Lunta oli Kuopiossakin riittämiin.....
Hiukan jännitti keliolosuhteet kun reissulle lähtöaamuna satoi sankasti lunta. Turhaan huolehdin, matkan teko sujui joustavasti. Plättä antoi kyydin läpi kinosten, linja-auto asemalle ja bussikin kulki melkein aikataulussa Hesaan.
Olin päättänyt lähteä junamatkalle lähtöasemalta, koska junanvaihto Tikkurilassa ei tuntunut kivalta, viime reissullani. Siirryin kävellen Kampista rautatieasemalle ja se osuus osoittautui koko matkan pahimmaksi kokemukseksi. Katukivet olivat liukkaita ja aurauskalusto pyöri ihmis vilinän seassa, mutta selvisin siitäkin ja olin asemalla hyvissä ajoin ennen junan lähtöä.
Yllättävää oli todeta miten suosittua junalla matkustus onkaan. Vaunut olivat täysiä, vierustoverit vaihtuivat, jopa 4 tyttöstä ehti istahtaa viereeni menomatkan aikana. Olisiko junalippujen hinnat vaikuttaneet suosioon halpuutensa vuoksi, silla Hki-Kuopio lipun hinta oli vain 22,20 euroa, tosi halpaa lystiä.
Huonosta säästä riippumatta juna oli vaan 40 minuuttia aikataulusta jäljessä, joka ei meikäläistä yhtään haitannut, eläkeläisellä on sitä aikaa.....
Loppumatka kylpylään hoitui taksilla ja siinäkin oli tapahtunut muutoksia hinnoittelussa, muistaakseni edellisellä kerralla taksi veloitti melkein puolet enemmän samasta matkasta.
Mahtava tunne saapua perille, hankalasta säästä huolimatta, ennestään tuttuun kylpylään.
Vastaanotto oli ammattitaitoisen ystävällistä.
Huone oli viihtyisä, remonttia oli tehty ja värivalinnat tekstiileissä ja huonekaluissa ennestäänkin onnistuneemmat. Kauniit kaakelit kylppärissä. Siistiä! Ja vielä 1 hh.
Yhden päivän lomasta käytin hemmotteluun; jalkahoitajalla, kampaajalla ja kasvohoidossa. Kyllä savolaiset omaavat myöskin tuottaa nautinnolliset hemmottelupalvelut asiakkailleen.
Kuntosali oli myöskin majoitusvieraiden vapaassa käytössä, mutta minua se ei kiinnostanut tippaakaan.
Iltaohjelmaksi oli ravintolassa elävää musiikkia, tantsuloineen karaoke ja tietysti A-oikeudet.
Kaikenkaikkiaan oli erittäin antoisaa viettää yksityisesti kylpylälomaa, ei tarvinnut "ryhmäytyä" eikä osallistua lomaohjelmaan....kerrankin sai olla vaan ..... yksikseen ..... nauttien. Eikä tarvinnut huonettakaan jakaa kenenkään kanssa. Niin harvoin olen saanuit olla koko elämäni aikana yksin, aina on ollut porukka ympärillä ja on täytynyt kulkea ryhmän ohjelmien mukana.
Kuitenkin ihmisiä oli ympärillä, koska kylpylä oli täyteen buukattu, ettei lomastani muodostunut aivan "hiljaisuudenretriittiä" mutta eipä tarvinnut kuunnella ikäisteni sairauskertomuksiakaan. Olin varmaan ainoa ikäihminen, koska vieraat olivat enimmäkseen lapsiperheitä ja eri-ikäisiä "nuoriapareja".
Virkistävä loma mutta oli tosi ihana palata omaan kotiin ja omaan arkeen. Seuraavana päivänä kirjoitin Solaris-lomille hakemuksen tuetulle lomalle. Marraskuun lopulle, ikäihmisille suunnatulle hyvinvointilomalle. Aika näyttää, myöntävätkö tälle mymmelille lomaa.
