LUMIKELLOT JO NUPUILLAAN, KEVÄT ON JO TULOILLAAN

 Lumikellot nousevat roudan keskeltä, maa on vielä täysin jäässä. vaikka lumet ovatkin osittain sulaneet. Kevät tulee kohisten. 

 

Samoin krookukset ilmestyneet pieninä ja ohuina "tikkuina" ja niitä on joka puolella pihaa.

Pihapiirin kevät työt aloitin kuusen "muotoleikkauksella".

Ilmeisesti alueella liikkuvat isommat metsän eläimet ovat poistaneet vanhan ja iso kokoisen rusakon, kun kaikki ikivihreät maanpeittokasvit ovat säilyneet, jotka tuo kyseinen ristiturpa aina pisteli poskeensa.

Voi miten upeasti mustarastas lauloi varhaisaamun hämärissä, kun lenkkeilin Tyty-koirani kanssa.

Ne ensimmäiset linnun laulut keväisin soivat kaikkein kauneimmin, pitkän talvipaussin jälkeen.

Tämän viikon puuhasteluihini kuului ensisijaisesti lämpökompostorin tyhjennys. Otin maatunutta massaa pois vain pari sangollista ja  lisäin Biolanin  talvikuoriketta kompostorin pohjalle, jonka jälkeen pudottelin jäljelle jääneen massan alas. Oli aikakin tehdä jätteiden palamista herättävää  ja tehostavaa huoltoa, kun lämpötila laski jo lähelle nollaa.  Viikon lopulla kompostorin lämpömittari osoitti jo  tuntuvaa lämmön nousua, huoltotoimi osoittautui aiheelliseksi.

Seuraavaksi projektikseni otin pelakuiden ja verenpisaroiden kevät leikkaukset, istutukset ja muuton kerrosta ylemmäs, valoon ja lämpöön.

Mukavaa todeta että kesällä ulkona kukkineet ja kellarissa  talvehtineet perennat olivat kaikki hengissä ja osalla oli keväistä kasvua alullaan. 

Tein rajut leikkaukset, jättäen vain pari vihreää lehteä oksaa kohden ja istutin pelargonit uuteen multaan, verenpisarat vaan leikkelin ja kannoin isot ruukun ullakkohuoneen ikkunalle.  Noin 2 ja puoli kuukautta valoa ja lämpöä, niin juuri parahiksi aloittavat  kesäkauden runsaat kukinnat, kun raahaan ruukut pihalle

Mietin puuhastellessani, miten olenkaan ennen tullut toimeen ilman äänikirjojen kuuntelua? Kaikki vähemmän kiinnostavat puuhat sujuvat leikiten kun taustaäänenä soi äänikirja ja teoksen juoni vie mukanaan, eikä huomaa ajan kulua, suunnitellut hommat tulevat tehtyä reippaalla tahdilla ja ehkä entistä nopeamminkin. Olen jäänyt koukkuun, kirjojen kuunteluun, nautin jokaisesta teoksesta.

Ennen taustalla soi radio, ikävillä uutisillaan ja kaiken maailman renkutukset soivat verenpainetta nostaen.  Taas täytyy todeta, että kaikki on paremmin kuin ennen.

Kevät keikkuen tulevi

Kuvattu viime vuonna tähän aikaan....

Kevään tulo vaan viivästyy. Kinokset ovat korkeita ja yö pakkaset vaan jatkuvat.  Kuitenkin merkkejä on jo keväästä, peipot visertävät aamuisin tosi kauniisti. Jotenkin tuntuu oudolta kun aamulenkillä kuljen pipo päässä ja kintaat käsissä, lunta tupruttaa ja peipot  viserrys kaiken yllä. Ei oo todellista.

Yksittäinen kevään sipulikukka viehättää isosti.

lisää krookuksia on nousussa....

tulppaanitkin alkavat heräilemään tähän kevääseen....

kevätesikot nousevat keskeltä lumikinosta...

Peurat ja kauriit vierailevat alueillamme runsain laumoin ja popsivat kaiken vihertävän suihinsa, jopa kovat vuorenkilven lehdetkin kelpaavat niille. Siksipä ruiskuttelin aamulla peurakarkotetta kaikille maasta nouseville sipulikukkien aluille. Aika sitten näyttää, tehoaako Trico Garden peurakarkoite moisiin kasvissyöjiin.

Yksi hauskimmista kevätpuuhista on pihalla purojen teko, ja vettä riittää lirisemään kun aurinko sulatta isoa lumimäärää. 

