26.12.2012

Erilainen joulu

Tapaninpäivää olen viettänyt lueskellen aina pieniä pätkiä Bob Proctor:in kirjasta "Olet syntynyt rikkaana" .teksti on sisällöltään niin vahvaa että olen joutunut lukemaan useita lukuja uudelleen. Välillä miettien lukemani sisältöä, miten sovellan luetun käytäntöön, osaanko muuttaa nykyistä ajatusmaailmaani ja osaanko visioida unelmani niin voimakkaasti että saan ne toteutumaan. Kaikki aikanaan, jatkan opiskelua teoksen antaman ohjeistuksen mukaisesti.

Naapuri/ystävä soitti pyytäen lenkille kaverikseen ja olin oitis valmiinä lähtöön. Teimme puolentoista tunnin reippaan kävelylenkin, samalla päivitimme joulukuulumisemme. Kotiuduttuani vävy kutsui katsomaan joulupukin tuomaa kuvakirjaa heidän vihkipäivästään, se olikin viehättävä ja tekstit erittäin puhuttelevat, hyvin tehty, taitava pukinmuori ! Eilen kävin heillä suklaakakkukaffeilla ja otin heidän joulukuusestaam kuvan.

Olen nauttinut täysin siemauksin tämän joulun rauhasta. Aamuisin olen heräillyt kaikessa rauhassa, venytellen ja koiria paijaillen. Sytytän keittiön pöydällä kynttilän, sitten vasta tee hautumaan, istahdan odottelemaan....muistelen menneitä jouluja.... vain niitä jolloin sain olla oman perheen kanssa.... poistin ajatuksista työpaikan tressaavat joulut. 
Aamuiset lenkit koirien kanssa metsäpoluilla ovat olleet joulukirkkoni. Kuinka hiljainen metsä onkaan
lumivaipassaan, ei pientä risahdustakaan, on vielä hiukan hämärää, juhlallista ja kaunista. Parempaa hartaushetkeä ei voi syntyä missään muualla kuin metsässä.

Huomioin ettei televisio  tarjoakaan katsojilleen muuta kuin enimmäkseen uusintoja ja nekin tulevat useampaan kertaan tänä jouluna, köyhää.... radion anti on ollut osittain erittäin antoisaa ja jouluun sopivaa, joten se onkin soinut melkein kaiken aikaa taustalla, ellen ole kuunnellut LP tai CD. 
On ollut aikaa ja tilaisuus kuunnella hiljaisuuttakin, sisintään, liittyen kai yritykseeni nollata elämäni löytääkseni sille uuden suunnan.

Erilainen jouluni on tähän asti onnistunut hyvin, olen löytänyt sisimpääni joulurauhan. En kaipaa entisiä joulujani ja niitä lahjavuoria enkä niitä joulukiireitä ja kassajonoja kaupoissa. Toivon löytäväni itselleni ja läheisillenikin uuden ja sopivan joulunviettoperinteen tulevina jouluina joita toivon mukaan tulee vielä muutama kymmen... Suvi haaveilee joulusta lapinmökissä, kaukana ... luonnon keskellä.... mikä ettei...tutkaillaan tilannetta ja arvoidaan mahdollisuuksia, seuraavaankin jouluun on vielä kokonainen vuosi aikaa !

25.12.2012

Jouluyö

Rauhaisa aatto ilta on lopuillaan, ensimmäinen joulu ilman Matti-pappaa.

Irtiottoni perinteisistä joulunvietoista onnistui niin kuin olin sen ajatellutkin. Kävimme jo aatonaattona haudoillakin, ettei tarvinnut lähteä minnekään aattona. 

Oli nautinto valmistella kasvisvoittoista joulupöytää IL DIVON jouluisen musiikin soidessa taustalla, ilman kiirettä ja hössötystä. 

Loppujen lopuksi molemmat lapsenlapseni tulivat syömään ja pari heidän kaveriaankin.

