Syksyn lehtien haravointia

Tänään sitten sain haravoitua kaikki lehdet kompostiin. Kukkapenkeistä on kukan varret niitetty ja pensaittenkin alustat haravoitu. 

Saa nähdä pitääkö vielä kerran nurmikko leikata, se kasvaa vielä jos ilmat pysyvät näin lämpiminä ja sataa vettä.

Pihan omat "Kurret" ovat entisestään kesyyntyneet. Toisen syödessä auringonkukansiemeniä lintulaudan alustalta, kaveri seuraa puunrungolla mitä minä puuhailen... sulassa sovussa ollaan puuhasteltu pari viimeistä päivää, kauniista airinkoisesta syys säästä nauttien.

Kyllä vaan täytyy olla tyytyväinen siitäkin että on suoriutunut kaikista pihapuuhistaan ihan itse, ilman toisten apua. Se ei ole ihan itsestään selvyys enään tässä iässä. Olen jo huomannut kropassani hiukan rappeutumisen merkkejä, varsinkin selkälihakset kipeytyvät herkästi ellei muista tehdä puuhastelujen päätteeksi venytyksiään, niistä ei sovi pinnata. Hoidan myöskin itseäni kokonais valtaisella Reiki-energiahoidoilla.

Minun puolestani talvi ja lumet saavat tulla ! Pidän myöskin lumitöistä joten ei haittaa vaikka pyryttelisi joka päivä, mukavaa hyötyliikuntaa se lumien kolaaminenkin on.

Tuomasmessu

(kopioitu teksti)

"Olet tervetullut sunnuntaina 27.10. klo 18.00 Rajamäen kirkkoon Tuomasmessuun, joka on tarkoitettu erityisesti epäilijöille, etsijöille ja uskossaan epävarmoille kulkijoille. Messussa saarnaa pastori Jouni Vasikainen ja avustaa Ankkuriryhmä: Irja, Tarja, Leena, Kasimiira, Päivi, Eila, Ulla ja May. Suntiona asioista huolehtii Johanna Mikkola.Tuomaslaulujen saloihin johdattelee Rajamäen kirkon kuoro Julia Hyyrysen johdolla komppiryhmän avustaessa. Voit kirjoittaa esirukouspyyntösi enkelipöytien koreihin tai laittaa sanattomat toiveesi symboleina yhteisesti rukoiltavaksi. Lopuksi voit kokea yhteisen ehtoollisen tuoman levon ja rauhan. Tämä on rakkaudella suunniteltu juuri Sinulle".

Yllä olevan kutsun kopioin yhden Ankkuriryhmäläisen fb-sivuilta.

Osallistuin elämässäni ensimmäistä kertaa Tuomasmessuun, hiukan uteliaana ja avoimin mielin. Toivoin saavani vahvistusta omaan uskooni, voimia jaksaa elämää eteenpäin, myöskin iloa ja toivoa paremmasta huomisesta.

Avattuani kirkon oven, kirkkoväärttinä toimiva henkilö toivotteli tervetulleeksisen  ojentaen käteeni uudehkon tuntuisen Tuomasmessu laulukirjan ja ohjelmalehtisen. Silmäiltyäni laulukirjaa, totesin sisällön aivan vieraaksi, kaikki laulut outoja, mitähän tästäkin tulee ?

Kirkkokansaa oli saapunut yllättävän runsaslukuisesti tilaisuuteen. Kynttilöiden liekit lepattivat enkelipöydillä. Messu voi alkaa.

Tuomaslauluihin oli helppo yhtyä, kirkkokuoron johdattelemana, laulut olivat iloisia ja mukaansa  tempaavia, saimmekin laulaa paljon runsaammin kuin normaali messu jumalanpalveluksissa.

Kattokruunujen valot himmenivät ja sammuivat kokonaan, oli saarnan aika. Koskettavaa ja lohtua antavaa julistusta aivan uudella tavalla; pappi ja Ankkuriryhmän jäsen puhuivat vuorotellen, kirkon penkissä istuen, vertaisenamme, ja mikä tärkeintä; suoraan sydämeeni, selkokielellä,  OSUI JA UPPOSI ! 

Koko kirkkokansa osallistui lopuksi yhteisen ehtoollisen viettoon.

Yhteisöllisyyden tunne oli käsin kosketeltavaa,  tilaisuuden suunnittelu rakkaudella juuri minulle ; oli onnistunut. Jokainen hetki antoi minulle jotakin; lohtua, anteeksiantoa, uskoa, voimaa, iloa.... 

Jään odottelemaan jo seuraavaa Tuomasmessua johon osallistun ja yritän saada mukaani muutaman ystävän tai perheenjäsenenkin. Tämä pitää kokea uudelleen ja jakaa antoisa kokemus muidenkin kanssa.