Tänään aloitin myöskin pienesti kukkapenkkien siistimisen, kun poistin kultatyrakin, iiristen ja metsätyrakin viimevuotiset kasvut, niiltä osin kun lumi oli sulanut.  Olivat jääneet syksyllä leikkaamatta kun asentohuimaukseni ei suvainnut kumarruksia, nyt oli parempi tilanne kykkiä nenä maata kohden kun ei huipannut yhtään. Semmosta se on kun ikävuosia kertyy tarpeeksi niin saa noita vaivoja seurakseen, normielämää rajoittamaan, mutta ei haittaa tahtia, näillä mennä porskutellaan päivä kerrallaan ja jokaisestam uudesta aamustya nauttien.

 

Kevään eka hellepäivä

Nokkosperhonen, nauttii hellepäivän auringosta, lämpömittari nousi +15.

Krookukset kukkivat erittäin runsaasti ja ovat lisääntyneet siemenistä ihan omia aikojaan.....

laajoina kukkamattoina

Talventähti tuo kevään...sekin lisääntyy siemenistäkin, näköjään...

Valkoiset krookukset kukkivat ekaa kertaa ja ihme kyllä että säilyivätkin rusakon salaattiaterialta.

On nää niin ihania aina keväisin, vaikka kukinta aika on melko lyhyt, kun on vähemmän aurinkoisia päiviä ja enemmän ollut lumipyryjä, mutta aina ne selviävät ilahduttamaan kauniilla kukinnallaan.

Tässä riippuu "nassut pois" pallo, jota myy esim. Hankkija. Niin kuin kuvasta näkyy, ei tehoa !!! Pallo riippuu pikkusyreenin oksalla ja peurat napsivat talvella oksia ja tuon rusakon ajoin itse pois valkoisilta krookuksilta. Onkohan tuo iso ja ruma ristihammas joku ikivanha ja kuolemaa tekevä yksilö, kun jatkuvasti loikkii puskien alle piiloon tai kun ajan pidemmälle niin palaa oitis takaisin. Tykkää herkutella juuri krookusten lehdillä ja kukkanupuilla.

Kevät puuhastelut pihamaalla jatkuvat, tosin runsaat lumipyryt välillä ovat haittona ja ajavat tämän mummelin kiikkustuoliin ja lukulampun alle nauttimaan mielikirjallisuudesta. 

Ensimmäin rokotuskin on saatu ja toisen kerran pistävät juuri juhannusaatonaattona. Eihän noi kokotukset anna 100% suojaa koronalta mutta ainakaan ei tulisi kovin rajuna jos sattuis tartunnan saamaan. Täytynee pitää maskia naamalla kun käväisee ruokakaupassa ja muilla asiointi reissuilla, 

 

Kevään kohinaa ja tohinaa monenlaista

 

Sieltä ne kevään ensimmäiset krookukset tulevat lumen alta tuomaan kevään pihalleni.

Lumikellotkin availevat pikapuoliin kukkansa.

Kevään tulo on paljon edellisiä vuosia myöhässä, mutta kukkivat krookukset kertovat että ; kevät on 😍

Kun on itse saanut tehdä lumityöt ja käytössäni on se "maalaisjärkikin", niin pihaantuloalue on jo sulanut ja kuiva. Lumet on kolattu alueille jossa ne saavat sulaa rauhassa ja vedet valuvat suotuisaan suuntaan.

Aloitin tänään kevään haravoinnit, ihan vaan pihasaunan ja portaiden edustat, sekä tietenkin hiekka-alue, eli pihaantulotien. Isoäitini opetti minua jo pikkutyttönä pitämään porraspään siistinä, koska se kertoo talon emännän siivoustaidoista ja siisteydestä paljonkin....

Kevät tuoksuu jo! Aamuisilla lenkkipoluilla aistii ihan selvästi keväisen tuoksun luonnossa, sitä tuoksua ei osaa tarkemmin selittää, se vaan on "kevääntuoksu" 😎 Mustarastaiden konsertit ovat myöskin voimistuneet, varsinkin aamun varhaistunteina. Punatulkkujen piippailut kuuluivat lähipuista ja jokunen eksyi siemeniä syömään lintulaudalleni, onkohan ilmat kylmenemässä?

Harakat ja varikset kantavat jo pesätarvikkeita, tiaiset vasta tutustuvat pihan asunto tarjontaan. Joutsenet lensivät kohti pohjoista ja sinne suuntaan oli kurkiaurakin menossa. Lintujen touhuja on kiva seurailla kun on aikaa ja lämmin sää oleilla ulkosalla.

