Itsehoitoa

Omasta terveydestään on syytä jokaisen meistä huolehtia ja kantaa vastuu valinnoistaan. Syitä ja seurauksia on turha hakea muualta , kyllä ne tavat ja tottumukset ovat jokaisella lähtöisin sieltä ihan omien pikku korvien välistä. Hyvänä esimerkkinä itsestäni on joka kesäinen mässääminen uusilla perunoilla, sillin ja oikean voin kanssa. No siitähän ei mitään hyvää seuraa; verenpaineet nousevat niin että korvissa suhisee ja sappi suttuu liiasta eläinrasvan syönnistä. Toinen omakohtainen heikkouteni on ollut kahvittelut herkkuineen, josta seuraa sokeriarvojen nousu ja kofeiini nostaa myöskin verenpainelukuja. 

Ihminen on heikko mieltymystensä edessä, vaikka järki sanoo ettei passaisi mässäillä liiaksi herkuilla niin silmät ja suu vetää järjestä huolimatta herkkuja mahan täydeltä.

Siinä vaiheessa kun kohonneet verenpaineet antavat ensi oireensa , joka tapahtuu aina syksyisin, aloitan järkevämmät ruokailutavat kehiin ja aloitan näin muiltakin osin aktiivisemman itsehoidon kohdallani.

Olen siirtynyt kokonaan rasvattomiin maitotuotteisiin ja kiinnitän huomioni eläinrasvojen käyttöön, vähentäen niitä mahdollisimman paljon, lisäten rypsiöljyn käyttöä ruuanlaitossakin. Ruokavalioni koostuu suurelta osin kasviksista, kalasta ja kanasta. Punaista- ja sianlihaa en ole syönyt enään vuosiin. Marjoja on pakastin pullollaan joita syön päittäin hunajan tai kinuskikasatikkeen kera  ja näiden lisäksi nautin tuoreista hedelmistä sellaisenaan tai tai raikkaina pirtelöinä väli- tai iltapalana.

Herääminen on mahdollista ilman kahvia ! Totta , vaikka en olisi uskonut jos joku olisi pari kuukautta sitten mokoman viisauden kertomaan.  En ole juonut kahvia kahteen kuukauteen ja hyvin olen selvinnyt ilman karvasta mustaavettä.

Riittävästä liikunnastani huolehtii edelleen Vili-koirani uskollisesti.

Vili 10v.

Verenpaineeni mittaan säännöllisesti kerran kuukaudessa, omalla mittarilla ja merkkaan luvut korttiini.

 Omron

Olen hankkinut myöskin sokerimittarin mutta teen sillä vaan joskus mittauksen, koska sokeriarvoni ovat ihan normitasossa senjälkeen kun lopetin sen älyttömän karkkien syönnin kokonaan. Laite on Breeze2 ja löytyy googlaamalla netistä.

Itsehoitoni sisältää myöskin  nämä pienet  turvavempeleet eli liukuesteet jalkineihin. Talvikelit ovat useinkin liukkaita ja vahvan, isohkon koiran kanssa liikkuessa tulee jalkineissa olla riittävästi "pitoa". Devisys/ koko L, ovat osoittautuneet tarpeisiini sopivimmiksi ja ovat erittäin kestävät, nastat eivät irtoa kuin parin/kolmen vuoden aktiivisen kulutuksen seurauksena. Tänä vuonna aion hakea sen kunnan myöntämän 10 euron avustuksen ikäihmisten liukuesteostokseen, muina vuosina en ole muistanut hakea moista.

Hoidan itseäni pääosin hyötyliikunnalla, kyllä se vain näin on. Ilman puutarhanhoitoa ja talvisin lumitöitä, olisin varmaan huomattavasti kehnommassa kunnossa. Fyysinen työ pitää lihakset kunnossa. Jos rähkin ulkotöissä yli ikäni tuomaa rajoitusta, saan selkäni hiukan kipeäksi, mutta siihen olen keksinyt itsehoidoksi "Selättimen". Muutamat kieputukset päivittäin ja mehukkaan  kipristävät venytykset kieputusten päälle niin kivuista ei ole tietoakaan.

Rauhalliset ja tehokkaat venytykset kuuluvat päivittäisiin puuhiini ja ovat tärkeä osatekijä itsehoidoissani. Pitkien kävelylenkkien jälkeen eivät jalkalihakset pysy vetreinä ilman venytyksiä. Niitä voi tehdä samalla kun katselee televisiosta vaikka uutisia. Jos jättää venytykset tekemättä niin lihakset eivät palaudu rasituksen jäljiltä ilman kiputiloja, se taas vaikuttaa tai estää saamasta rauhallista ja syvää yöunta.

