Tänään olivat vitsit vähissä. Haravoidessani syreeninlehtiä kurkistin talonkulmalla olevaan salaojakaivoon ja se oli täyttynyt vedestä. Tarkistaessani keräilykaivon tilannetta huomasin ettei uppopumppu toimi, eikä lähtenyt käymään millään kikkakonstillakaan. Näin sateisena syksynä vedet virtaavat runsaasti ja ainakin täällä vesitornin kallioisen mäen alapuoleella vedet valuvat tontillemme.
Vanhan omakotitalon perustukset eivät ole sitä luokkaa mitä ne ovat nykyaikana rakennetuissa taloissa. Salaojat rakennettiin vasta 2007, oli yllättävää huomata kaivuutyön aikana miten paljon vettä virtasi aivan kuin vesisuoni olisi puhkaistu.
Lainapumppu tyhjensi kaivon sadevesistä ja saatoin jatkaa haravointia. Vuorossa olivat "puskaitten" alustat, kaikkein hankalimmat haravoitavat joita ei voinut ennen lumisadetta putsata kun puskaissa oli vielä lehdet. Huomiseksi ei jäänyt kuin omenapuiden alustat ja sitten saapi olla haravointihommelit tehty tänä syksynä.
Huomenna sitten uuden uppopumpun ostoon ja asennukseen. Yritän itse liittää sen toimintakuntoon ja senjälkeen palautan lainapumpun, mutta jos en osaa niin saan kyllä naapuriapua tarvittaessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti