Vuoden pimein aika on meneillään ja siitä johtuen oli aivan pakko asennella vanha ja huonokuntoinen vakopuu pihan piristeeksi. Osa puun oksista on jo pimeänä, mutta ajattelin että ole siinä nyt vielä tämä syksy, olethan palvellut valoisuudellasi tarpeeksi kauan, ruosteisista piuhoistasi huolimatta.
http://marjanpuuhastelut.blogspot.com/2017/11/valopuun-istutus.html
Joka päiva oppii jotakin uutta, niin se vaan on. Jouluruusu on uudelta nimeltään lumiruusu.
Pihalle istutettuihin lumiruusuihin on tullut niukasti kukkanuppuja. Laitoin suojaverkot niiden päälle, etteivät fasaanit popsi meheviä nuppuja nokkiinsa.
Hyvänlaatuinen asentohuimaus pääsi yllättämään lauantai aamuna totaalisesti. Herättyäni käänsin pääni sivulle yöpöydän suuntaan, kelloaikaa tarkistaakseni ja hups.....huone pyöri rajusti....makailin silmät kiinni tovin, kunnes pahin pyöriminen laimeni. Yritin nousta istualleni leuka toiseen olkapäähän suunnattuna ja onnistuin hitaasti nousemaan loppujen lopuksi jaloillenikin. Huimaus oli sillä kertaa ohi. Seuraavat tunnit voin pahoin, annoin pari kertaa ylen.
Muistin saaneeni pari vuotta sitten terkkarista itsehoito-ohjeet ja ne löydettyäni menin sängyn reunalle riiputtamaan päätäni reunan yli puolelta toiselle. Liikesarja on n.s. Epleyn menetelmä, jolla sisäkorvan käärikäytävän kide saadaan kaadettua pois käärikäytävästä. Muutaman hoitokerran jälkeen tilanne alkaa helpottua.
Liikesarjaan kuuluva päänasento ja koko hoito ei ole miellyttävä kokemus, se aiheuttaa oksettavan olotilan. Sain taas itsehoidolla kurjan vaivan hoidettua, eikä tarvinnut hakeutua terveyskeskukseen.
Harmitti sekin että piti perua synttärijuhliin osallistuminen, pitikin moinen vaiva iskeä juuri tänä lauantaina.
Onneksi Suvi haki Ipa-koiran omaan laumaansa, niin sain "koiranhoitosaikkua" ja sain keskittyä oman tilani hoitoon.
Kolmen kopla jälleen koolla, heijastinliivitkin liikenteessä kaikilla yllä. Kyllä tekee Ipalle hyvää päästä kunnon juoksulenkille, sulattaen vähän kerääntyneitä liikakiloja ja vahvistaen lihaskuntoa, porukassa vauhti on hurjan paljon kovempaa kun yksikseen juosten.
Ipa-koira on taas vahtinani ja huolehtii pääosin liikunnastani. Voi miten pieni ihminen voikaan nauttia arjen pienistä asioista, kun saa olla terveenä ja pystyy suoriutumaan itse omista askareistaan. Olen erittäin huono sairastelemaan, tuskastun olotilaani ja siitäkös verenpaine lukematkin ponnahtavat taivaisiin. Kannattais hiukan hidastaa ja hyväksyä iän tuomat rempat "ikälisänä", opetellen niiden kanssa nöyrästi elämään.
Syystyöt pihamaalla ovat pääosit tehdyt, tosin pientä haravointia voisi vielä harrastaa poutapäivinä hyötyliikunnan verran.
Marraskuu asettaa meidät nauttimaan sisätiloissa takkatulien ja kynttilöiden valosta ja lämmöstä. Ei yhtään haittaa vaikka aurinko ei käy edes pilkistämässä piven raosta, on vaan niin ihana loikoilla sohvalla torkkupeiton alla ja nauttia hämärähyssystä.