Katja laittoi just´tekstarin; lähdenkö vielä haudoil? Ei kun menoksi !

Palasin haudoilta klo 23.50. Ja kuinkas sattuikin; molemmat Katjan tyttäretkin olivat kavereidensa kanssa hautuumaan parkkipaikalla yhtä aikaa. Kyllä kyttilöiden paljous ihmetyttää joka joulu, miten paljon ihmiset haluavat perinteisesti käydä sytyttämässä kynttilät pois nukkuneiden rakkaittensa haudoille, kaunis tapa ja toivottavasti perinne jatkuukin.

Soitin joulutervehdyksen iltapäivällä hyvälle ystävälleni ja kaimalleni kun arvelin hänenkin viettävän itsekseen joulua, ei hänkään ollut valmistellut mitenkään joulua vaan oli menossa tyttärensä luokse jouluaterialle.
Sain entiseltä työtoverilta perinteisesti joulutervehdyksen sähköpostilla, odottelinkin viestiä, laiton hänelle nimpparuonnittelut ja joulutervehdyksen myöskin sähköisesti; tapa on tullut perinteeksi välillemme ja kuuluu jouluaattomme perinteisiin.

Joulutunnelmaa olivat luomassa kynttilät, jotka Velmu-koira huitaisi nurin yhdellä hännän huiskeellaan, siihen loppuivat kynttilan tuikkeet, turvallisuus kysymys ?!  Sähkökyntteliköt ovat huomattavasti turvallisimpia.

Vaikka olimme sopineet lahjattomasta joulusta niin tietysti tytöt antoivat pari pakettia joista olin kyllä iloinenkin, varsinkin enkelipallosta joka vaihtaa väria ja yhden letun sydämenmuotoisesta lettupannusta. Kiitos Suvi ja Sini !

Rauhaisaa jouluyötä ystävät !

22.12.2012

Virittäytymistä jouluun, fiilistellen

Koko syksyn olen tehnyt systemaattista paikkojen siivoamista ja kaikenlaista uudelleen järjestelyä. Käyn kaikki kaapit ja hyllyköt läpi mutta se ei ole mitään joulusiivousta, koska se jatkuu vielä varmaan vielä ensi vuonnakin. Teen siivousprojektiani  sillä vauhdilla kun kulloinkin miellyttää ja miltä tuntuu, ilman kiirettä ja suorituspaineita. Nautin projektistani.
Laitan vähitellen vanhoja jouluun liittyviä koristeita ja kynttelikköjä esille.
Illan hämärtyessä sammuttelen ylimääräiset valot ja fiilistelen kynttilöiden valossa, kuunnellen musiikkia.
Parhaillaan soi IL DIVON joulu cd, ihanaa musiikkia.
Välillä saan hyvin vähän aikaiseksi kun löydän kaikkea kivaa ja jo unohduksissa olevia tavaroita, joita pysähdyn ihailemaan ja muistelemaan niihinb liittyviä muistoja.

Arvokkain löytöni on Rajamäkeläisen tanssiorkesteri "Nostalgian" kasetille äänittämät kappaleet, ilmeisesti Alkon pikkujouluista joskus 90-luvun alkupuolella. Mieheni Matti lauleli heidän solistinaan muutamissa  tilaisuuskissa.

Pysähdyin kuuntelemaan Matin syvää ja soivaa bassoääntä, se kosketti syvältä, itketti. Hänen mielikappaleitaan olivat Aamu Saaristolla ja Ilta Saimaalla, näitä hän usein lauloi mökilläkin itsekseen ja naapurien ( harmiksi) iloksi nuotiotulien äärellä  istuessamme, Lohjanjärven rannalla. Ihania muistoja.

