Kevään ekat sipulikukat ja valeampiaispesät

 Olen talven aikana vähentänyt huonekasveja, heittäen pois kaikki huonokuntoiset yksilöt. Tuli mieliteko vaihtaa hiukan lajikkeita, siispä hankin kiinanruusun ruokakaupan valikoimista. Kukan kaunis väri viehätti niin paljon etten päässyt kulkemaan kukan ohitse vaan se piti ottaa mukaan. Sijoitin sen eteläikkunalle, toivotaan että uusi tulokas viihtyy luonani.

 Pihapuissa on muutama linnunpönttö jotka ovat liki 30 vuotta palvelleet kesäasuntoina siepoilla ja tiaisilla. Hankin 4 uutta pönttöä ja ripustin ne itse puihin, välittömästi tiaiset kävivät uteliaina pöntönsuulla tutkailemassa uutta yksiötä, mahdolliseksi kesäkodikseen.

Se on taas se aika vuodesta kun meikämamma kulkee pihapiirissä nokka maata kohden, tarkkaillen mistä mikäkin sipulikukka putkahtaa pintaan. Ikivanhat krookukset nousevat ensimmäisinä, minulle tuli kiire kylvää  hiukan kahvinporoja krookusten juurille, etteivät rusakot käy niitä popsimassa  salaatteina suihinsa.

 Lumikellot nousevat harvakseen....

ja jouluruusussakin ovat nuput säilyneet lumen alla.

Viime kevään "muotiin" tulleet valeampiaispesät ovat taas kysyttyä tavaraa. Mökille on toivottu niitä terassille ja ulkohuussiin, karkoittamaan pörriäisiä muualle pesänrakennus hommiin. Valepesät tosiaan toimivat ampiaisten karkoittajina, ne on kokeiltu viime kesänä ja hyviksi havaittuja. Tuleepahan turhat villalanka jämät hyötykäyttöön. Virkkaan noita suoraan pallon muotoisiksi, ilman varsinaista virkkuuohjetta, muotoilen virkaten, täytteeksi käytän kaikenvärisiä langan jämiä joita en muuten tulisi käyttämään neuleissani. 

Naakkapariskunta on taas mieltynyt pihasaunan piippuun, molemmat tutkivat tilaa mahdollisen pesäpaikan rakentamiseen. Kohta on kulunut viikko kun aloitin niiden karkoittelun savustamalla, on aivan pakko sytyttää savuavat tulet kiukaan alle, aina uudelleen ja uudelleen. Joskin naakat ovat kuulemma pari- ja paikkauskollisia, sen lisäksi vielä kurjan itsepäisiä kun eivät anna millään periksi "tälle" itsepäiselle saunamarille.

Talvinen maaliskuu

Helmikuussa tuli 77 vuotta täyteen. Synttärit ovat aina mukava piristys arjen keskellä, on ihanaa saada kukkia ja juoda kakkukaffeet läheisten kanssa. 
Ikä on vaan numeropari, en tunne olevani noin VANHA ??????!!!!!!

Tämän mummon puikot ovat suihkineet TV:eetä katselle ja tulosta on tullut, osa tekeleistä ovat saaneet "jalat sisälleen" välittömästi, osa jää seuraavan talven lämmikkeiksi.

Nyt rusakot keksivät pihan ainoan koristepuun joka jäi ilman suojia ja popsivat hampaat ristissä makoisaa kuorta suihinsa. Taisi niilläkin olla jonkinlaiset "kevätjuhlat", koko piha oli trampattu, jäljet näkyivät hyvin kun lunta oli taas satanut illan ja yön aikana.
Laitoin oitis Nekon Puutarhavahaa vaurion peitteeksi ja virittelin verkot puun suojaksi.

Talviviikkojen toistuva puuha on lämpökompostorin hoito. Tein taas talvityhjennyksen, eli poistin massa pari saavillista, puuliiteriin odottelemaan puutarhakompostin sulamista, missä massa saa jatkaa muhimistaan. 

Kompostorin lämpötila nousee hitaasti, johtuen kai yollisistä melko kovista pakkasista. Biolanin uusi Tehokuivike kyllä on pitänyt massan tasakosteana ja pitänyt lämmön paremmin, ei ole ollut lainkaan jäätymisvaaraa, lieneekö lisätyn biohiilen ansiota.

Vielä on saanut hyötyliikunnaksi tehdä lumitöitä riittämiin. Tänäänkin oli satanut noin 5 senttiä pakkaslunta ja toissapäivänä melkein 10 senttiä. Pakkasta oli viime yönä -9 astetta.

Tänään puhdistin myöskin linnunpöntöt, se kävi kätevästi hankikannolla tepastellen , eikä tarvinnut puuhun kiivetä, ylettyi homman tekemään ihan omilta jaloilta.

Seuraava hankinta onkin uusia pönttöjä, kaikki vetelevät viimeisiään, osaa olen korjaillut jo rautalangoilla, että pysyvät kasassa. Hyvin ovat vielä tirpoille asunnot kelvanneet , kaikissa oli ollut kesäasukkaita.

Aamuisella koiralenkilläni tapasin kaksikin ripeää eläkeläistä lunta kolaamassa omalla pihatiellään. Totesimme yksissämielin miten onnekkaita olemmekaan kun voimamme vielä riittävät kaikkiin omakotitalon puuhiin, On mahtavaa tehdä pihatyöt "IHAN ITTE" 💪😍

Vanhuus ei pelota

Orkideat kylpevät aamuauringon loisteessa....

Sain joukukan joka innostui vielä kukkimaan helmikuussakin.......

Kaikki mediakanavat toitottavat tänä päivänä vanhusten hoidon laiminlyönneistä. Mielestäni nyt on menty hiukan liian pitkälle ongelmatapausten  julkaisemisissa. Ymmärrän kyllä toimittajien innostuksen, mutta kuka ajattelee miltä meistä vanhuksista tuntuu.

Kuitenkin laiminlyönteihin ovat syyllistyneet vain monikansalliset hoivayritykset joiden arvomaailman tärkeimmistä tavoitteista on mahdollisimman suuri taloudellisen hyödyn tavoittelu. Hyvin ovatkin pyrkimyksissään onnistuneet, kun ollaan saatu tiedotusvälineistä lukea monikansallisten yrityksen miljonääripomoista. 

Yritykset ovat käyttäneet hyväkseen hoitoalalla ja kunnissa vallitsevaa valvonnan puutetta. Osasyyllisiä ovat myöskin vanhusten omaiset jotka ovat liiaksi luottaneet hoidon tasoon. Ehkä käynnit omaisen luona ovat harventuneet ja olleet liian pikaisia, etteivät ole havainneet puutteita. 

Onneksi julkishallinnon hoitopaikat ovat vielä maineeltaan hyviä, monista hallituksen  "leikkauspäätöksistä"  huolimatta. 

Sytytellessäni pihasaunan kiukaan ja vesipadan alle tulia, tunsin voimallisen tyytyväisyyden aallon sisimmässäni, kun saan olla vielä sen verran hyvässä kunnossa että selviydin itsekseni omakotitalon ja huushollini askareista.

Onnen tunne vaan lisääntyi sununtaiaamuna kun helmikuinen kevätaurinko nousi saunan takaa ja sai keittiön ikkunalla kukkivat lempikukkanikin loistamaan entistä räväkämmin. Olin tyytyväinen itseeni kun olin edellisenä päivänä viritellyt aurinkosuojat rodopensaalle, sehän ei ollut helpompia hommia lumikinosten keskellä rämpiessä.

Pari viikoa sitten ei noikaan  hommelit olisi onnistuneet kun asentohuimaus yllätti. Se vie aina oman aikansa, kun siitä selviää omahoidolla kokonaan. Niin että ei tämäkään mummeli ole vaivoitta elämästään selvinnyt. 

Yhtään en ole katunut nauttimatta jääneitä viinejä/viinaksia ja muita herkkuja. Valintani on osoittanut hyväksi terveydelleni. Tässä kun olisi vielä kiusana diabetekset ja liikapainot, ynm. 

Tämän hetken terveysongelmat pystyn vielä selättämään "omahoidoilla". Seuraan verenpainettani ja sokeriarvoja säännöllisesti omilla mittareilla. Hyötyliikunta ja pitkät koiralenkit ennalta ehkäisevät monet rempat ja korvaavat  turhat lääkitykset.

Toivottavasti vointini säilyy nykyisellä tasolla , että saan edelleen viettä vanhuuden päiviäni omassa mökissäni, omien kukkaistutusteni ympäröimänä. 

En  tunne pelkoa tulevaisuudestanikaan hoitokodeissa, koska tiedän että läheiseni hiuolehtivat tarpeistani puolestani, jos en enään itse pysty.  Toivottavasti en suututa ketään suorasuullani, etteivät sen vuoksi hylkää meikämammaa hoitokotiin oman onneni varaan. Tiedän etteivät hylkäisi missään nimessä, varmaankin päivittäiset vierailut jatkuisivat nykytahtiin. Huvittaa jo kuvitelmatkin siitä miten flikat käyvät hoitajien ja hoitojen kimppuun jos kaikki ei suju tarpeeksi hyvin 😍

Lunta...lunta......lunta.....

 Lumitaakat pensasaidoilla.....pitäisköhän tehdä jotain???????

 Ei hyvältä näytä.....

 Orapihlaja-aitakin lumivaipan alla.....

 Tapionpöytä talviunilla 😴

 "Vanharouva" turvassa rusakoilta ja pakkaselta 👍

Olen aina tykännyt lumen kolaamisesta mutta nyt olen saanut siitä hommasta tänään tarpeekseni. Valtavat lumikasat ovat kasvaneet parin viikon aikana aivan huimiksi. Eka kerran kävi mielessä tilata "mönkijäpojat" hommiin kun näin niiden touhuavan naapuritontilla. 

Johan tässä kehittyy roima ylikunto tälle mummelillekin. Niin se lumi sai taas kyytiä kun alkuun pääsin. Vapautin vielä lumihommien päätteeksi pensasaidat lumitaakoistaan, ettei aita menetä muotoaan kun oksat taittuvan liiaallisen painon alla, siis talvihuolto aidoille.

Melko paljon ihmiset valittavat katujen aurausurakoitsijan työstä, milloin on tontin liittymä tukittu lumivallilla ja milloin lumet paiskottu auton pakoputkeen. Tällaisena talvena ruikutukset ovat asiattomia. Jokaisen pitäisi katsoa ensin miten itse tekee lumityöt omalla pihatiellään mihin lykkii ne lumikasat ja rakentelee lumivallit. Onneksi meidän alueella on ammattitaitoinen ja tehokas auraaja, on ilo katsella koneen tehokasta ja nopeaa työskentelyä.  Eikä ole isoja valleja jäänyt pihatieni päähän kolattavakseni, mutta en ole kasannut lunta katualueellekaan, auraajan pukattavaksi. 
Onkohan sekää ihan asiallista kun jotkut kolaavat lumet pihaltaan, kadun yli toisten tonteille? 

Ja ne postilaatikon edustat??????? Eikö ihmiset yhtään osaa huomioida jakajan sujuvaa pääsyä omalle postilaatikolleen, hän tekee työtään ja jos normaali jako ei onnistu lumiesteen vuoksi niin minä jättäisin kyllä postit jakamatta semmoseen talouteen. Palvelua puolin ja toisin !!!!!

Tämän päivän hyötyliikunta annos on suoritettu ! Olen taas kerran erittäin tyytyväinen siihen että suoriuduin lumitöistä ihan itse. Nyt on yksi päivän parhaista hetkistä kun laittaa kahvinkeittimen porisemaan ja istahtaa keittiön pöydän ääreen odottelemaan "alatalonemäntää" kahviseuraksi, elämä laiffii 💖💙💝💜

Kylpyläreissulla

 Lunta oli Kuopiossakin riittämiin.....

Hiukan jännitti keliolosuhteet kun reissulle lähtöaamuna satoi sankasti lunta. Turhaan huolehdin, matkan teko sujui joustavasti. Plättä antoi kyydin läpi kinosten, linja-auto asemalle ja bussikin kulki melkein aikataulussa Hesaan. 

Olin päättänyt lähteä junamatkalle lähtöasemalta, koska junanvaihto Tikkurilassa ei tuntunut kivalta, viime reissullani. Siirryin kävellen Kampista rautatieasemalle ja se osuus osoittautui koko matkan pahimmaksi kokemukseksi. Katukivet olivat liukkaita ja aurauskalusto pyöri ihmis vilinän seassa, mutta selvisin siitäkin ja olin asemalla hyvissä ajoin ennen junan lähtöä.