Peurankarkoitetta oli vaikea saada alan lähimyymälöistä, toiselta oli loppunut ja toisella ei tuote ollut lainkaan listoilla. Kun lopulta löysin verkkokaupasta niin tavarantoimitus ilmeisesti tökkii kun lähettävät vasta tulevan viikon maanantaina. Saas nähdä ehtiikö alueella liikkuvat peurat popsimaan suihinsa sipukukkani ennen karkotetta. Krookuksille kylvin verijauhetta, toivotaan että se "tepsii" ja kukat säilyvät.

Korona infoa tulee joka tuutista, omalla kohdallani olen asettanut itselleni jo vuosi sitten nyt voimaan tulevat suositukset ja rajoitukset. Maalaisjärjellä mennään edelleen. Kissanristiäiset ja muut turhat kyläilyt sekä kokoontumiset olen jättänyt kokonaan. Ruokakaupassa käyn kerran viikossa, aamulla heti myymälän avaessa ovensa, koska silloin on vähän asiakkaita kaupoissa, muut tarpeelliset tarvikkeet tilaan verrkokaupasta. Maski on aina tarvittaessa naamalla. Rokotteen saan tulevalla viikolla. Läheisten käynneille en ole asettanut rajoituksia paitsi flunssaoireisena ei saa tulla kaffettelemaan.  Näillä mennään ja toivotaan ettei kukaan lähipiiristäni saa tartuntaa tai joudu jostakin syystä karanteeniin.

Puhelin ja nettiyhteydet ovat kohdallani lisääntyneet entisistä ajoista, koronan vuoksi, nyt tulee useimmin soiteltua ja keskusteltua fb viestipuolella ystävien kanssa, samalla kyseltyä kuulumisia ja vointeja. 

Radio-ohjelmat ovat nousseet kiinnostuksen kohteina tv-ohjelmia tärkeimmiksi. Nyt olen huomannut miten hyvää viihdykettä radio tarjoaa ja samalla voi tehdä käsitöitä taitojen mukaan. Hyötyä ja huvia yhtäaikaa. 

Tämän "mummelin" elämä tuntuu mielekkäältä edelleen, korona rajoitteista huolimatta, kesää kohti mennään ja pian pääsen pihahommiin, joita  kaipaan päivieni hyötyliikunnaksi.

 

Kevään ekat sipulikukat ja valeampiaispesät

 Olen talven aikana vähentänyt huonekasveja, heittäen pois kaikki huonokuntoiset yksilöt. Tuli mieliteko vaihtaa hiukan lajikkeita, siispä hankin kiinanruusun ruokakaupan valikoimista. Kukan kaunis väri viehätti niin paljon etten päässyt kulkemaan kukan ohitse vaan se piti ottaa mukaan. Sijoitin sen eteläikkunalle, toivotaan että uusi tulokas viihtyy luonani.

 Pihapuissa on muutama linnunpönttö jotka ovat liki 30 vuotta palvelleet kesäasuntoina siepoilla ja tiaisilla. Hankin 4 uutta pönttöä ja ripustin ne itse puihin, välittömästi tiaiset kävivät uteliaina pöntönsuulla tutkailemassa uutta yksiötä, mahdolliseksi kesäkodikseen.

Se on taas se aika vuodesta kun meikämamma kulkee pihapiirissä nokka maata kohden, tarkkaillen mistä mikäkin sipulikukka putkahtaa pintaan. Ikivanhat krookukset nousevat ensimmäisinä, minulle tuli kiire kylvää  hiukan kahvinporoja krookusten juurille, etteivät rusakot käy niitä popsimassa  salaatteina suihinsa.

 Lumikellot nousevat harvakseen....

ja jouluruusussakin ovat nuput säilyneet lumen alla.

Viime kevään "muotiin" tulleet valeampiaispesät ovat taas kysyttyä tavaraa. Mökille on toivottu niitä terassille ja ulkohuussiin, karkoittamaan pörriäisiä muualle pesänrakennus hommiin. Valepesät tosiaan toimivat ampiaisten karkoittajina, ne on kokeiltu viime kesänä ja hyviksi havaittuja. Tuleepahan turhat villalanka jämät hyötykäyttöön. Virkkaan noita suoraan pallon muotoisiksi, ilman varsinaista virkkuuohjetta, muotoilen virkaten, täytteeksi käytän kaikenvärisiä langan jämiä joita en muuten tulisi käyttämään neuleissani. 

Naakkapariskunta on taas mieltynyt pihasaunan piippuun, molemmat tutkivat tilaa mahdollisen pesäpaikan rakentamiseen. Kohta on kulunut viikko kun aloitin niiden karkoittelun savustamalla, on aivan pakko sytyttää savuavat tulet kiukaan alle, aina uudelleen ja uudelleen. Joskin naakat ovat kuulemma pari- ja paikkauskollisia, sen lisäksi vielä kurjan itsepäisiä kun eivät anna millään periksi "tälle" itsepäiselle saunamarille.

Kevään ensimmäiseltä pihakierrokselta

 Kevään ensimmäiset kukkijat...... niin pieniä ja vaatimattomia.... mutta niin ihastuttavia 😍

 Nuput työntyvät sinnikkäästi lumen keskeltä 😎

 Yksinäinen lumikellokin löytyi jo 😊

 Oli aika poistaa havuköynnöskin rappukaiteelta, täytyy todeta että sen purkaminen on huomattavasti helpompaa kun sen sitominen.  Istuin eka kerran ulkosalla keväisessä auringossa. Oli niin lämmintä, että saattoi olla jo ilman käsineitäkin, kyllä se kevät tulee tänäkin vuonna, vaikka ei ois uskonutkaan 😏

 "Työ tekijäänsä kiittää", sanoo vanha sananparsi 😇 Pihatiellä ei ole enään jäitä ja se on melkein jo kuivunut. Tässä näkee kun on tehnyt  koko talven lumityöt huolella, niin jäiden sulaminen tapahtuu nopeasti heti ilmojen lämmitessä. 

 Siirtelin kolalla lumet "alamäkeen", eli pihatieltä kaikki pois paikkaan missä ne saavat rauhassa sulaa ja vedet virtaavat kunnan sadevesiverkostoon. Nopeutan hiukan sulamista kylvämällä saunan tulipesistä keräämäni tuhkat lumikasoille. 😋

Velmu on kotiutunut 5:ssä kuukaudessa oikein hyvin, on niin "isäntää ja talonvahtia" ettei parempaa vahtikoiraa varmaan löydy. Se tahtoo aina mukaan pihahommiinkin ja vaikka pidän sen narunpäässä ettei pääse juoksemaan kadulle liikenteen haitaksi, niin se istuu ja tarkkailee ympäristön tapahtumia tyynesti, haukkumatta ja rimpuilematta. En kuitenkaan jätä sitä narunpäähän yksikseen, vaan olen aina itse sen lähettyvillä, puuhastellen omiani.

Kevät etenee nyt varmaankin vauhdilla kun se on ehkä pari viikkoa myöhässä. Eilen kuulin jo peipposen viserryksen ja sepelkyyhky pariskunta saapui lounastamaan lintulaudan alusille. Sini- ja talitiaiset kantavat pesätarvikkeita pöntöilleen, kaikki kevään merkit luonnossa.👌

Kurren pihapuuhasteluja

 Piha Kurren ruokahetki...

 kävyn siemenet on syöty....

 mitähän seuraavaksi....

 janokin yllätti, uskaltaisikohan tuosta  hiukan hörpätä ?

Kurrelle maistui suihkulähteen vesi.

Seuraavan päivän aamuna heräilin vapunaaton tunnelmiin, mutta katsoessani ikkunasta ulos, näky ei ollut perinteisen vapunaaton maisemakuvan mukainen. Maassa oli muutama sentti lunta. 

Linnuille oli pakko viedä vielä siemeniä ruuaksi, eiväthän ne löydä luonnosta mitaan ravintoa, lumivaippa oli sen verran paksu ja kylmä sää vielä vähentää ruuan saantia.

Lumessa näkyivat jälleen lukuisat rusakon ja metsäkauriiden jäljet, kun olivat etsineet puutarhastani syötävää. Kauriin jäljistä päätellen se oli käynyt myöskin juomassa pienen suihkulähteen vettä, kun oli aterioinut lintulaudan alustalla, syöden siementen jämiä.

Viileästä huhtikuusta johtuen olen seuraillut pihan eläimiä aiempaa enemmän ja tuntuu että pihapiiristäni on muodostunut melkoinen "eläintarha". 

Toivottavasti sää lämpenee ja sipulikukatkin heräisivät kukoistamaan, nyt ne ovat jääneet nuppuvaiheeseen jotka törröttävät lumessa, välillä saavat rankat raekuurot niskaansa. Aurinko pilkahtaa vain harvoin ja lyhyeksi ajaksi joka ei vielä saa nuppuja aukenemaan.

Toukokuun ensimmäiselle viikolle sääennusteet lupaavat jo lämpimämpiä säitä.