Itsehoitoon tulee sisältyä myöskin henkisen puolen hoito; ihmissuhteet, läheiset ihmiset, ystävät,kirjallisuus, luonto, linnut, musiikki, kukat, taide. Kaikki edellä mainittu sopivina annoksina nautittuina sielun ravinnoksi, takaa hyvän terveydentilan myöskin henkiselle puolelle. Elämästään voi nauttia täysin siemauksin, eikä siihen tarvita epäterveellisiä nautintoaineita eikä muitakaan nykymaailman turhia "kotkotuksia".

Ihmetyttää...kummastuttaa... vanhaa kulkijaa

Mielikuvilla, joita markkinoinnin keinoin yritetään meitä kuluttajia ohjailla, on yllättävän suuri osuus palvelun  lopulliseen valintaamme. 

Pysähdyin miettimään ja vertailemaan eri lomanviettopaikkojen nettisivuja kun suunnittelen syksylle lomaviikon  kohdetta  ohjelmineen. Yllättävän vähän on mielikuvia rentouttavista ja nautinollisista loman vietoista lupaavia sivuja olemassa. Saattaa olla kuvia lomapaikan ympäristöstä luonnon kauneutta kertovia fotoja mutta kun silmille hyppää kuva tuliaseista eli pyssyistä niin ...naps... se riitti minulle! Aseet ja lomanvietto eivät vaan kuulu mielikuvissani samaan paikkaan ja aikaan. Olisi mielenkiintoista tietää tämän mainonnan suunniteltu kohderyhmä. 

Ilokseni täytyy todeta että oli runsaasti hyviä ja mielikuviin positiivisesti vaikuttavia sivuja. Ne myöskin osoittautuivat helposti selattaviksi ja aiheet oli valittu selkeästi  oletetuista lomalaisen tarpeista, antaen vastaukset ikään kuin tietäen mitä me lomallamme  tulemme tarvitsemaan.  Tärkeimmät palvelut varmaankin meille jokaiselle ovat ruoka, liikunta/harrastus mahdollisuudet ja iltaohjelmat. 

Tulin jälleen siihen lopputulokseen että suuntaan jälleen kulkuni kohti Kuopion Rauhalahtea. Kylpylä täyttää kaikki ennakko toiveeni hyvästä lomaviikosta.  Paikka on entuudestaan tuttu ja palvelut ensiluokkaiset. Kylpyläosastolle ei löydy vertaa, eikä muualla ravintolatkaan yllä sille tasolle kun Rauhalahden herkut ovat. Iltaohjelma on monipuolista, aina on mahdollisuus valita mielensä mukaista tekemistä. 
www.rauhalahti.fi   

Pihakalusteiden kunnostus jatkuu

Loputkin pihakalusteet käsiteltyinä ja paikoillaan grillipaikalla

Kellariverstaassa oli hyvä kunnostaa kalusteita kun ulkona satoi ja tuuli oli yltynyt myrskylukemiin. 

Aloitin käsittelyn pöydästä

Seuraavaksi 5 tuolia

Kalusteista tulikin aivan uuden näköisiä. 

Vili-koiralla oli ihan omat kivat ison herkkuluunsa kanssa. 

Vuohenjuuri tuo kevään.

Oman näköiseni Pääsiäinen

Kiirastorstain ohjelma aloitettiin kauppareissulla kirkonkylän ruokakauppaan, oma ruoka kassini jäi hallitusti siedettävän halvaksi. Ostin vain itselleni, en lainkaan miettinyt  ns. vieras varaa. Syy moiseen päätökseen oli oma terveyteni ja suunnittelemani pääsiäisenohjelma. Koska ajattelin lukea mahdollisimman monta hyvää romaania jotka olin varannut ja lainannut kirjastosta, siis olla paikallaan sängyllä tai luku tuolissani niin eihän silloin voi syödä kuin kevyesti ja niukasti.
Seuraavaksi lähdimme tyttären kanssa tervehdyskäynnille sairaalaan, katsomaan tyttäreni anoppia. Veimme hänelle iloisen keltaisen ja oranssin värisen matalan kukka-asetelman josta hän ilostui aivan silmin nähden. Muutenkin hänen voinnissaan oli selvästi muutosta parempaan. Hiukan vaan valitti rintaansa kun olivat kuulemma joutuneet elvyttämään hänet kun sydän oli pysähtynyt. 
Kotimatkalla käväisimme hautuumaalla, viemässä kynttilät Matin, Timon ja Jarin haudoille. itselleni en hankkinut lainkaan pääsiäiseen liittyviä kukkia koska aion polttaa iltaisin kynttilöitä ja nautin omista kukkivista orkideoista ja pelarkonioistani.