Lapsen lapset tulivat iltasella käymään niin soitin heillekin papan laulua. Nuoremman tytön kanssa meille tuli taas itku silmään, molemmat hämmästelivät miten hyvä ääni papalla olikaan ja totesivat että eivät enään ihmettele mistä he ovat kauniit lauluäänensä perineet. Eipä vaan ollut aikaisemmin soitettua papan laulukasettia heille, eivätkä he olleet kuulleet lainkaan hänen lauluaan ns hyvinä aikoina. Hänen laulunlahjaansa vaikuttivat myöhemmin vakavat sairaudet jotka vaikuttivat sävelkorvaan niin ettei hän suostunut laulamaan enään julkisesti ja hän jäi pois myöskin Mieslaulajien joukoista.  Omasta mielestään hänen  lauluäänensä sointi ja rytmitaju heikkeni huomattavasti, joten hän tyytyi  laulamaan vain kotioloissaan.

Löysin myöskin Helvi-anoppini ja Valtteri-appeni laulantaa, heidän äänittämiä kasetteja. Heilläkin oli kauniit lauluäänet vielä 75 vuotiainakin jolloin laulut oli nauhoitettu.

Joulufiilistelyni jatkuu.....

21.12.2012

Vanhan auton myyntiä Tuomaanpäivänä

Nyt se on tehty! Vanha palvelija ja ystävä myyty. Toisaalta on haikeutta mutta toisaalta suuri helpotus saada tarpeeton kulkuneuvo pois seisomasta.

Hiukan arvellutti alkaa 1999 mallia olevaa "vanhaa" autoa myymään näin iäkkäänä naisihmisenä ja kun en ole mikään autonainen. Hyvin vähän ymmärrän autoista mitään, mieheni hoiti auton huollot ja muut niin hyvin ettei minulla ollut siinä hommassa muuta virkaa kuin toimia "kartanlukijana" ja sihteerikkönä.
Naapurin emännyskin peloitteli kaikenmaaailman huijareista....

Aloitin myyntihomman tekemällä ilmoituksen Nettiauton sivuille. Kävijöitä riitti ilmoitusta klikkaamassa satoja mutta vain muutama otti yhteyttä, olipa pari muunmaan kansalaistakin. Puhelut loppuivat aina siihen että miehet ilkkuivat vanhan autoni korkeasta hintapyynnöstäni, kun samalla hinnalla saisi jo melkein uuden johon minä vastaa toksäytin että ostappa sinä sitten itselles uusi auto, heippa!

Lopulta yhteydenottajana oli miellyttävän tuntuinen ja asiallinen nuorehko kaveri joka oli tehnyt jo ennakkoon hankintapäätöksensä autostani ja oli halukas sopimaan ajan milloin saisi tulla "alan miehen" kanssa koeajamaan ja tekemään kaupat. No sehän passai minulle milloin vain. Eilen sitten sovittiin tällepäivälle sopiva ajankohta ja niin  me sitten alettiin kaupanteko kaffekupin äärellä.

Miekkoset lähtivät hiacen koeajolle, no eikös mitä se ei käynnistynytkään, akussa ei virtaa....
Soitin lähinaapurin miehen apuun maasturinsa ja piuhojen kanssa. Pienellä " virta-avulla" Hiace hörähti käyntiin ja koeajo alkoi. Jännitin jos se hyytyy jo alku matkasta, olihan tankissa omankylän Shellin kesälaatuista diisseliä koska talvilaatu tulee vasta myyntiin kun pakkaset nousee yli 25 asteen ???? (Jokavuotinen ongelma meidän kylällä)

Miehet saapuivat koeajosta ja auton "kuntotarkastukseen" tyytyväisinä tekemään kaupat.
Hinnasta sovittiin, huomioin hintapyynnössäni mahdollisen akun uusimisen , loppusumma oli molempia osapuolia tyydyttävä ja kaveri oli olettanut että minulla on verkkopankki yhteydet joten   kone päälle ja ostaja käväisi koneellani tekemässä siirron tililleni tulostaen kuitin todisteeksi kuolinpesälle. Kauppaan liittyvät paperihommat tehtiin suitsait sukkelaan. Olin varannut kaikki tarvittavat paperit  esille, mm kuolinpesän muiden osakkaiden antama valtakirja auton myyntiin.

