Tavakseni on tullut seurailla alueen lounaspaikkojen ruokalistoja, niinpä tein mielenkiintoisen havainnon tälle päivälle; Lounasravintola Punapippurin listalla oli paistetut muikut, nam, nam. Vahinko kun kamerani jäi taas kotiin.
Siispä sopimaan ystävän kanssa lounas treffeistä ja eikun menoksi !
Lounasravintolan sijainti on sopivan lähellä. Ensivaikutelman syntyminen alkoi jo pihaan ajaessa, isot puhtaat ikkunat, piha hiekoitettu. Sisäänkäynti erittäin siisti niinkuin kaikki muutkin asiakastilat.
Mutkattoman ystävällistä asiakaspalvelua, saimme nopeasti valitsemamme annoksen, helppo maksaa samantien, ei turhaa kikkailua eikä jonotusta. Saimme rauhassa valita mieleiset salaatit ja leivät. Salaattipöytä oli yllättävän monipuolinen, raikas ja erittäin siisti. Salaatit olivat tosiaan valmistettu eikä vaan ainekset pilkottuja tarjolle, niin kuin monessa paikassa valitettavasti nykyään on.
Ravintolassa oli avokeittiö, joka näytti olevan ensiluokkaisessa kunnossa, tavarat siististi paikoillaan ja puhdasta mikä on erittäin tärkeää. Rouva ravintoloitsija, apulaisensa kanssa olivat asianmukaisesti pukeutuneet eli samanlaiset pirteät ja puhtaat työasut, hiukset ja meikitkin kohdallaan.
Valitsimme muikkujen seuraksi perunamuussia joka oli kotoisan maukasta ja ne muikut vasta hyviä olivatkin, sopivat suolat ja rapeudet. Saman tasoisia muikkuja olen syönyt vain Kuopion Sampo-ravintolassa joka on kuuluisa muikuistaan.
Valitsin ruokajuomaksi kotikaljan aivan uteliaisuuttani koska harvoin olen saanut hyvää kotikaljaa joka ei ole liian makeaa ja vanhan makuista, täällä sekin oli hyvää.
Lounasruoka oli kokonaisuudessaan maukasta, täyteläistä kuin kotiruoka missä ei oltu säästetty ruoka-aineissa ja jälkiruoka kahvikin hyvää.
Eipä tarvinnut ihmetellä että tilavan ravintolat pöydät täyttyivät heti vapauduttuaan, paikka osoittautuikin suosituksi lounas paikaksi.
Ravintolan ilmastointi oli myöskin kohdallaan, asiakastilat olivat raikkaat, eivätkä ruuanvalmistuksesta syntyvät käryt ja höyryt tulleet asiakkaiden neniin vaan ne oli ohjattu tehokkaasti ulos.
Ihaillen katselin puhtaita lattia ja kalustepintoja, vaikka asiakkaina olikin enemmistö miehiä ja osa heistä työvaatteissa. Pinnat oli valittu onnistuneesti, helposti puhtaana pidettäviä.
Asiakastilat olivat väljät, pöytien välissä oli hyvin tilaa liikkua , häiritsemättä muita ruokailijoita, mahdollistaen pöytäkeskustelutkin pysyvän kussakin pöydässä ominaan.
Punainen oli sisustuksen ja työasujen pääväri, joka liittyy jo ravintolan nimeenkin. Verhot isoissa ikkunoissa olivat tyylikkään nykyaikaiset, antaen huolitellun vaikutelman. Pöydissäkin oli liinat ja pienet kukkasomisteet.
Hintataso on eläkeläistenkin kukkaroille sopiva, ei paha. Päätimme lounastaa täällä uudelleen kun tarjolla on maksaa tai madetta.
12.2.2015
5.2.2015
Tilhiä,.Pyrstötiaisia,....lunta....lunta....
Ensimmäiset Tilhet saapuivat Marjaomenapensaan marjoja syömään tänä yalvena.
Tähän mennessä olen nyt saanut melkein tarpeekseni tämän talven lumitöistä, vaikka tykkäänkin kolata lunta, rajansa silläkin "huvilla".
Talvinen luonto on nyt kaunis ja lumi puhtaan valkoista, voiko enempää talviselta maisemalta toivoakaan.
