Lämpimien ilmojen jatkuessa riittää vielä pihallakin kukkivia kasveja ja niihin kiinnittääkin en enemmän huomiota kun niitä on vähemmän kuin kesällä.
Syksyn tuoksuista voimakkain on mullan tuoksu josta pidän erittäin paljon. Johtunee kai siitä että nuorena maalaistalon tyttösenä vein syyskyntöjä tekevälle isälleni kahvit pellonreunalle, multa tuoksui erittäin hyvälle ja voimakkaasti. Aloitin päivän päätteeksi pihailuni kääntämällä lapiolla perunamaata ja taas muistui isä kyntöineen mieleeni, tuoksuvasta mullasta.
Kun valmistelee puutarhaansa talvikuntoon, niin siinä samalla ajatuksissa on jo kevät kiireineen, samalla se tuntuu olevan aivan kohta. Ei ehdi mitkään kaamosmasennukset eikä syysflunssat vaikuttamaan meikäläisen elämän kulkuun. Tulevasta pimeästä kaudesta jopa nauttii kun jää enemmän aikaa lukemiseen ja kirjoitteluun. Normi pihatöiden lomassa voi suunnitella tulevia harrastuksiaan ja niistä päällimmäisenä pyöriikin mielessäni suunnittelemani "kirja-projekti". Aiheita on runsaasti mutta on vaikeaa päättää tuleeko kirjani sisältö olemaan fiktio vai faktaa ?
Päätinkin lähteä opiskelemaan luovaa kirjoittamista, kansalaiopiston kurssille, siksi että en ole kokonaan unohtanut "kirja-projektiani", toteutan sen kyllä, ihan varmasti. On vaan niin monta asiaa mitkä pitää päättää ennen aloittamista. Kaksi iltaa on jo istuttu koulun penkillä ja tunnen opiskeltavan aiheen omakseni. Ryhmä on sopivan kokoinen ja opettajamme on pätevä ja kannustava aloittelijalle, eikä opiskelu tressaa lainkaan. Hyvänä juttuna on myöskin matkat naapuri kylän koululle jotka voin tehdä kimppakyydissä ja nekin ovat omalla tavallaan "antoisat".
Tarvitsen myöskin "oman rauhan" kirjoitustyöhöni. Olenkin jo sillä silmällä jättänyt väliin kaikki laulu-, retki-, keskustelu- ja muut ryhmät joihin mua on pyydetty. Selittelen vaan että on niin paljon puuhaa omien asioiden ja sukulaisten kanssa ettei jää aikaa ja niinhän asianlaita onkin.
Kirjoittaminen ja lukeminen jatkuu :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti