mökkerömme ohitse, jälkiä jättämättä. Varaston pieni ikkuna oli tipahtanut maahan jostakin syystä , lasi oli säilynyt ehjänä, joten se vaatii vain pienen kiinnitys operaation vai pitäisikö vaihtaa lukitusjärjestelmä ettei vahinko toistuisi. Kelohonka oli katkennut puolesta välistä runkoa ja oli tipahtanut sopivasti sähköjohtojen välistä maahan, vahingoittamatta johtoja. Mökillä kaikki hyvin.

Katja tuuletti virveliään, heitellen muutaman kerran rannalta, sillä aikaa kun itse hoidin minulle vakio hommaksi tulleet "huussintyhjennyksen" ja ruusun leikkauksen. Kesä saa tulla. Nuoret voivat jatkaa "mökkihommia" kukin halujensa mukaan. Pakkotyömaaksi tämä puistomainen tontti ei saa muodostua kenellekään, kunhan paikat pysyvät kunnossa ja ympäristö siistinä. Täällä on aina nauttittu luonnon kauneudesta, kalaisaasta järvestä ja uimisesta, toivottavasti nuoriso jatkaa perinteitä.

Seuraavaksi istahdettiin terassille nauttimaan termarikaffeista.

Järvimaisemaa katsellessa tulee aina niin levollinen olo sisimpään, täällä on niin monet ilot ja surut koettu. Muistoissa piipahtaminen tuo tullessaan  haikeuden ja ikävän. Ehkä alakuloinen luonto ja sumuinen sää vaikuttivat hiukan mielentilaani. Hiljaisuus naapurustoissa loi osaltaan kaipuun entiseen aikaan kun ympärillä oli vilskettä ja vipinää. Saunaakin lämmitettiin tuntikaupalla että tytöt pääsivät järvestä välillä lämmittelemään. Rantahiekassa oli "leikkikeittiö" missä Suvi ja Sini valmistivat ruokia meille hiekasta ja kukkasista. Penkki toimi hellana ja pöytänä, siinä pääsivät uusiokäyttöön kaikki vanhat kipot ja kattilat.
kesällä....
elokuun illassa....
maakellari...
liiteri/venevaja.....
kukkivaa....
huussi....
Matti ja veneellinen tyttöjä rantautumassa, kuva vuodelta 2004.

Aamuiset verkonnostot ottivat päähän , varsinkin kylminä syysaamuina kun oli pimeää eivätkä linnutkaan enään laulaneet. Muuten vesillä olo  oli aina laatuaikaa mökkeilyssä. Pidin veneessä mukanani poikkeuksetta luettavaa ja syötävää siltä varalta että kalastaminen ei huvittanut. Matti saattoi viihtyä vesillä monta tuntia, rantautuen välillä kallioisille saarille heittelemään. Hän vaihteli kaloille eri syöttejä , kokeili uusia uistin malleja ja vaihtoi kalapaikkaa aina sään ja tuulen mukaan, tuntien mökkijärven kalapaikat paremmin kuin omat taskunsa. Meillä oli aina tuoretta kalaa. Toista on nyt. Kukaan ei kalasta, eikä koskaan ole tuoretta kalaa... niin ajat muuttuvat...kuin salaa....ihan huomaamatta....

En vielä tulevanakaan kesänä halua mökille, kuin käväisemään...katsotaan sitten ensi vuonna, mitkä ovat tunnelmani..

7.5.2015

Kompostimultaa kasvimaalle ja kukille

Kevään raskain puuha fyysisesti on kompostimullan kärräily kasvimaalle ja kukkaryhmille Nyt se tuli tehtyä...hyvä minä !

Tänä vuonna multa piti seuloa kun viime kesän kuivuus aiheutti sen ettei kaikki pienet oksan palaset ehtineet maatua. Mutta kyllä kannattaa ylläpitää puutarha kompostia kun se tuottaa runsaasti hyvää multaa lisäämään pihan ja kasvimaan mullan .ravinteita, tuloksena rehevät kukkaryhmät ja satoisa kasvimaa.