Lintulaudoilla on ruuhkaksi asti siementen syöjiä, päivittäin pitää täydentää lintulautojen sisältöä. Tärkeää onkin jatkuva lintujen talviruokinta, katkoja ei ruokinnassa voi pitää kun on sen syksyllä aloittanut. Näin turvaa niiden selviytymisen varmimmin talven yli. Joka päivä pysähdyn katselemaan lintujen ja oravien touhuja, se on erittäin mielenkiintoista ajanvietettä.
Kuva: Jorma Ahola
Pyrstötiaiset pysähtyivät tankkaamaan , se on mahtava näky, pvat erittäin arkoja ja pyrähtävät heti lentoon kun joku liikkuu lähistöllä. Niitä on joka vuosi noin 6-8 lintua parvessa, eikä parvi viivy kuin hetken että oli hyvä tuuri kun satuin ne havannoimaan.
Lumi on hajoittanut Tuijan latvukset erilleen, niistä yksi aivan taittunut maahan asti, pitäisiköhän tehdä jotakin ?
Pensaatkin ovat saaneet talvipompat ylleen.
Pensasaitaa taivuttelee lumipaakut, pitäisiköhän hepottaa taakkaa.
Pihaliittymästä on siirretty lumet sireeninalle, aika iso kasa jo....
Polku naapuriin....
Lumikasa on saman korkuinen kun Norjanangervopensaat. Olen vielä tähän asti jaksanut siirtää kaiken lumen männyn ja pähkinäpuun välimaastoon, siinä sulaessaan vedet valuvat rakennuksista poispäin.Tähän mennessä olen nyt saanut melkein tarpeekseni tämän talven lumitöistä, vaikka tykkäänkin kolata lunta, rajansa silläkin "huvilla".
Talvinen luonto on nyt kaunis ja lumi puhtaan valkoista, voiko enempää talviselta maisemalta toivoakaan.
Lintulaudoilla on ruuhkaksi asti siementen syöjiä, päivittäin pitää täydentää lintulautojen sisältöä. Tärkeää onkin jatkuva lintujen talviruokinta, katkoja ei ruokinnassa voi pitää kun on sen syksyllä aloittanut. Näin turvaa niiden selviytymisen varmimmin talven yli. Joka päivä pysähdyn katselemaan lintujen ja oravien touhuja, se on erittäin mielenkiintoista ajanvietettä.
3.2.2015
Koiriin liittyvä lainsäädäntö
Olimme Vili-koiran kanssa iltapäivälenkillämme kun meitä kohtaan hyökkäsi irrallaan oleva koira. Isäntä oli tekemässä lumitöitä ja oli pysähtynyt juttelemaan naapurin miehen kanssa. Koiran omistaja yritti kutsua koiraa nimeltä, tuloksetta, irtokoira teki vielä toisenkin hyökkäyksen. Itse keskityin yksinomaan oman koirani ohjaukseen ja pääsimme jatkamaan matkaa eikä Vilille sattunut mitään pahaa. . tuntui ettei koiran omistaja pitänyt tilannetta mitenkään vääränä eikä hänen laiminlyöntinä, ei edes pyydellyt häiriötä anteeksi.
Tämä oli jo neljäs tapaus alueella. vuoden sisällä. Lisäksi meidän ulkoilua ovat häirinneet pienet koirat joiden annetaan ulkoilla omalla tontillaan vapaana ja yksinään. Omistajat ilmeisesti luulevat että koira pysyy kotipihalla mutta näinhän ei asia ole kun isäntä tai emäntä ei ole paikalla ja vieras koira lähestyy.....
Välinpitämättömistä koiranomistajista kärsii myös koira. Itse olen päättänyt hyökkäävän koiran vastaanottaa vastahyökkäyksellä. Lyön kovalla hihnalla tosi kovaa ja vielä potkaisen kovilla ulkoilukengilläni hyökkääjää.
Pihalleni on tullut myöskin räyhäävä naapurin koira niin hyökkäykseen lyömällä hyökkääjää sillä työkalulla mikä sattuu kädessä olemaan. Näin turvaan oman koirani terveyden ettei sille tule vammoja mahdollisista koiratappeluista.
Olen myöskin harkinnut tulevaisuudessa ilmoittaa tahallisesti koiria irrallaan pitävistä koiranomistajista suoraan poliisille.
Kopioin alla olevan tekstin Kennelliiton sivuilta. kannattaa lukea.
Koiriin liittyvä lainsäädäntö
Lait ja määräykset asettavat omat vaatimuksensa koiranpidolle. Koiranomistajan on hyvä tutustua koiriin liittyvään lainsäädäntöön, jossa määrätään muun muassa koirien kiinnipitovelvollisuudesta, koirakurista ja monista muista koiranpitoon liittyvistä asioista.
Järjestyslaki (27.6.2003/612)
Vuoden 2003 puolivälissä voimaan astunut järjestyslaki korvasi kuntien omat järjestyssäännöt. Järjestyslaissa on oma pykälänsä koskien koirakuria (14 §).
Koirakuri
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:
1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;
2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; (19.12.2003/1195)
3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.
Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei koske virantoimituksessa käytettävää valtion omistamaa koiraa, vartiointitehtävässä olevaa vartijan koiraa, palvelutehtävässä olevaa koulutettua pelastuskoiraa, liikuntavammaisen avustajakoiraa eikä näkövammaisen opaskoiraa.
Mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, ei koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Koiran tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.”
Lakiin perustuen, mutta myös vastuuntunnosta koiranomistajien tulee kerätä koiriensa jätökset pois taajaan asutuilla alueilla ja yleisillä ulkoilualueilla, kuten puistoissa. Monelta ristiriidalta vältytään, kun koiranomistajat totuttelevat keräämään koiransa jätökset roska-astioihin.
Metsästyslaki (615/1993)
Metsästyslaissa säädetään muun muassa koiran kiinnipitovelvollisuudesta, koirakokeista, koiran kouluttamisesta sekä koiran talteenotosta. Näistä asioista kerrotaan lain 8. luvussa (51–55 §). Kaikkia koiranomistajia koskevat yleiset lainkohdat ovat:
”Maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.” (Metsästyslaki 51 §) ja
”Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella.” (Metsästyslaki 53 §)
Yleinen järjestyslaki antaa tarkentavia määräyksiä koirien kiinnipidosta taajama-alueilla, mutta muutoin kiinnipitovelvollisuus perustuu metsästyslakiin.
Koiranomistajilla on monesti se harhaluulo, että metsässä ja maaseudulla koiria voi pitää kytkemättöminä ilman valvontaa. Koirien on kuitenkin oltava metsästyslain määräämänä aikana kytkettyinä ja myös muina aikoina välittömästi kytkettävissä ja omistajansa hallittavissa.
Terveydensuojelulaki (763/1994)
Kunnilla on velvollisuus osoittaa lemmikkieläinten hautaamiseen sopiva paikka. Asiasta säädetään terveydensuojelulain 24 pykälässä:
”Kunnan on osoitettava kuolleiden eläinten hautaamiseen ja hävittämiseen sellainen paikka tai tapa, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. Hautaamisessa ja hävittämisessä on eläintautien vastustamiseksi noudatettava, mitä eläintautilaissa (55/80) säädetään.”
Eläinsuojelulaki (247/1996)
Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain tarkoituksena on myös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua.
Eläinsuojelulaki määrää eläinten pitopaikkaa, hoitoa ja kohtelua koskevista asioista. Lisäksi eläinsuojelulaissa säädetään eläimille suoritettavista toimenpiteistä, kuten leikkauksista ja eläimen lopettamisesta. Laki ottaa kantaa myös talteen otettujen eläinten kohteluun. Kyseisessä laissa säädetään myös niistä seuraamuksista, joita koituu eläinsuojelurikkomuksista.
5 §
”Eläinten hoito
Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. Eläimen sairastuessa sen on saatava asianmukaista hoitoa. Eläimen hyvinvointi ja olosuhteet on tarkistettava riittävän usein.
6 §
Eläinten kohtelu
Eläimen liiallinen rasittaminen ja kohtuuttoman ankara kurissa pitäminen ja kouluttaminen sekä liian kovakourainen käsittely on kielletty. Eläimen sitominen tarpeetonta kärsimystä tuottavalla tavalla on kielletty. Eläimen on annettava levätä kunnolla ja lisäksi sen on saatava liikkua.
7 §
Eläimille suoritettavat toimenpiteet
Maa- ja metsätalousministeriö voi kieltää sellaisten eläinten käyttämisen kilpailuissa tai pitämisen näytteillä, joille on suoritettu leikkaus tai toimenpide, jonka suorittaminen on tämän lain nojalla kielletty.”
