27.4.2015

Nyt loppui lääkkeen syönti

Vahva olo kuin karhulla

Heräsi mielessäni kysymys; miksi syön lääkettä fibromyalgian hoitoon kun ei minulla ole enään oireitakaan mokomasta pehmytkudosreumasta. 

Parhaassa työiässä oireilin melko häiritsevästi joten hakeuduin tutkittavaksi ja minulle diaknosoitiin "prinsessareuma". Sain osallistua kaikkiin mahdollisiin kuntoutusjaksoihin reumatologin lähetteellä joista koin saavani kuntoutuksista niin hyvät ohjeet arkipäivistä selviytymiseen että pystyin olemaan työelämässä 65 vuotiaaksi asti.

Olen edelleen huolehtinut itsestäni saamillani evästyksillä ja elänyt kaikin puolin terveellisin elämäntavoin. Oireetkin ovat kaikonneet aivan kuin salaa... ei enään uupumiskohtauksia eikä särkyjä, unettomuudesta puhumattakaan, olen aina saanut unen päästä kiinni vaikka istuallani puistonpenkillä jos on ollut  esim. päikkärien aika.

Pilleripurkin tyhjentyessä päätinkin etten enään hae apteekista uutta, kokeilen ainakin, pääsenkö öisin syvään uneen, johon lääke on mm. vaikuttaa.

Nyt olen ollut pari viikkoa ilman lääkitystä eikä oloni ole tippaakaan muuttunut eli olen elämäni kunnossa. Toteen on käynyt silloisen omalääkärini lausahdus että oireet poistuvat 60-70 vuoden iässä jos hoidan kuntoani itseäni kuunnellen ja pidän elämäntavat säntillisinä.
Hyvä näin ja olen sanomattoman onnellinen ja kiitollinen jokaisesta uudesta aamusta johon saan herätä hyvin levänneenä ja terveenä, iskuvalmiina päivän tuomiin haasteisiin.

26.4.2015

Suihkulähde kesäkuntoon

Järven rannalla  asuneena; varhaislapsuuden ja melkein koko työhistorian ajan, vesi on itselleni tärkeä elementti. Siitä varmaan johtuu että täytyi omalle pihalle väsätä vesipaikka. Suihkulähteeni on tosi pieni mutta virtaavan veden ääni on suloista solinaa ja se rentouttaa sekä rauhoittaa aivan huomaamatta, kulkiessani pihapiirissä. Mikä onkaan parasta taustamusiikkia lukuhetkeen pihakeinussa, linnunlaulun lisäksi.
Kevätsää oli vielä hiukan viileä altan pesuun, lämmintä vettä ämpärillä ja varrellinen harja niin puhdasta tuli.  Täytin suihkualtaan kaivovedellä joka on kirkasta ja hajutonta.
Oraville, sammakoille ja siileille on tikkaat niin pääsevät juonti reissullaan ylös vedestä. Suihkulaitteessa on matalin putki ja suulake on asennettu mahdollisimman pienelle vesipatsaalle, tuulisen ilman takia, ettei allas tyhjene laitojen ylitse.
Joudun altaaseen vaihtamaan veden pari kertaa kesän aikana koska en halua käyttää kemikaleja levän estoon. Pesen altaan sisäpinnat veden vaihdon yhteydessä, se estää tarpeeksi hyvin levän 
Suihkualtaan takana kukkivat parhaillaan valkovuokot aivan luonnonvaraisina, niitä ei ole muualta siirretty, tässä niille on muodostunut rauhallinen kasvupaikka, alppiruusun helmoissa, ovatkin muodostaneet tiheän mättään.
Kirjokevättähti  kukkii keltaisten krookusten jälkeen kirsikkapuun alla ja seuraavaksi tässä kukkii ruusukvintteli.
Posliinihyasintti on levinnyt itsestään villiviinin edustalle.
Kirjokanukan alla vihhtyvät myöskin kirjokevättähdet.
Koko ajan nousevat  jouluhyasintit mitä oudoimmista paikoista. En ole laittanut muistiin sipulien istutuspaikkoja niin on jänskää seurata mistä niitä milloinkin nousee. Keltaiset yksilöt ovat säilyneet talven yli erittäin hyvin. Lisää on tulossa ja eri värisiäkin.