Kompostiin voi kerätä kaikki puutarhasta tulevat kasvien lehdet ja varret, pensaiden oksat, haravointijätteet sekä lämpökompostorin valmis massa tehostamaan maatumisprosessia. Kompostikasaan voi välillä lisätä myöskin multaa, esim huonekasvien vanhat mullat tai poistettavat nurmipaakut, eikä kastelua kannata unohtaa.
Rentukat ovat kevään mieli kukkiani, tontin toisella laidalla ne ovat komeassa kukassa, kun taas toisella laidalla niissä on vain muutama hassu kukka. Lieneeköhän kesäiset niittohommat vaikuttaneet niiden köyhään kukintaan...mene tiedä.
Onnenpensaita on kaksi joista tämä kukki runsaasti ja toisessa on muutama hassu kukka. Mistähän nämä erot johtuvat
Seuraavaksi aloittelevat narsissit ja tulppaanit kukintansa. 

Maaliskuussa pihalla alkanut kukinta jatkuu aina marraskuuhun asti, mikä nautinto onkaan elää kukkien keskellä.

Tänään on tullut harrastettua hyötyliikuntaa yli oman tarpeen, ainakin kroppa kertoo sen. Vielä pitää tehdä sopivat venytykset että selkä ja vanhat nivelet pysyvät vetreinä.

Siiri-siilin ruokinta on alkanut. Kuva on viime kesältä sen takia että tyypillä on niin kova kiire ettei sitä pääse kuvaamaan. Onkohan se lainkaan Siiri? Vai juoksevatko siilit keväällä lujempaa kun ei nurmikkokaan jarruta.

Puuhastelut jatkuvat pihalla ja sateen sattuessa sisätiloissa, omakotitalossa on aina jotain korjattavaa ja siistittävää, aika ei käy pitkäksi. Taukoja päivän ohjelmaan tuovat luonto kappaleet joiden puuhailua on antoisaa seurata. Lepohetkinä toimivat lukutuokiot päikkärien aikaan ja iltaisin. Hetken istahtaminen palauttaa kehon sekä mielen uuteen vireeseen ja on helppo jatkaa raskaampaakin punnertamista arkisissa askareissa.

3.5.2015

Kylmä yö tulossa, täysikuu ja "arjenenkeli"

 Ensi yöksi on on luvattu tänne eteläiseenkin maamme osaan pakkasta pari astetta, joten asettelin lautaa apuna käyttäen harson suojaksi kukille.
Harson alle jäi piiloon/suojaan tämän näköinen "kukkapöytä".

Olin viikolla siirtänyt pelakuut kellarista autokatokseen haistelemaan keväistä säätä ja totuttelemaan kevättuulen tuiverruksiin. Oletin niiden olevan vielä sen verran "hienohipiäisiä" että paleltuvat jo pienestäkin pakkasesta niin ennakoin taas tulevia tilanteita ja asetin peiton pöydän päälle sekä eilen istutettujen lavendelin taimienkin päälle suojat.  Viime vuodesta viisastuneena en anna tänä keväänä tummalehtisen särkyneensydämenkään kylmettyä, siis harsoa edelleen pieni palanen suojaksi.

Nyt on kukkien puolesta levollinen olotila mutta on syytä jossain määrin valmistua täydenkuun vaikutukseen yöuneni laatuun ja yleensä sen "Nukkumatin" saapumiseen, tuleeko hän lainkaan ja jos aikoo saapua niin koska suvaitsee tulla?

Unimasan viipyillessä voin keskittyä kotimaiseen dekkariin, niitä lukiessani uni on tullut alta aika yksikön, saaspa nähdä tuleeko tänä yönäkin.

Meillä käväisi tänään miespuolinen "arjenenkeli" korjaamassa kauan repsottaneen rännin ja enkelin tyypistä teki hänen lausahduksensa sopiessamme  palkkiosta; .......................lisäksi  "loppuelämän ystävyys". 
Mahtavaa omata monitaitoisia ja auttavaisia naapureita, heidän ansiostaan yksinelävän mummelinkin on helppoa asustella omassa mökkipahasessaan, vanhanakin.