Hyvinvointiloma marraskuussa

Marraskuun viimeisen maanantain aamuna, herätyskello soi aikaisin, on aika lähteä kohti Kuopiota ja siellä Kylpylähotelli Rauhalahtea  www.rauhalahti.fi

Olin tehnyt anomuksen tuetulle lomalle jo tammikuussa, Solaris-Lomat ry:lle, niin kuin tein vuosittain , 6:n vuoden ajan, ilman tulosta www.solaris-lomat.fi

Yllätys, yllätys...tosiaan, kun sähköpostissa oli kutsu lomalle. Hyvin ilosta melkein kattoon!!!!

Seuraavaksi sähköpostiin ilmestyi lasku loman omavastuu osuudesta ja kolme viikkoa ennen loman alkua sain postissa viikon lomaohjelman. 

Nyt uskon että loma toteutuu ja ostin junaliput netissä, varasin 1-hengen huoneen ja maksoin pienen lisämaksun siitä ylellisyydestä.

Olen varmaankin hiukan outo ihminen kun tykkään junalla matkustamisesta, minua kiehtoo se tunnelma ja vapaus liikkua matkan aikana, mm. ravintolavaunuun kunnon kahveille.
Kuopiossa käytin paikallista taxia rautatieaseman ja kylpylän välillä, sen helppouden takia.

Ennakko tiedoissa ilmoitettiin että huoneet saa vasta klo 16 jälkeen, mutta kuinka ollakaan, sain avaimen heti saavuttuani respaan, ehkä henkilökunta huomioi pitkän matkani, olivathan muut lomalaiset kaikki "savolaisia", minä ainoa etelän immeinen.

Meille tarjottiin tulokahvit  ja tutustuin heti kahvijonossa mukavaan Joensuusta kotoisin olevaan, mutta lapista syntyjään olevaan naikkoseen. 

Infotilaisuuteen meitä kokoontui kaikkiaan 27 eläkeläistä, ryhmä kostui päällisin puolin pariskunnista, vanhimmat yli 90:ppisiä. Porukka oli lupsakkaa väkeä, tosin savolaista säklätystä  riitti ja katkematta, totesin jo loman alkumetreillä hyväksi ratkaisuksi omalla kohdallani oman huoneen tärkeyden.

Ensimmäinen ruokaili todisti että kylpylän ravintolan tasoa ei oltu heikennetty. Päivällinen osoittautui nautinnollisen runsaaksi ja monipuoliseksi. Jokaisella aterialla oli tarjolla liharuuan rinnalla  aina  myöskin kalaa. Söin koko viiikon aikana runsaasti mutta terveellisesti, painokin nousi vain ½ kiloa.

Pienet nokkaunet olivat aivan välttämättömät, matkustamisen ja "mässäilyn" päälle. Seuraavaksi olikin kiire suihkuun ja uimapuku päälle, kylpytakki niskaan ja allasosastolle.
Siitä se lomanvietto alkoi ja uni tuli illalla oitis, vuoteeseen kaaduttuani.

Heräsin aamuisin varhain ja olin aamiaisella jo 7:ltä kun tarjoilu alkoi. Päivien ohjelmat aloitettiin aina vesijumpalla ja itselläni jatkui vielä uinnilla viileässä altaassa, sekä lihasten lämmittelyllä porealtailla
Jätin ohjelmista osallistumatta kaikkiin ulkoiluun ja peleihin liittyviin kokoontumisiin. Merkittävin lomaohjelman aihe TOIMIVA-testit ja niiden tulokset, palautteineen. Uusia virikkeitä sain keppi-,tuoli- ja kuminauhajumpasta. Näistä voi suunnitella itselleen mieleiset liikesarjat ja tehdä ne itselleen sopivampaan aikaan päivästä, aionkin toteuttaa jumpat muutaman kerran viikossa, säännöllisesti, sas nähdä kuika ämmän käy???? onnistuuko???