Mielenkiintoista seurattavaa löytyy kaiken aikaa ja hyvän mielen "viherpeukalolle" tuo kun huomaa talven arkojenkin kasvien heräävän kasvuun. Itse tein havainnon punaisesta särkyneensydämen terhakoista aluista, jokaisesta liljan "sormimaisista" kasvuista. Metsäköynnöksissäkin on pienet silmut.... tutkimusmatka pihalla jatkuu .


22.4.2015

Siemenperunat itämään

SALINE yleiperunalajike
 Hyvinkään Agrimarketista en enään saanut Carrera-siemenperunaa, oli loppuunmyyty. Tuon jo saattoi arvatakin koska lajike on satoisa, aikainen ja hyvänmakuinen peruna. Se  omaa kaikki hyvät ominaisuudet mitä kotipuutarhuri arvostaa. Jouduin ottamaan uuden lajikkeen; SALINE, mutta ostin vain yhden pussin ja laitoin omasta varastosta CARRERAt itämään valoisaan kellaritilaan, siis entiseen autotalliin.. Näillä sitten mennään tämä kesä.

Vanha vesipumppuni "työsuhdetta" jatketaan. Ensiksi käytän yläpihalla olevan kaivon tyhjäksi keväisiin kasteluihin ja myöhemmin siirrän pumpun isomman kaivon kannelle, toinen kaivo on syvempi niin että vettä riittää koko kasvukauden, ellei tule pokkeavan kuivaa kesää.
Ekaksi kastelin puutarhakompostin kunnolla. Monivuotisten kukkien kylvölaatikko aivan huusi vettä, tuulinen sää oli kuivattanut mullan pinnan. Syksyiset istutuksetkin on hyvä kastella että kasvu lähtee vauhdilla käyntiin.

Jouluruusut kukkivat runsaasti ja pitkään
 samoin jouluhyasintit
Keväiset sipukukat valtaavat ihanasti puskaiden alusrt, ihan toivotulla tavalla. Loppu päivä kului nautiskellen taas kaikin aistein. Silmän ruokaa on vanhalla pihalla runsaasti, kukkia riittää  maaliskuusta - marraskuuhun.
Korvia hivelee keväinen lintujen konsertti. On mielenkiintoista pysähtyä seuraamaan sini- ja talitiaisten "kesäkodin" kalustamista. Linnut keräävät ahkerasti kaikenlaista rakennusainetta pesäpönttöään valmistellessa.

Pihapuuhasteluihini kuuluvat oleellisesti ympäristön luonnon tarkkailu, se tuo sopivasti taukoja fyysiseen työhön varmistaen toiminnan harrastus luontoisena  ettei pihahommelit ala muistuttaa liikaa duunilta.

Sen verran on kevätsäät olleet viileitä etten ole viihtynyt vielä pihakeinussa kirjan kanssa ja illatkin hämärtyvät  melko aikaisin niin että lukutuokiot hoituvat iltaisin lukulampun alla.

19.4.2015

Daalia juurakot maahan ja vähän vapaaehtoistyötäkin

Näin kauniisti toivon tänäkin kesänä nämä daaliat kukkivan.

Innostuin ehkä liikaa kun istutin joriinin juuret paria päivää liian aikaisin, uusi kuu syntyi vasta istutuksesta parin päivän kuluttua, Juurakot menivät maahan laskevan kuun aikaan. Saa nyt sitten nähdä miten nuo vanhat; 31 vuotta pihapiirissä kukkineet  joriinit käyttäytyvät tulevana kesänä. Talvehtiminen ei ollut onnistunut parhaalla tavalla, nyt oli runsaasti pilaantuneita "sormia" juurakoissa vaikka säilytystila oli sama kuin ennenkin. 
Peitin daalia penkkini vielä harsolla että auringon säteiden suoma lämpö pysyy mullassa yli yönkin.

"Västäräkistä vähäsen".... näin ekan vässäkän omalla pihallani niin että kohta se kesä saapuu pidentyvin päivin ja lämpöasteet lähtevät nousuun.