Ehkäpä rohkenen ilmoittautua vapaaehtoisten joukkoon, vaikuttamaan positiivisesti tilaisuuden heikkoon "markkinointiin". Seurakunnan kannattaisi pysähtyä miettimään laaja-alaisemminkin tilaisuuksiensa ilmoittelua, onhan kirkon penkeillä tilaa runsaasti meille "taviksillekin" jos saisimme tietoa tapahtumista ennakkoon tehokkaammin.

Siilin ruokinta jatkuu ja orava tekee pesäänsä pihapuuhun

Siiri-siili käy edelleen syömässä öiseen aikaan. Ruokin sitä tulevan talviasunnon edustalla ja se on tehnyt jo heiniin aukon että on varmaankin hyväksynyt komean lukaalin kodikseen.

Siiri-siili oli vienyt ruoka-astiankin mennessään parina yönä, jotka löysin myöhemmin pensaiden alta. Laitoinkin vanhan valurautaisen paistinpannun ruoka-astiaksi, sitä se ei jaksa kuljetella. 

Käsittelin pannun ruokaöljyllä ja muistan lukeneeni jostakin että on hyvä lisätä öljyä siilin ruokaan yleensäkin, siitä siili saa myöskin lisäenergiaa talven varalle.

Jatkan ruokintaa niin kauan kun se suvaitsee vaan saapua atrialle.

Pihalla liikkuvia luontokappaleita on rattoisaa seurata. Parhaillaan orava tekee kovalla kiireellä pesää pihapuuhun, kaksi haaraisen männyn haarukkaan. Nyt se on jo ympärysmitaltaan  noin 30 cm ja lisää tavaraa kulkee isoina pallukoina Kurren suussa. Välillä se repii sammalta, toisinaan se kerää koirankarvoja palloksi sille asetetusta verkkopussista ja jonkinlaista jäkälää lehmuksen oksista, onpa sillä pelkkiä risujakin pieni kimppu suussaan. Taitava rakentaja kertakaikkiaan.

Olen myöskin aloittanut lintujen ruokinnan auringonkukan siemenillä. Täytynee hankkia vielä "pähkinäbaari" Kurre-oravalle.

Eilen ja tänään lauantaina on aamulla ollut ohut lumikerros joka on sulanut kokonaan puoleen päivään mennessä.

Seuraava puuhani on lämmittää itselleni pihasauna ja nauttia pehmoisista löylyistä, auringonlaskun aikaan. Leppoisaa viikonloppua ystävät !

Seurakunnan hautausmaksu noussut huimasti

Kotiseurakuntani on nostanut vuoden sisällä hautaus hintojaan 292,5 %!!!!!????????

Vuonna 2012/syyskuussa laskutettiin 200,00 € sisältäen
- haudan lunastusmaksun 50 euroa
- arkun hautausmaksun 150 euroa

Vuonna 2013/syyskuussa laskutettiin 785,00 € sisältäen:
- haudan lunastus 255 euroa
- hautausmaksu    285 euroa
- haudan peruskunnostus 140 euroa
- hautapalkkimaksu 105 euroa

Näin suurta kertakorotusta ei tällainen maalaisjärjellä ja lapsen uskolla varustettu seurakunnan jäsen ymmärrä alkuunkaan.

Harvoissa perheissä kuolema vierailee vuoden välein, nyt kuitenkin kävi näin :(  Tyttäreni ihmetellessä seurakunnan laskun loppusummaa, ehdotin siinä olevan jonkin virheen....

Otinkin sähköisesti yhteyden srk:n talousjohtajaan, kysellen hinnan korotuksesta, hän siirsi kyselyni puistopäällikölle. Sain vastaukseksi  ympäri pyöreitä selityksiä.

Oletin että hinnat perustuisivat hautauksesta aiheutuvista kustannuksista ja että niistä olisi tehty päätökset asianomaisessa hallintoportaassa, että minulle olisi kerrottu haallintoelin/kokous/ päätöspykälä , missä hinnat on vahvistettu. Mutta näin ei asia ollutkaan.

Tuntuu melko "löysältä" taloushallinnolta. Näinkö meitä kirkollisveron maksajia rahastetaan "viimeisestä palvelusta"? Näinkö paikataan aukot jotka srk menettää verotulojaan kun porukat eroavat kirkosta?

Vaikka mietin asiaa miltä kantilta hyvänsä niin en ymmärrä; miksi kaksi aivan samanlaista toimitusta  ja hinnassa 292,5 % erotus.

Käyttämämme hautaustoimisto www.callankukka.fi ei ollut korottanut hintojaan.
Surullista asiassa on myöskin se että kaikki lähipiirimme nuoret päättivät yhteen ääneen erota kirkosta.

Kyllä tässä täytyy olla jotain mätää ????? Eihän seurakunta voi näin toimia !!!!!!????