Yllättävää oli todeta miten suosittua junalla matkustus onkaan. Vaunut olivat täysiä, vierustoverit vaihtuivat, jopa 4 tyttöstä ehti istahtaa viereeni menomatkan aikana. Olisiko junalippujen hinnat vaikuttaneet suosioon halpuutensa vuoksi, silla Hki-Kuopio lipun hinta oli vain 22,20 euroa, tosi halpaa lystiä.

Huonosta säästä riippumatta juna oli vaan 40 minuuttia aikataulusta jäljessä, joka ei meikäläistä yhtään haitannut, eläkeläisellä on sitä aikaa.....

Loppumatka kylpylään hoitui taksilla ja siinäkin oli tapahtunut muutoksia hinnoittelussa, muistaakseni edellisellä kerralla taksi veloitti melkein puolet enemmän samasta matkasta.

Mahtava tunne saapua perille, hankalasta säästä huolimatta, ennestään  tuttuun kylpylään.

Vastaanotto oli ammattitaitoisen ystävällistä.

Huone oli viihtyisä, remonttia oli tehty ja värivalinnat tekstiileissä ja huonekaluissa ennestäänkin onnistuneemmat. Kauniit kaakelit kylppärissä. Siistiä!  Ja vielä 1 hh.

 Nopeasti suihkuun ja uimapuku kylpytakin alle..... hissille....neljännestä kerroksesta alakertaan, altaille polskuttelemaan. 

 Olipa ihana rentoutua porealtaissa aina välillä, kunnon uinti suorituksista palautuen.

Nautin suunnattomasti myöskin kylpylän runsaista puffet- pöydistä. Oli kerrankin mahdollisuus valita kalaa jokaisella aterialla, ei tehnyt lihaa mieli lainkaan kun oli mistä valita. Runsas salaattipöytä oli myöskin ilo silmälle. Yllättävän paljon kului aikaa ruokailuun kun siihen sai keskittyä omassa rauhassa. 

Yhden päivän lomasta käytin hemmotteluun; jalkahoitajalla, kampaajalla ja kasvohoidossa. Kyllä savolaiset omaavat myöskin tuottaa nautinnolliset hemmottelupalvelut  asiakkailleen.

Kuntosali oli myöskin majoitusvieraiden vapaassa käytössä, mutta minua se ei kiinnostanut tippaakaan. 

Iltaohjelmaksi oli ravintolassa elävää musiikkia, tantsuloineen  karaoke ja tietysti A-oikeudet. 

Kaikenkaikkiaan oli erittäin antoisaa viettää yksityisesti kylpylälomaa, ei tarvinnut "ryhmäytyä" eikä osallistua lomaohjelmaan....kerrankin sai olla vaan ..... yksikseen ..... nauttien. Eikä tarvinnut huonettakaan jakaa kenenkään kanssa. Niin harvoin olen saanuit olla koko elämäni aikana yksin, aina on ollut porukka ympärillä ja on täytynyt kulkea ryhmän ohjelmien mukana.
Kuitenkin ihmisiä oli ympärillä, koska kylpylä oli täyteen buukattu, ettei lomastani muodostunut aivan "hiljaisuudenretriittiä" mutta eipä tarvinnut kuunnella ikäisteni sairauskertomuksiakaan. Olin varmaan ainoa ikäihminen, koska vieraat olivat enimmäkseen lapsiperheitä ja eri-ikäisiä "nuoriapareja".

Virkistävä loma mutta oli tosi ihana palata omaan kotiin ja omaan arkeen. Seuraavana päivänä kirjoitin Solaris-lomille hakemuksen tuetulle lomalle. Marraskuun lopulle, ikäihmisille suunnatulle hyvinvointilomalle. Aika näyttää, myöntävätkö tälle mymmelille lomaa.

Ipana- belkkarin 4-vuotis synttärit

 Saako jo ottaa?

 4-vuotis synttärikakku

 Kiitos, kakku oli maistuvaisti, söin  nautiskellen 💝

 Kuinka ollakkaan.... "lähettipoika" toi merkkipäivän kunniaksi ison laatikollisen peuranluita.

Apuva ! Mamma tulethan pilkkomaan, noin isoja en uskalla ottaa kiinni.😂

Vanha kirves on hyvä työkalu luita pilkkoa. Sopivat "annospalat" pakattuina pakasteeseen, siinä on taas pitkäksi aikaa Ipanalle kaluttavaa.... hammaskiven ehkäisyä luonnon menetelmällä. 

Hiukan sottaista hommaa mutta mitä ei tekisi  lemmikkiensä hyväksi 💗

Joulupukki yllätti

Joulunpyhät onnistuneesti vietetty, ja mikä parasta taas kerran joulusta koitui ihan erilainen joulu. Perinteitä tosin tulee noudatetua rajoitetusti, lähinnä kukkien, kynttilöiden ja himmelin myötä. Hyasintin tuoksu  ja amarylliksen komeus kuuluvat ehdottomasti jouluuni, nyt sain myöskin atsalean joka piristi kukkavalikoimaa entisestään. Orkideat ovat vielä runsaassa kukassa, vaikka aloittivat nuppujen kehittelyn noin vuosi sitten. 

Himmeli-vanhus siirtyi ullakolta keittiön kattokoristeeksi. 

Aattopäivän suunnitelmiin sisältyi joulukalan savustus. Hukan arvellutti koko touhu, kun en ollut ennen savustanut itse mitään, vierestä seurannut kun Matti-pappa hoiteli aina kalahommat, ei siihen ollut muilla nokan koputusta.

Tulia tehdessä tuli kännykkään viesti;  "keitetäänkö ekaks nokipannukahvit?" Nokikylkinen pannu vaan tulille ja porot sekaan, kylläpä se maistukin taas makoisalta, viimeksi keitelty mökkirannassa, silloin oli vielä kesä kauneimmillaan.

Savustuspöntön alla on sopiva tuli ja pohjalla leppälastuja, miedosti suolattu kala ritilälle ja kansi visusti kiinni.......

 

pienemmiksi pilkotut puut antavat tasaisen tulen.....

 se onnistui hyvin.... kalasta tuli mehukas ja suolakin oli sopiva...nam nam...

Olimme sopineet jälleen noudattaa yhteistä päätöstä ettei satsata varoja lahjoihin, jotakin pientä vaan jokaiselle. Turha toivo että kaikki pysyisivät sopimuksessa. Porukka olikin tehnyt salassa minulta, yhteisen sopimuksen; lähettää tämän mummelin kylpylään !!!!!!!

Puinen lahjakortti

Sinin käsialaa, taidokkaasti tehty !

Onnistuivat yllättämään meikäläisen.... hyvä etten saanut sydäriä!!!!!

Itku pääsi....hyvästä mielestä....

Välillä tunsin pienen kiukun tunnetta kun ovat tuhlailleet rajallisista määrärahoistaan meikäläisen huvitukseen, onhan heillä jokaisella omat projektinsa jotka nielevät kaikki ylimääräiset eurot. 

Ei voi olla totta.... tulossa ovat junamatkat Kuopioon, kylpylän monipuoliset nautinnot ja ne notkuvat herkkupöydät, seurasta puhumattakaan. 

Kylpylähotelli Rauhalahti täyttää kaikki minun "laatuvaatimukseni", saas nähdä mitä mieltä

olen tulevan reissuni jälkeen kun kylpylässä on tapahtunut johtajan vaihdos, perästä kuuluu!

Joulupukki  yllätti vielä Tapaninpäivänäkin pahaisen kerran , kun pukki saapui uusi liesi kainalossa ja vielä asensi vanhan hellan paikalle.

Siemens pois.....

 

Rosenlew tilalle. 

Huomenna päättyy 3 vuotta kestänyt leivonlakkoni !!!!

Eivätkä lahjat vielä tähän loppuneet?????!!!!!

Tänään joulupukin lähettitonttu toi potkupyörän, "City ESLAN". Nyt saa Ipa-hauvelikin kunnon juoksutukset, niin eiköhän ne liikakilot karise tuonne kylän raitille.

Tänä jouluna pukki täytti monen vuoden toiveeni, jälki- ja etukäteen. Ehkä tämän pahasuisen mökinmuorin täytyy muistaa olla tuleva vuosi entistä kiltimpi, puheissaan ja teoissaan. 

Kumpa saisi joulupukilta toivoa myöskin aineettomia lahjoja, niin toivoisin läheisilleni, ystäville ja naapureille terveyttä,  toipumista sairauksista ja kaikenlaisista krempoista ! Se ei taida olla joulupukin hallintoaluetta, mutta lähetän kuitenkin toiveeni tuonne jonnekin.... kyllä te tiedätte...palaan iltarukouksessani aiheeseen tarkemmin. 

Levollisia vuoden 2018 viimeisiä päiviä, ystävät!