Viileät ilmat eivät ole minua saaneet pidettyä pois pihahommista, hiukan lämmintä tuulipuvun alle ja villasukat saappaihin niin hyvin on tarennut. Keväisin riittää puuhaa kaikenlaisessa pihan siistimisessä vaikka en voikaan haravoida kun sipulikukat ovat vallanneet koko pihamaan.

Nyt juuri on aikaa nauttia luonnon keväisistä äänistä,  seuraillen  lintujen puuhia ja muuttolintujen ilmaantumisia pihapiiriin.

Jouduin yllättäen 84 vuotiaan ystäväni avustamiseen, kun hänen kaikki omat lapsensa olivat töissä, ystäväni pääsi kuukauden sairaala reissulta kotiutumaan,  näinollen hän tarvii saattajan ja kyydin kotiin.  Seuraavaksi oli hommattava muutama apuväline että hän selviytyisi päivät yksin omassa kodissaan.
Käväisin hänen luonaan Suvin kanssa pari päivää kotiutumisesta niin hyvin oli toipuminen edennyt ja apuvälineet olivat tarpeellisiksi havaittu. Erityisesti ystäväni ilostui kun Suvi tuli tervehtimään häntä. Sinivuokot ja uunijuusto ternimaidosta saivat ystävämme ilahtumaan erittäin paljon koska on aina rakastanut luonnon kukkasia ja pitää  monenlaisista entisajan maaseudun perinneruuista. 
Hän kutsui meidät taas tavan mukaisille lauantai päivien  päivä kaffeille kun käymme nyt ilman häntä kauppareissulla, samalla toimitamme hänelle tarvittavat ruokaostokset. Hänestä tarttui meihin se voimakas positiivisyys elämää kohtaan, erityisesti se että hän totesi meidät rikkaiksi, eikä hän tarkoittanut lainkaan aineellista rikkautta. Mahtava Muori!
Tehtäväksi saatiin hankkia ensiviikolla vielä yksi apuväline niin sitt´kaikki hoituu hyvin. Isommaksi haasteeksi sain ystäväni omalääkärin vaihtamisen johon ylilääkäri jo antoi kieltävän vastauksen. Saas nähdä kuinka "ämmien" käy !

9.4.2015

Kevät puuhastelut pihalla aloitettu tällä viikolla

Tein pääsiäistulet pihalle, tosin pari päivää myöhässä mutta eikös vanha sanan parsikin sano että parempi myöhään kun ei milloinkaan. Poltin grillipaikalla hallitusti, alasleikatun kurttulehtiruusun oksat. Pidin hyvää tulta ettei savunmuodostusta ollut juuri lainkaan ja kaikki "herkkähipiäiset" olivat töissä. Kukaan ei soittanut piippa-autoja paikalle.
Minun on vaan pakko polttaa keväisin aina hiukan risuja vaikka tiedän ettei kaava-alueella saa sitä tehdä. Hyi, hyi minä !
Syyssyrikat ja hortenssiat pääsivät ulkoilemaan pimeästä kellarista, jossa olin niitä talvettanut. Otan ne öiksi autotallin ovesta sisälle, helppo homma siirtää ne vetämällä maata pitkin.
 Hortenssiassa olikin jo muhkeat kasvuin alut, en leikannut vielä vanhoja kasvuja pois, ehkä teen myöhemmin.
Syrikat heräilleet kevääseen rehevillä kasvutoilla.
Luulin puutarhakompostit olevan jo sulia mutta "valmis" kasa oli vielä umpijäässä. Tuoreempi eli viime kesän aikana kerätty puutarhajäte oli aivan sula, ehkä siellä oli lämpöä säilynyt ja palaminen on jo hyvässä käynnissä. Keskelle kasaa laitoin talven aikana lämpökompostorista tyhjennetyt massat muhimaan mullaksi ja tehostamaan koko kasan  palamisprosessia. Vanhat kukkamullat kasan harjalle niin koko hoidon voi kattaa hakkeella.
Siispä siirsin jäätyneen kasan katteena olleen oksahakkeen uuden kompostin päälle, katteeksi. Nyt varmaankin siinä säilyi keväinen sulamisesta tullut kosteuskin kun tuuliset ja aurinkoiset säät eivät ehtineet kasaa kuivattaa. 
Täytyy malttaa antaa komposti multakasan  rauhassa sulaa ennen kuin aloitan sen seulomisen sekä kärräämisen kasvimaalle ja kukkaryhmille.