Pitkäperjantaina luin Pirjo Rissasen uusimman romaanin kokonaan, 450 sivua. Kirjan kerronta oli mukaansa tempaavaa ja tunnistin itseni monessa kohdassa päähenkilöön samaistuen. Olen lukenut kaikki kirjailijan tuotokset ja tuntuu että kirjat vaan paranee aina entisestä, tämä viimeisin on mielestäni paras kaikista.

Lukeminen täytyi onneksi tauottaakin että silmät saivat sopivasti lepo hetkensä. Ystävän ja Vili-koiran kanssa tehdyt pitkät kävelylenkit, syvällisine keskusteluineen sopivat hyvin päivän teemaankin. . 

Lankalauantaina jatkui lukeminen, seuraavaksi otin mielikirjailijani,  Paulo Coelhon kirjan: Uskottomuus. Erittäin sopivaa  luettavaa pääsiäispyhille. Teksti vaatii aina välillä hetken pohdiskelua, on se meikäläiselle niin vaikuttavaa luettavaa.
Normaalit siivoukset sun muut lauantaipäivään liittyvät asiat täytyi välillä suorittaa ja saunomisen jälkeen katsoin tv:sta vielä pari poliisisarjaa, en jaksanut lukea unilääkkeeksi muuta kuin "lääkärisarjan" pokkaria.

Pääsiäispäivää jatkoin lukemalla Coelhon kirjaa muutaman sivun. Olin ostanut ristisatehtäviä sisältävän lehden ja vähän väliä lehti veti puoleensa. 
Vietin tuntikaupalla myöskin puhelimessa, läheisten kanssa sekä kirjoitin pitkän sepustuksen entiselle työtoverille ja nykyiselle ystävälle hänen sähköpostiinsa. Hän muisti taas kerran lähettää tekstiviestinä puhelimeeni makeat naurut tuottavan "noitarunon".
Kuolema tuli puheenaiheeksi Suvin ja ystäväni kanssa kun katsoin "Aamu sydämellä" ohjelman tv:stä, jossa haastateltiin kahta syöpään sairastunutta mieshenkilöä. Ohjelma jätti monta asiaa mietityttämään syvällisemminkin. 
Suvilla oli ollut ensimmäinen kokemus kuolevasta  potilaasta konkreettisesti, lähihoitajan oppisopimus työpaikassaan. Isovanhempana tunsin syvää kiitollisuutta Suvin suhtautumisessa kuolemaan luonnollisena tapahtumana ja miten hän oli osannut hoitaa myöskin surusanoman toimittamisen vainajan omaisille. Suvi voi olla ylpeä toiminnastaan vaikean, mutta hoitoalalla useinkin eteen tulevan poikkeuksellisen tapahtumaketjun hoidosta.

II Pääsiäispäivä alkoi auringon noustessa yhtä aikaa kanssani. Tästä tulee hyvä päivä !
Aamulenkillä aistin keväisen konsertin jo olevan harjoitus vaiheessa, liverrys oli runsasta mutta vielä hiukan kesken tekoista. Vili-koirani sai tavata kaksi tyttökaveriaan mutta katsoi ihmeissään kun Rebekka-rouva ei tykännytkään lähemmästä tuttavuudesta vaan murahteli ja ilmoitti kyllästymisen muutamalla haukahduksellaan, jatkoimme siis aamullista lenkkiämme. 

Leivoin "mutakakkua" ja se olikin yllättävän hyvää jäätelön kanssa nautittuna ja sain vielä tyttären seurakseni aamupäivä kaffeille. 
Pitkästä aikaa sain ternimaitoa josta valmistui uunijuustoa pääsiäis herkukseni. Sain sen syödä itse kaikki kun nuoriso ei siitä ole kiinnostunut.

Lähdimme kolmisin; Katja, Sini ja minä tervehdyskäynnille Hyvinkään sairaalaan, katsomaan miten Muorin tervehtyminen on edistynyt. Hän olikin paljon virkeämpi eikä eilinen Helsingin reissu, dialyysihoidossa edes ollut häntä väsyttänyt. Vietimme ilon voittoisan tuokion hänen luonaan. Hiukan jäin ihmettelemään kun ei saada puhelinyhteyttä toimimaan hänen vuoteellaan olevaan luuriin. Taas kerran luvattiin hoitaa homma huomenna kun huoltomies saapuu töihin, saas nähdä tapahtuuko mitään.

Toinenkin  tyttäreni käväisi pääsiäiskaffeilla ja samalla teimme hankinta- toimintasuunnitelmia tulevan kevään ja kesän varalle. Pihalla krookukset availivat jo hiukan rohkeammin nuppujaan kun aurinko loi hetken säteitään niiden iloksi. Iltapäivällä aloitin uuden dekkarin lukemisen, joten lukuharrastus jatkuu edelleen....

Juhlapyhien mentyä aloitan tulevana viikkona keväiset pihahommat joista tarkemmin seuraavassa postauksessa.

Pihabongausta

Jo kymmenennen kerran toteutetaan "Pihapongaus" ensi viikonloppuna, jolloin seurataan tunnin ajan pihan lintuja.
https://www.youtube.com/watch?v=qv7j56nR7J4#t=158

Kurret käyvät päivittäin syömässä omalla pähkinäpöntöllään ja lintujenkin siemenet kelpaavat hyvin niinkuin rasvapallotkin.

Luonnon ja eläinten seuraamiset ovat aina kuuluneet päiväohjelmaani, vuodenajoista riippumatta. Talvinen mieliohjelmani on katsottavissa omalla pihallani. 

Lintukanta on lisääntynyt, johtuen varmaan sännöllisestä talviruokinnasta, oravia on 3-4 jotka kisailevat villisti. Öisin rusakot toimivat ruokintapaikkojen, alustojen siistijöinä.

Metsäkauris-pariskunta vierailee kasvimaalla tutkimassa olisiko lehtikaalia jäänyt kesästä heillekin lounasruuaksi.

Lintuparvien liikkeistä on helppoa ennustaa säätilojen muutoksia. Punatulkkujen ilmaantuessa ruokintapaikoille saa olla varma että pakkanen kiristyy. Linnut siirtyvät metsien suojiin ennen lumimyrskyjen tuloa ja palaavat heti kun ilma seestyy. Tosin haukatkin karkoittavat pikkulinnut pois pihoilta.

On olemassa käytännönläheisempikin syy lintujen ruokintaan, velvoitan sinitiaiset syömään kesän aikana ilmaantuvat tuhohyönteiset puutarhani puista ja pensaistani.

Selätin

Nyt tuli sitten hankittua tuo vekotin ...  eikun sitten vaan opettelemaan sen käyttöä....
https://www.youtube.com/watch?v=AwpnDEKPtUY

Aluksi tuntui hiukan hankalalta mutta tasapaino alkoi löytyä melko pian. Ohjeessa kehoitetaan aluksi ottamaan tukea jostakin, se oli varteenotettava ohje sinänsä, ainakin näin ikäihmiselle.

Selkäni on kipeytynyt viimeisen vuoden aikana oudosti, vaivaa en ole ennen potenut  lainkaan, Tehdessäni jotakin pihapuuhaa kumarassa ja käsiä käyttäen on tullut ristiselän alueelle kivun tunnetta. Kokeilen nyt siihen pieneen vaivaani tätä BB-talostakin tuttua vekotinta. 

Painonhallinta-projektinikin on pysähtynyt kokonaan. Vaaan lukemat pysyvät samassa, eivät liiku alas mutta eivät ole nousseetkaan. Ohjeessa luvattiin painon putoavan kun harjoittelee 15 minuuttia aamuin illoin, kokeilen...

Sillä voi vahvistaa myöskin lantionpohjan lihaksia, hyvä juttu sekin näin ikäihmiselle. Toivottavasti selätin vahvistaa myöskin tasapainoa, etteivät syksyn tuomat liukkaat kelit aiheuttaisi turhia kaatumisia. 

Ihme vekotin kertakaikkiaan, saas nähdä vaikuttaako sen suomat liikkeet luvattuja parannuksia lihaskuntoon. Lähden kuitenkin innostuneesti ja avoimin mielin treenaamaan.