Kaveri oli tosi tyytyväinen kauppaan kun sai juuri hänelle sopivan pakettiauton 
käyttöönsä ja minä olin tyytyväinen kun sain joutavana seisovan auton pois ja uudellen hyötykäyttöön, koska parempaa pakettiautoa saa hakea. Se oli hyvä palvelija!

Vielä nettiyhteys Trafiin ja pyyntöilmoitus uudesta autoverolaskusta.... jeee eipä tarvitse enään maksella vakuutuksia eikä autoveroja Hiacesta.

Omahyväisenä ajatuksena tuli taas mieleen miten hyvä ihmistuntija olenkaan.... se hyve ei  kahdallani petä koskaa, nytkin luin kavereita kuin avointa kirjaa; eleistä, ilmeistä, puheesta jne.

Tänäänkin oli kaikenkaikkiaan hyvä päivä !

18.12.2012

Joulun odotusta

Enään vajaa viikko jouluun, radiostakin  ovat alkaneet jouluiset laulutkin soimaan. Joulu tuoksuu..... johtuen hyasintin ja valkoisen amarylliksen kukista.....
Olen irtisanoutunut kaikenlaisesta  materialistisesta joulusta ja kaikista perinteisistä jouluruuista. Päätin että en hössötä joulun vuoksi tänä vuonna tippaakaan, enkä toivo perheen kokoontuvan aattona joulupöydän ääreen  luokseni, haluan olla tämän joulun aivan yksikseni.  Lapset olivat jopa hyvillään ettei tarvitse lähteä aattona minnekään, saa olla kotosalla, nauttien omasta joulusta, Toinen lapsenlapseni tosin sanoi että mihin minä sitten  menen, johon vastauksena ehdotin että teette ihan oman joulun ja olette kotonanne.
Sukulaismies käväisi jouluisella tervehdyskäynnillään,  tuoden kauniin jouluasetelman. Miten olikin mies henkilö osannut valita kukat ja koristeet asetelmaan minun mieleiset. Vallan ihana yksityiskohta on pieni enkeli ja kirjava muratti, muistuttaen meneillään olevasta suruajasta. Valkoinen amaryllis tuoksuu miellyttävän hienostuneesti. kukkavanoja siinä on kolme, niin että se kukkii koko joulunajan.
Tämän joulun askartelun tuloksena tein uudenlaisen kukan, tosin paperi ei ollut sitä mitä ohjeessa sanottiim mutta muuten kukasta tuli ihan ohjeen näköinen. Paperi oli liian pehmeää ja liima ei ollut tarpeeksi nopeasti kuivuvaa, hankin askartelu paperia kunhan satun sopivan myymälän kohdalle.

Totuttelen päivittäin elämään suurinta kohdalleni tullutta elämän muutoksen aikaa ja sen vuoksi haluankin nollata kaiken entisen. Aloitin nollaamisen nyt jo  adventin aikaan; entisestä poiketen, osallistuin oman kirkon jumalanpalvelukseen ja tunsin viihtyväni, nauttien taitavan kanttorimme urkujen ja trumpetin soitosta, kaikesta. Miten lämmin vastaanotto jo ovella, itse seremonia oli muuttunut huomattavasti entisistä ajoista, nyt seurakuntalaisetkin saivat osallistua enemmän. Pappi kätteli meidät lähtiessämme toivotellen auvoista adventtia. Kotimatkalle lähdin jotenkin tyyntyneenä, ehkä  nuoruuden muistoissa koin vähän samanlaisen tunnetilan viimeksi, Karkkilan kirkossa, jossa meitä nuoria pidettiin arvossa ja seurakunta tarjosi  monia vaihtoehtoja osallistua seurakunnan toimintaan.