Tänään oli aurinkoinen päivä. Huvikseni leikkelin kirjokanukoiden kuivia ja maahan lamoavia oksia, hakettaen ne hyötykäyttöön.

Tällä viikolla tv:stä tuli ensimmäinen jakso uudesta sarjasta: "Suomen kaunein piha". Olivathan upean näköisiä pihoja mutta ei asutun näköisiä. En erikoisemmin pidä tämän laatuisista kilpailuista kun sitä kauneinta pihaa ei kyllä kolme tuomaria voi missään tapauksessa valita. Makuja on niin monia. Siksi tuon tasoiset kilpailut ovat vain hupia eikä niitä kannata ottaa lainkaan vakavasti.. Mikä on kaunein piha toiselle niin ei taas riitä ykköseksi toiselle.
Ei voida ottaa vakavasti tuomariston "kiljahduksia" , esimerkiksi se puiden ja pensaiden kasvatus talon seinustoilla. Eihän kukaan järkevä ihminen istuta puita rakennusten seinus vierelle koska  salaojitukset tukkiutuvat ja hulevedet ohjautuvat sopimattomiin paikkoihin, sadevesirännitkin täyttyvät puiden lehdillä turhan tehokkaasti.
Toinen, esim. itselleni tärkeä ja mielenkiintoinen asia pihanhoidossa ja viihtyvyydessä on puutarhajätteiden jälkihoito. Ei vaan tullut ohjelmassa esille kompostia eikä kompostoria tai edes mainintaa niiden sijainnista kauniilla pihalla.

Tiedämmehän me  kaikki viherpeukalot että meidän jokaisen oma piha on se koko Suomen kaunein piha jossa vietämme aikaa puuhastellen, laiskotellen,nauttien, rentoutuen ja enen kaikkea viihtyen.

6.4.2015

Oman näköiseni Pääsiäinen

Kiirastorstain ohjelma aloitettiin kauppareissulla kirkonkylän ruokakauppaan, oma ruoka kassini jäi hallitusti siedettävän halvaksi. Ostin vain itselleni, en lainkaan miettinyt  ns. vieras varaa. Syy moiseen päätökseen oli oma terveyteni ja suunnittelemani pääsiäisenohjelma. Koska ajattelin lukea mahdollisimman monta hyvää romaania jotka olin varannut ja lainannut kirjastosta, siis olla paikallaan sängyllä tai luku tuolissani niin eihän silloin voi syödä kuin kevyesti ja niukasti.
Seuraavaksi lähdimme tyttären kanssa tervehdyskäynnille sairaalaan, katsomaan tyttäreni anoppia. Veimme hänelle iloisen keltaisen ja oranssin värisen matalan kukka-asetelman josta hän ilostui aivan silmin nähden. Muutenkin hänen voinnissaan oli selvästi muutosta parempaan. Hiukan vaan valitti rintaansa kun olivat kuulemma joutuneet elvyttämään hänet kun sydän oli pysähtynyt. 
Kotimatkalla käväisimme hautuumaalla, viemässä kynttilät Matin, Timon ja Jarin haudoille. itselleni en hankkinut lainkaan pääsiäiseen liittyviä kukkia koska aion polttaa iltaisin kynttilöitä ja nautin omista kukkivista orkideoista ja pelarkonioistani.
Pitkäperjantaina luin Pirjo Rissasen uusimman romaanin kokonaan, 450 sivua. Kirjan kerronta oli mukaansa tempaavaa ja tunnistin itseni monessa kohdassa päähenkilöön samaistuen. Olen lukenut kaikki kirjailijan tuotokset ja tuntuu että kirjat vaan paranee aina entisestä, tämä viimeisin on mielestäni paras kaikista.
Lukeminen täytyi onneksi tauottaakin että silmät saivat sopivasti lepo hetkensä. Ystävän ja Vili-koiran kanssa tehdyt pitkät kävelylenkit, syvällisine keskusteluineen sopivat hyvin päivän teemaankin. . 
Lankalauantaina jatkui lukeminen, seuraavaksi otin mielikirjailijani,  Paulo Coelhon kirjan: Uskottomuus. Erittäin sopivaa  luettavaa pääsiäispyhille. Teksti vaatii aina välillä hetken pohdiskelua, on se meikäläiselle niin vaikuttavaa luettavaa.
Normaalit siivoukset sun muut lauantaipäivään liittyvät asiat täytyi välillä suorittaa ja saunomisen jälkeen katsoin tv:sta vielä pari poliisisarjaa, en jaksanut lukea unilääkkeeksi muuta kuin "lääkärisarjan" pokkaria.