Näin ollen esimerkiksi typistettykorvaisten ja/tai -häntäisten koirien näytteilleasettaminen on kielletty. Kielto koskee kaikkia 1.1.2001 jälkeen syntyneitä koiria, joita ei voida eläinsuojelulain nojalla nähdä virallisissa eikä epävirallisissa kilpailuissa, kokeissa tai näyttelyissä.
9 §
”Eläinten suorituskykyyn vaikuttaminen
Eläimen suorituskyvyn keinotekoinen kohottaminen, alentaminen tai ylläpitäminen lääkkeillä taikka muilla vastaavilla aineilla tai valmisteilla on kielletty.”
Kennelliiton laatima antidopingsääntö astui voimaan vuoden 2007 alusta. Antidopingtyön perustana on eläinsuojelulaki eli se, että vain terveet koirat osallistuvat kokeisiin ja näyttelyihin. Lue lisää antidopingvalvonnasta.
Asetus eläinten kuljettamisesta (96/491) koskee osaltaan eläinten suojelua. Asetuksessa on tarkoin säännelty eläinten kuljetukseen liittyvät normit. Asetus koskee myös koiria.
Laki koiraverosta (590/1979, 357/1991, 1570/1995)
Koiraveron periminen on yksi puhutuimmista asioista erityisesti syksyisin, kun kuntien talousarvioita seuraavalle vuodelle valmistellaan.
Alun perin laki koiraverosta on peräisin 1800-luvulta. Tuolloin lain avulla pyrittiin estämään rabieksen eli vesikauhun leviäminen. Toisin sanoen laki on jäänne 150 vuoden takaa.
Laki koiraverosta määrää verovelvollisuuden perusteet sekä koiraveron enimmäismäärän, joka on nykyisin 50 euroa. Laissa on myös säädetty ilmoitusvelvollisuudesta sekä verotusmenettelystä. Koiraveron määrästä ja sen perimisestä päättää itsenäisesti kunkin kunnan kunnanvaltuusto.
Kuntalaki (365/1995)
Kuntalain perustuntemus on tärkeää myös koiranomistajille. Tämän lain pohjalta kuntalaisille annetaan erilaisia oikeuksia vaikuttaa kunnan asioihin.
Pykälät 27 ja 28 kertovat kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä kuntalaisten aloiteoikeudesta. Koiranomistajiin liittyy myös 66 §, jossa säädetään veroja koskevista päätöksistä:
”Viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosentista sekä muiden verojen perusteista.”
Pykälä koskee myös koiraveron määräämistä. Ennen talousarviokäsittelyä kunnassa on mahdollisuus vaikuttaa koiraveron määräytymiseen tai sen poistamiseen. Jokainen koiranomistaja on kuntansa asukkaana oikeutettu tekemään kuntalaisaloitteen. Kunnanvaltuuston on käsiteltävä aloite ja ilmoitettava päätöksestään aloitteen tekijälle.
Rikoslaki (39/1889)
Koiranomistajalla on rikosoikeudellinen vastuu, jos koira aiheuttaa vahinkoa ympäristölleen. Rikoslain 44 luvun 15 pykälän mukaan:
15 §
”Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta jättää asianmukaisesti vartioimatta ihmisille vaarallisen eläimen, josta hän on vastuussa, on tuomittava eläimen vartioimatta jättämisestä sakkoon.
Tuomioistuin voi määrätä eläimen tapettavaksi, jos se on eläimen vaarallisuuden vuoksi perusteltua.”
Lisätietoja koiriin liittyvistä ja muista laeista saa osoitteesta www.finlex.fi
1.2.2015
Kioskin tädit
Hyötyliikuntaa on saanut ihan tarpeeksi kun lunta on satanut koko sunnuntaipäivän, säätiedotteiden mukaan sateet jatkuvat vielä keskiviikkoon asti.
Maanantaina avataan kylällämme remontoitu ja laajennettu uimahalli, tosin vielä osittain, allasosato ei vielä ole käytettävissämme. Olemme naapurin rouvan kanssa suunnitelleet tutustumiskäyntiä uusitussa uimahallin kahviossa, kuullessamme että siellä on tarjolla Tuiskun leipomon tuotteita.