Haluan nyt kun siihen on oiva tilaisuus, viettää joulunajan rauhanomaisesti, nauttien radion tai television jouluisesta annista,  lukien hyvää kirjallisuutta ja vain pysähtyä kuuntelemaan sisintään. Yritän nollata kaiken entisen ja pysähtyä miettimään mitä haluan loppuelämältäni.
Vaikeinta kohdallani on opetella olemaan niin itsekäs ettei ajattelekaan huolehtia kenestäkään muusta kuin itsestään, vain omasta hyvinvoinnista.
Kun oikein ajattelen asiaa niin olenhan valmistanut jouluja 40 vuotta joka joulun aika 2 kk yhteen syssyyn, erilaisille ryhmille ja lomalaisille, niin eihän ole yhtään ihme että nyt en ajattelekaan jouluruokia, enkä tosiaan halua tehdä enkä syödä niitä.

2.12.2012

Himmeli keittiön kattoon ja jouluvalot ikkunoille





Lunta tulla tupsahti ihan 15 senttiä yhden vuorokauden aikana, sai eka kerran tehdä lumityötkin, onneksi se oli kevyttä pakkaslunta joten kolan kanssa työskentely oli kuin tanssia...

Valkea luonto vaikutti sen verran mielialaan että piti noutaa vintiltä sähkökyntteliköt ikkunoille ja himmeli keittiön kattoon. Himmeli olikin säilynyt aivan eheänä, eikä tarvitse "varaosia". Olin säilyttänyt tähteeksi jääneet oljet siltävaralta että joutuu vaihtamaan uudet  rikkoutuneiden tilalle.

Olen saanut himmelin teko taidon jo nuoruudessa, kotikylän naisjärjestön järjestämillä kursseilla, eikä se kerran opittu taito mihinkään unohdu, kaikki niksit palautuivat itse tekemisen edetessä.
Tänä syksynä on ilmestynyt uusi kirjakin:

(otteita kirjan esittelytekstistä)
"Kirja esittelee 24 himmeliä ohjeineen. Paitsi himmeleiden valmistamisesta kiinnostuneille, kirja sopii sisustamisesta nauttiville ja perinteitä arvostaville.

Himmelit ovat kuuluneet Eija Kosken elämään jo parikymmentä vuotta. Himmelin valmistusmateriaaleista hänelle rakkain on rukiin olki, jota hän saksii omilta luomupelloiltaan. Koski valmistaa himmeleitä ja opettaa niiden tekoa. Olki on taipunut kursseilla herkiksi himmeleiksi niin kaupunkilaisten kuin maaseudunkin naisten ja miesten käsissä. Perinteisten mallien rinnalle Koski on suunnitellut myös uusia ja moderneja malleja. Kirja tuo himmelin tähän päivään, unohtamatta himmelin tarinaa ruispellon korresta kodin koristukseksi. Edellisestä suomalaisesta himmelikirjasta onkin jo 30 vuotta.

Japanilaisen himmelitaiteilija Mutsuko Yamamoton innoittamana Koski etsi kirjaa tehdessään vastausta kysymykseen, onko himmeleissä jotain pyhää. ”Löysin uskomuksia, magiaa, taikaa, ennustamista, riittejä, kulttia, hedelmällisyysfetissiä, hyvän onnen takaajaa ja häähyppelyä. Eikö tässä ole jo melko paljon pohjaa sille, ettei himmeli ole pelkkä koriste, vaan jotakin enemmän?”

Himmelit ja niiden miljööt modernista kaupunkikodista maalaistupaan on kuvannut valokuvaaja Rita Lukkarinen tulkiten kamerallaan himmeleiden liikkeet, herkkyyden ja kauneuden. Piirretyt himmeleiden ohjeet ovat muotoilija Kaarin Hellmanin käsialaa"

Kirjaa myy: Maahenki, puh. 09-7512020, maahenki@msl.fi