Pääsiäispäivää jatkoin lukemalla Coelhon kirjaa muutaman sivun. Olin ostanut ristisatehtäviä sisältävän lehden ja vähän väliä lehti veti puoleensa. 
Vietin tuntikaupalla myöskin puhelimessa, läheisten kanssa sekä kirjoitin pitkän sepustuksen entiselle työtoverille ja nykyiselle ystävälle hänen sähköpostiinsa. Hän muisti taas kerran lähettää tekstiviestinä puhelimeeni makeat naurut tuottavan "noitarunon".
Kuolema tuli puheenaiheeksi Suvin ja ystäväni kanssa kun katsoin "Aamu sydämellä" ohjelman tv:stä, jossa haastateltiin kahta syöpään sairastunutta mieshenkilöä. Ohjelma jätti monta asiaa mietityttämään syvällisemminkin. 
Suvilla oli ollut ensimmäinen kokemus kuolevasta  potilaasta konkreettisesti, lähihoitajan oppisopimus työpaikassaan. Isovanhempana tunsin syvää kiitollisuutta Suvin suhtautumisessa kuolemaan luonnollisena tapahtumana ja miten hän oli osannut hoitaa myöskin surusanoman toimittamisen vainajan omaisille. Suvi voi olla ylpeä toiminnastaan vaikean, mutta hoitoalalla useinkin eteen tulevan poikkeuksellisen tapahtumaketjun hoidosta.

II Pääsiäispäivä alkoi auringon noustessa yhtä aikaa kanssani. Tästä tulee hyvä päivä !
Aamulenkillä aistin keväisen konsertin jo olevan harjoitus vaiheessa, liverrys oli runsasta mutta vielä hiukan kesken tekoista. Vili-koirani sai tavata kaksi tyttökaveriaan mutta katsoi ihmeissään kun Rebekka-rouva ei tykännytkään lähemmästä tuttavuudesta vaan murahteli ja ilmoitti kyllästymisen muutamalla haukahduksellaan, jatkoimme siis aamullista lenkkiämme. 

Leivoin "mutakakkua" ja se olikin yllättävän hyvää jäätelön kanssa nautittuna ja sain vielä tyttären seurakseni aamupäivä kaffeille. 
Pitkästä aikaa sain ternimaitoa josta valmistui uunijuustoa pääsiäis herkukseni. Sain sen syödä itse kaikki kun nuoriso ei siitä ole kiinnostunut.

Lähdimme kolmisin; Katja, Sini ja minä tervehdyskäynnille Hyvinkään sairaalaan, katsomaan miten Muorin tervehtyminen on edistynyt. Hän olikin paljon virkeämpi eikä eilinen Helsingin reissu, dialyysihoidossa edes ollut häntä väsyttänyt. Vietimme ilon voittoisan tuokion hänen luonaan. Hiukan jäin ihmettelemään kun ei saada puhelinyhteyttä toimimaan hänen vuoteellaan olevaan luuriin. Taas kerran luvattiin hoitaa homma huomenna kun huoltomies saapuu töihin, saas nähdä tapahtuuko mitään.

Toinenkin  tyttäreni käväisi pääsiäiskaffeilla ja samalla teimme hankinta- toimintasuunnitelmia tulevan kevään ja kesän varalle. Pihalla krookukset availivat jo hiukan rohkeammin nuppujaan kun aurinko loi hetken säteitään niiden iloksi. Iltapäivällä aloitin uuden dekkarin lukemisen, joten lukuharrastus jatkuu edelleen....

Juhlapyhien mentyä aloitan tulevana viikkona keväiset pihahommat joista tarkemmin seuraavassa postauksessa.