Mieltäni on suuresti huolestuttanut kylämme kioskin henkilöstötilanne, kuultuani että herttainen ja altis asiakaspalvelija jättää kioskimme lähiviikkoina. Mietin miksi ennen kioskin tädit olivat samoja mukavia ja jopa läheisiksi tulleita ihmisiä, kioskilla oli mukava asioida. Nykyään kaikki kivat tytöt ovat lähteneet muualle töihin, mistä johtuu ettemme saa tyttöjä viihtymään kylämme kioskilla? Siinäpä pulmaa ratkottavaksi. Pitäisiköm meidän; asiakkaiden tehdä jotakin ! Ainakin palautetta voi antaa suoraan kioskiyhtiölle. Itse olen antanut palautetta mutta olen myöskin ottanut asiaan kantaa ; jaloillani, eli olen asioinnut muualla. Sehän ei ole ihan järkevää toimintaa parempi vaihtoehto olisi "vaikuttaa asiaan". /http://www.r-kioski.fi/palaute/
Ennen kioskin "tädit" olivat eläkeikään asti kioskilla työssään, toisin on nyt. Kirjoitan "tädeistä" kun olin silloin nuori ja nyt "kioskin tytöistä" kun itse olen "vanhus". Niin sitä aika muuttaa asioita ja kotikylän palveluja.
Pohdiskeluista huolimatta olen myöskin nauttinut talvisista maisemista, tehden Vili-koirani kanssa kaksikin pitkää kävelylenkkiä. Luonto on kauneimmillaan. Lintulaudoilla on riittänyt vilskettä, Punarinta pariskuntakin käy päivittäin aterioimassa, ihmeesti se pystyy talvehtimaan pihallani. Ehkäpä ne käyvät lämmittelemässä jossakin pöntöistäni tai puupinon suojassa, autokatoksessa. Päivittäin katselen mielenkiinnolla lintujen ja oravien elämää, syöttölaudoilla, se on tosi jännää katsottavaa toisinaan.
Tekisi mieleni mennä lähistöllä olevaan hyvään pulkkamäkeen laskettelemaan mutta en ole vielä kehdannut yksin mennä, mäki on niin makeen hyvässä kunnossa ja pulkkakin on ettei pitäisi olla isompaa estettä toteuttaa mieliteko, perästä kuuluu !
Kirjoitusprojektini; "PIIKA" on edistynyt siltä osin että muistikirjat ovat kaikki luetut, nyt vaan suunnittelemaan aloitusta, oikeesti.
Lukuharrastukseni on jatkunut melkein, kirja ja päivä, :
Eben Alexander; "Totuus taivaasta" oli erittäin vaikuttava kirja. Tiedemiehen ainutlaatuinen kuolemanrajakokemus. Varmisti meikäläiselle että kuoleman jälkeen on elämää.
Nyt on menossa Ruotsalaisen kirjailijan Stefan Ahnhem`ín "Pimeään jäänyt". . Kertakaikkisen loistava ja tiukan johdonmukainen rikosromaani.
Maanantaina taas kirjastomme tyttöjä tapaamaan; lukeminen jatkuu....
Tunnisteet:
ihmissuhteet,
kioski,
kirjat,
koirat,
talvi
28.1.2015
Sini Hietanen taiteilija
Hämmästyttävän hyvä piirros, Sinin mielestä vielä keskeneräinen. Minusta erittäin onnistunut työ.
Tämäkin on erittäin onnistunut työ.
Hänellä on lahjaakkuuksia kun vain käyttäisi niitä. Hänen kannattaisi hakeutua jollekin taiteen alalle opiskelemaankin.
27.1.2015
Projektini; "PIIKA" ..... suunnittelua
Tänään ja tästä se alkaa. Rohkenin jo ottaa muistiinpanot esille.
Päivyreitä olen kerännyt vuodesta 1977 asti, joihin olen kirjoittanut tärkeimmät tapahtumat ja tuntemukset työpaikoiltani muistiin.
Tilanne on melko juhlavan tuntuinen, olenhan aloittamassa suuren tulevaisuuden haaveeni toteuttamista.
Aluksi nousen tikkaille saadakseni ison pahvilaatikon kirja-arkistoni ylimmältä hyllyltä alas. Pyyhin kertyneet pölyt laatikon kannelta ja avaan teipit. Siinä ne ovat, kaikki päivyrini aikajärjestyksessä vuosilta 1977- 2007, toisin sanoen 30 vuoden työhistoriani muistiinpanot.
