12.4.2022

Kevät keikkuen tulevi

Kuvattu viime vuonna tähän aikaan....

Kevään tulo vaan viivästyy. Kinokset ovat korkeita ja yö pakkaset vaan jatkuvat.  Kuitenkin merkkejä on jo keväästä, peipot visertävät aamuisin tosi kauniisti. Jotenkin tuntuu oudolta kun aamulenkillä kuljen pipo päässä ja kintaat käsissä, lunta tupruttaa ja peipot  viserrys kaiken yllä. Ei oo todellista.
Yksittäinen kevään sipulikukka viehättää isosti.
lisää krookuksia on nousussa....
tulppaanitkin alkavat heräilemään tähän kevääseen....
kevätesikot nousevat keskeltä lumikinosta...

Peurat ja kauriit vierailevat alueillamme runsain laumoin ja popsivat kaiken vihertävän suihinsa, jopa kovat vuorenkilven lehdetkin kelpaavat niille. Siksipä ruiskuttelin aamulla peurakarkotetta kaikille maasta nouseville sipulikukkien aluille. Aika sitten näyttää, tehoaako Trico Garden peurakarkoite moisiin kasvissyöjiin.

Yksi hauskimmista kevätpuuhista on pihalla purojen teko, ja vettä riittää lirisemään kun aurinko sulatta isoa lumimäärää. 

Tänään aloitin myöskin pienesti kukkapenkkien siistimisen, kun poistin kultatyrakin, iiristen ja metsätyrakin viimevuotiset kasvut, niiltä osin kun lumi oli sulanut.  Olivat jääneet syksyllä leikkaamatta kun asentohuimaukseni ei suvainnut kumarruksia, nyt oli parempi tilanne kykkiä nenä maata kohden kun ei huipannut yhtään. Semmosta se on kun ikävuosia kertyy tarpeeksi niin saa noita vaivoja seurakseen, normielämää rajoittamaan, mutta ei haittaa tahtia, näillä mennä porskutellaan päivä kerrallaan ja jokaisestam uudesta aamustya nauttien.