Oli meille järjestetty myöskin ravintoon ja kunnon ylläpitämiseen valistava luentokin, muuta ei siellä mitään uutta meikäläiselle tullut, olin kuullut jo saman luennon viime lomallani 2013.
Hemmottelin itseäni kosmetologin taitavien käsien loihtimilla kasvohoidoilla, taustalla soi tunnelmaa entisestään rentouttavaa musiikkia, nautin isosti !
Vesiliikunta ja kevyet jumpat tuntuivat sopivan vanhalle kropalleni, olo parani tuntuvasti, sekä altailla vaihtokylvyt; kylmä/lämpö, tehostivat vaikutusta entisestään.

Hyvinvointilomalta sain mitä lähdin hakemaan; hyvä ruokaa, allasliikuntaa, kuntotestiä, jumppavirikkeitä ja lepoa. En niinkään kaivannut seuraa, mutta sitäkin oli sopivin annoksin jonka lomaryhmä jo luo itsestäänkin. Lomaohjaajat olivatkin ennestään tuttuja ja antoivat omalla osaamisellaan runsaan annoksen sisältöä lomaani.

Viikko kylpylässä oli riittävän pitkä aika, mieli teki jo kotiin. Kokoonnuimme loman päätöstilaisuuteen ja palautteiden antoon, vielä "viimeinen ateria" ja kotimatka alkoi.

Vahinko ettei tuettua lomaa myönnetä kuin joka toinen vuosi, mutta voihan sitä hakea siitä huolimatta, eihän koskaan tiedä koska taas tärppää !!!!

Ihmetyttää...kummastuttaa... vanhaa kulkijaa

Mielikuvilla, joita markkinoinnin keinoin yritetään meitä kuluttajia ohjailla, on yllättävän suuri osuus palvelun  lopulliseen valintaamme. 

Pysähdyin miettimään ja vertailemaan eri lomanviettopaikkojen nettisivuja kun suunnittelen syksylle lomaviikon  kohdetta  ohjelmineen. Yllättävän vähän on mielikuvia rentouttavista ja nautinollisista loman vietoista lupaavia sivuja olemassa. Saattaa olla kuvia lomapaikan ympäristöstä luonnon kauneutta kertovia fotoja mutta kun silmille hyppää kuva tuliaseista eli pyssyistä niin ...naps... se riitti minulle! Aseet ja lomanvietto eivät vaan kuulu mielikuvissani samaan paikkaan ja aikaan. Olisi mielenkiintoista tietää tämän mainonnan suunniteltu kohderyhmä. 

Ilokseni täytyy todeta että oli runsaasti hyviä ja mielikuviin positiivisesti vaikuttavia sivuja. Ne myöskin osoittautuivat helposti selattaviksi ja aiheet oli valittu selkeästi  oletetuista lomalaisen tarpeista, antaen vastaukset ikään kuin tietäen mitä me lomallamme  tulemme tarvitsemaan.  Tärkeimmät palvelut varmaankin meille jokaiselle ovat ruoka, liikunta/harrastus mahdollisuudet ja iltaohjelmat. 

Tulin jälleen siihen lopputulokseen että suuntaan jälleen kulkuni kohti Kuopion Rauhalahtea. Kylpylä täyttää kaikki ennakko toiveeni hyvästä lomaviikosta.  Paikka on entuudestaan tuttu ja palvelut ensiluokkaiset. Kylpyläosastolle ei löydy vertaa, eikä muualla ravintolatkaan yllä sille tasolle kun Rauhalahden herkut ovat. Iltaohjelma on monipuolista, aina on mahdollisuus valita mielensä mukaista tekemistä. 
www.rauhalahti.fi   

Vapaaehtoistyö lomanvietto paikoissa

Olen  saanut käytännössä huomata ettei vapaaehtoisten tekemä ole hyväksi yrityksen imagolle. Kirjoitin aiheesta myöskin noin puolitoista vuotta sitten, ollessani itse lomalla kylpylässä ja sain nauttia erittäin ammattitaitoisen henkilökunnan suomista palveluista ja tuotteista.
http://marjanpuuhastelut.blogspot.fi/2013/02/vapaaehtoistyo-lomakohteissa.html

Kyllä jokainen ihminen joka viettää lomaansa täysihoitoa tuottavassa yrityksessä, on se sitten kylpylä tai pieni lomakoti luonnon keskellä, olettaa saavansa maailman parasta palvelua jota vain alan ammattinsa hallitsevat työntekijät voivat tarjota.