Avaan ensimmäisen päivyrin kannen ja lukeminen alkaa, vuosi vuodelta edeten.
Mitä pidemmälle lukemiseni jatkuu, sitä varmemmaksi tulen siitä, että toteutan suuren haaveeni, kirjoittaa kirja työntekijän asemasta ja tuntemuksista kun työnantajana on naisvaltainen järjestö.
Sormeni aivan syyhyävät aloittamaan jo kirjoittamisen mutta luen kuitenkin päivyrit viimeiseen kappaleeseen asti.
Lukeminen tuo mieleen kaikenlaisia tuntemuksia ja on varmaan hyväkin laittaa ne ns. paperille, tyhjentäen ja puhdistaen samalla sisimmästään viimeiset negatiiviset tuntemukset.
Lieköhän se sitä kirjoitusterapiaa, tiedä häntä mutta kokeilen kuitenkin käytännössäkin, nähdäkseni toimiiko terapia.
Lukeminen jatkuu.....
25.1.2015
Edestään tehdyn työn löytää
Matilda-mummini sanoi aina että edestään tehdyn työn löytää ja myöskin tekemättömän. Sanonta pitää hyvin paikkansa. Viime kesäisiä kuvia katsellessa mummin sanonta kävi taas mielessäni, kun muistin tehneeni yhden ikävimmistä pihapuuhista, saunapolun kitkennän.
Kivien välit olivat kasvaneet täyteen rikkaruohoja, jotka poistin juurineen, pientä kuokkaa apuna käyttäen. Työ otti "selän päälle", heikkojen vatsa- ja selkälihasten takia kroppa oli kuin selkäänsä saaneella ihmisellä. Työ kannatti tehdä pienistä krempoista huolimatta. Nyt saunapolkuni on mieleisessä kunnossa. Tyytyväinen olen siitäkin etten siirtänyt ikävää hommaa keväälle, vaikka mieli tekikin.
Ensi keväälle en ole suunnitellut mitään muutosta puutarhaan. Nurmikot ovat hyvässä kunnossa ja kaadettujen puiden kannot poistettu ruohonleikkurin tieltä.Illakot ovat lähteneet luvattomasti kasvamaan lintujen kuljettamista siemenistä, nekin tuli siirrettyä niiden omaan kasvuryhmään siemenineen päivineen.
Juhannusruusun ympärille asensin juurimattoa ettei se pääse leviämään vallan hulvattomasti.
Vanhin nurmikko oli sammaloitunut, se vaati vähän sammaleen poistoon tarkoitetulla "härvelillä" ajoa ja lannoitusta. lopputulos oli hyvä. Nurmikko jatkoi hurjaa kasvuaan aina lumen tuleen asti, no oikeesti ainakin melkein lumeen tuloon asti.
Kevättä on mukava odotella kun saa vaan suunnitella mitä kylvää kasvimaalle ja mitkä kukat valitsee portinpielen saaviin ja isoihin ruukkuihin autokatoksen oviaukolle.
Varmaa on että talon pohjois puolella olevalle rappuselle istutan varmaankin taas Ahkeraliisat jotka kukkivat varjossakin.
Kellarissa talvilevossa olevat pihakukat voivat hyvin. Daalian juurakoilla on sopivan kosteaa ja viileää "perunakomerossa", pelakuut ovat vaatineet niukkaa kastelua. Talvi on ollut mukavan leuto ettei ole tarvinnut laittaa sähkölämmitystä päälle, lämpötila on pysynyt kellaritiloissa plussan puolella +3-+5 astetta.
Kesän "kukkakuvia" katsellessa toivookin että loput talviset päivät kuluisivat pikavauhtia ja lumet sulaisivat että pääsee taas seuraamaan kukkapenkkien kasvun voimaa.
On opeteltava heräämään aikaisemmin, koska talvikausi on laittanut aikataulut uuteen uskoon. Ilta vaihtuu aamutunneille hyvien kirjojen seurassa ja unta on pitänyt jatkaa aamulla, melkein auringon nousuun astikka. Muistutan karhua siinä että tykkään nukkua pitkät yöunet talvikautena, kevään koittaessa unentarpeeni vähenee. Nelko nopeasti totun "aamuvirkun" elämään muutamalla herätyskellon herätyksellä aamuvarhain.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