Lamasuomessa  käydään tiukkaa kilpailua loma-asiakkaista, joten johdon kannattaisi miettiä tarkkaan myöskin vapaaehtoisten  työpanosta yrityksen asiakaspalvelussa, ja sen vaikutusta loma-asikkaan kantilta. Arvostus lomanviettopaikan  vaikutusta lomalta haettuun nautintoon on selvästi noussut. Ehkä siihen vaikuttavat myöskin omalta osaltaan tämän hetken työllisyys- ja varallisuus tilanteemme että lomalle päästään entistä harvemmin.

On ollut mahtavaa olla lomalaisena kylpylässä ja  kokea olevansa koko maailman tärkein henkilö. Sen tunteen haluaa kokea aina uudelleen ja uudelleen.

Jos asiakaspalvelu yrityksessä on ainoastaan vaapaaehtoisena toimivien eläkeläisten harteilla niin kyllä ajan myötä asiakkaat kaikkoavat. Nykyihmiset ovat varsin valveutuneita ja tietävät että jokaisella noutopöytää täydentävällä vapaaehtoistakin työtään tekevällä tulee olla hygieniapassi ja hiukset päähineen alla ynm. keittiötyön edellyttämää asiaa tulee noudattaa,  Uskallan epäillä ettei kaikilla vapaaehtoisilla ole h.passia, eikä näin ollen hygieniapassin sisältämää ja keittiötyön edellyttämää  tietotaitoakaan hallussaan.

Arvostan suuresti vapaaehtoistyötä varsinkin seurakunnan ja erilaisten yhdistysten järjestämänä vertaistukena yksinäisille, toipilaille, nuorille jne. Olen itsekin toiminut 80-luvulla SPR:n ystäväpalvelussa ja nuorten rikollisten valvojana, sekä muutamassa harrastusjärjestössä.
Vapaaehtoistyötähän on tehty  kautta aikojen mutta nyt siitä on tehty ns "trendikäs" harrastus.

Laiskottaa.....

Tosiaan... jo toinen päivä peräkkäin kun laiskottaa.....

Onneksi nuo karvakorvat huolehtivat siitä että lähden jokaisena aamuna lenkille heidän kanssaan,  ei tulisi näinä laiskottelupäivinä varmaankaan lähdettyä oma-aloitteisesti.

On todella tunkkainen olo, on tullut syötyäkin ihan miten sattuu eli liian paljon ja liian usein. Enpäs mene tuonne vaaan lähellekään.

Eilinen lumituisku tosin toi hiukan ryhtiä viikon ensimmäiseen päivään kun oli pakko lykkäillä liiat kinokset pois pihalta ennenkuin nuorten autot tallaavat ne liian koviksi, kolalla siirrettäviksi.

Lueskelen pieniä pätkiä lainaamastani kirjasta joka tuntuu tekstiltää ja sisällöltään liian köyhäksi, laitan kirjan sivuun enkä lue loppuun, siirryn taas "Lääkärisarjan" seuraan, se on olotilaani sopivan kevyttä. Lukulamppuni alla on lukijaansa odottelemassa parikin henkisen kehityksen kirjaa mutta ei jaksa keskittyä, ainakaan tänään.

Olen ollut kaukaa viisas kun olen irrottautunut kaikenlaisesta yhdistys toiminnasta pois, onneksi ei ole senkaltaisia velvotteita, joten kukaan ei tällä hetkellä kärsi pienimmässäkään määrin "lasikottelupäivistäni". Voinkin laiskotella ihan hyvällä omallatunnolla ja jos totta puhun niin nautinkin tästä olotilasta. Eipä ole pakko tehdä mitään jos ei halua. Samalla voi pysähtyä kuuntelemaan sisintään, tutkailemaan tulevaisuuttaan; mitä tulevalta voisikaan toivoa ja mitä voisi oikein toteuttaakin.

Liittyköhän tämä voimaton olotilani myöskin kuun kiertoon jotenkin ? Nythän on laskeva kuu. Siitäpä tulikin mieleeni uusi kirjani joka varmaan osaa antaa tähän ajatukseen oikean vastauksen, siis lukemaan. Kerron seuraavassa postauksessani lisää kuun kierron vaikutuksista.

Vapaaehtoistyö lomakohteissa

Mieleeni tuli monesti vapaaehtoistyövoiman käyttö lomakohteissa, ollessani tuetulla lomalla Rauhalahdessa. Juuri siksi että en olisi voinut hyväksyä oman lomani sisältävän vapaaehtoisten työpanosta koska omat odotukseni lomasta olivat niin suuret etteivät vapaaehtoisina työkentelevät olisikaan odotuksiani voineet toteuttaa. Juuri Kylpylähotelli Rauhalahti on minun suosikki lomanviettopaikka siksi että lomalaisten hyvinvoinnista huolehtivat ammatti-ihmiset, toteuttaen suuret ennakko-odotuksenikin sataprosenttisesti.

Vapaaehtoistyö sopii mielestäni vertaistueksi erilaisissa potilasjärjestöissä, eläinsuojelussa ja seurakuntien "Suurella Sydämellä" toiminnassa. Mutta ei luvanvaraisissa majoitus ja ravitsemusliikkeissä jotka laskuttavat palveluistaan asiakkaita, tuottamistaan palveluista, joiden joiden hinta/laatu, taso/suhde tulee olla kohdallaan, 

Työelämässä ollessani en olisi voinut käyttää vapaaehtoisia kuin pari kertaa vuodessa,  ulkoilutapahtumien yhteydessä ja niissäkin rajoitetusti ja harkiten.

Jo yksinomaan asiakaspalvelu ja yleensä lomailevan  ihmisen kohtaaminen on vaativa tehtävä, vaatien kokeneen ja hyvän ihmistuntemuksen omaavan henkilön. Vapaaehtoistyöhön hakeutuvat yleensä ihmiset jotka haluavat omaan elämäänsä sisältöä, vaihtelua  ja etuuksia.  En voisi kuvitella itseäni vapaaehtoistyössä, vaikka omaankin pitkän työuran asiakaspalvelussa. Enkä usko että lomalle tullut henkilö olisi tällaisen "ikäihmisen" työhön tyytyväinen. Harvoin kukaan uskaltaa palautelomakkeeseen kirjoittaa todellista mielipidettään , pelkäen ettei lomaa heru tulevaisuudessa jos antaa negatiivisen palautteen.

Vapaaehtoistyö on arvokasta kun se kohdistetaan henkilöihin jotka eivät joudu maksamaan vapaaehtoisen työpanoksesta, esim. yksinäisten vanhusten ulkoiluseuraksi, saattamaan kirkkoon tai terveyskeskukseen on

sopivaa ja kallisarvoista toimintaa vapaaehtoisten voimin. Siinä molemmat osapuolet saavat sanoin kuvaamatonta sisältöä ja uusia virikkeitä arkipäiväänsä. 

Vapaaehtoistyötä voi harrastaa aivan itsekseenkin ilman seurakuntaa tai järjestöä, esim. naapuriaan voi auttaa monella tapaa ihan pyyteettömästi aina tarpeen tullessa. 

Eläinsuojelutyöhön ovat kaikki tervetulleita, työtä on paljon ja tekijöitä vähänlaisesti. 

Vaapaehtoistyö on noussut viimeaikoina "muotiin", mutta siinä on menty vähän pöheikköön joissakin lomakohteissa kun ei ole ajateltu asiaa loppuun asti eli vapaaehtoistyövoiman vaikutusta paikan imagoon ja edelleen lomapaikan kilpailukykyyn "markkinoilla". 

Onneksi on mahdollisuus vapaasti valita omat lomanviettopaikat, omien  lomatoiveiden mukaisesti silloin kun  kyllästyy mökkeilyyn omalla rantamökillä.

Antoisa kylpyläviikko takana

Kylpylähotelli Rauhalahti, Kallaveden rannassa. Kuopiossa, kesäiset maisemat.

Kahden hengen huone, varustettuna kylpyhuoneella, tv, baarikaapilla ja olipa vielä nettiyhteyskin.

sviitin sisustusta

Hotellin yhtedessä on myöskin asuntohotelli.

Allasosasto oli parasta mitä lomaölta voinkin toivoa. Oli lämmin- ja kylmäaltaat. Kaksikymmentämetrinen uima-allas ja porealtaita useampikin.

Eniten pidin ulkoaltaalla polskuttelusta, varsinkin lumipyryssä ja aamuisin kun oli vielä pimeää.

Lapsille oli mahtava liukumäki jota lapset suosivat ja hyvä olikin niin pore- ja muut altaat jäivät meille aikuisille.

Ruokahan se on myöskin yksi tärkeimmistä lomaviikon aktiviteeteistä. Ainakin näin ruuan kanssa koko ikänsä puuhastellut koki juhlahetkinä ne kun sai astua valmiin pöydän ääreen, ja kylpylän pöydät notkuivat moninaisista herkuista.

Kabinettisaunaa saimme varata pienelle ryhmällekin, mahtavaaa.....

Yhtenä iltana meille oli järjestetty perinneillallinen Jätkänkämpässä joka oli 600 metrin päässä hotellilta.

Seinillä oli monenlaisia entisten savottamiesten käyttämiä välineitä ja vanhoja esineitä.

Jätkänkämpän pihapiirissä oli  maan suurin savusauna lämpimänä koko illan, 

Keskellä viikkoa laitettiin jalalla koreasti elävän musiikin tahdissa, muina iltoina laulettiin ja humpaattiin muuten vaan. 

Lomaviikolta sain juuri sitä mitä olin odottanutkin. Sain täydellisen irtioton arjen rutiineista ja sopivasti seuraa mutta eniten kuitenkin nautin altailla olosta. Olen varmaankin ollut delfiini entisessä elämässä.

Ihmeellisen hyvin respan henkilö valitsi minulle huonetoveriksi samanlaisen vesipedon kun itsekin olen ja muutenkin olemme elämäntavoiltamme samansuuntaisia. Aivan vieraan ihmisen kanssa lomaviikosta kehittyi erittäin hyvä, ilman ennakkoasenteita ja avoimin mielin, sain uuden ystävän :)

Kylpylän muita palveluja emme ehtineet käyttämään, tosin minä istuin kampaajalla kun huonetoveri käväisi sillä aikaa hakemassa lihaskuntotestien palautteet ja kotiohjeet. Olisihan siellä ollut mahdollisuus hierottaa itseään tai ottaa erilaisia kylpyjä. Kosmetologin palvelutkin olisivat olleet käytettävissä mutta me olimme kaiken mahdollisen ajan altailla, emme tietenkään jättäneet yhtäkään ateriaa nauttimatta......

Kotimatka sujui jouheasti, junat puksuttivat aikataulun mukaan ja Pendolinokin kulki vain 170 km/t. Hyvinkään asemalla olivat Sini ja Jari vastassa, olihan taas hyvä tulla kotiin.

Viherpeukaloviikko Kotorannassa 30.5-4.6.2011

Kaikki viherpeukalot hakemaan tuettua lomaa, hakulomakkeita www.lomakotienliitto.fi

Vietämme hauskanhyödyllisen viikon Sääksjärven rannalla, Kiljavan kauniin luonnon keskellä. Klikkaa esite suuremmaksi.

Lomalle Kotorantaan

Kannattaa harkita tätäkin vaihtoehtoa, harkitessa piristystä syksyyn.

www.kotoranta.fi puh. 0103875800 lomakoti@kotoranta.fi