.
Olimme Vili-koiran kanssa iltapäivälenkillämme kun meitä kohtaan hyökkäsi irrallaan oleva koira. Isäntä oli tekemässä lumitöitä ja oli pysähtynyt juttelemaan naapurin miehen kanssa. Koiran omistaja yritti kutsua koiraa nimeltä, tuloksetta, irtokoira teki vielä toisenkin hyökkäyksen. Itse keskityin yksinomaan oman koirani ohjaukseen ja pääsimme jatkamaan matkaa eikä Vilille sattunut mitään pahaa. . tuntui ettei koiran omistaja pitänyt tilannetta mitenkään vääränä eikä hänen laiminlyöntinä, ei edes pyydellyt häiriötä anteeksi.
Tämä oli jo neljäs tapaus alueella. vuoden sisällä. Lisäksi meidän ulkoilua ovat häirinneet pienet koirat joiden annetaan ulkoilla omalla tontillaan vapaana ja yksinään. Omistajat ilmeisesti luulevat että koira pysyy kotipihalla mutta näinhän ei asia ole kun isäntä tai emäntä ei ole paikalla ja vieras koira lähestyy.....
Välinpitämättömistä koiranomistajista kärsii myös koira. Itse olen päättänyt hyökkäävän koiran vastaanottaa vastahyökkäyksellä. Lyön kovalla hihnalla tosi kovaa ja vielä potkaisen kovilla ulkoilukengilläni hyökkääjää.
Pihalleni on tullut myöskin räyhäävä naapurin koira niin hyökkäykseen lyömällä hyökkääjää sillä työkalulla mikä sattuu kädessä olemaan. Näin turvaan oman koirani terveyden ettei sille tule vammoja mahdollisista koiratappeluista.
Olen myöskin harkinnut tulevaisuudessa ilmoittaa tahallisesti koiria irrallaan pitävistä koiranomistajista suoraan poliisille.
Kopioin alla olevan tekstin Kennelliiton sivuilta. kannattaa lukea.
Koiriin liittyvä lainsäädäntö
Lait ja määräykset asettavat omat vaatimuksensa koiranpidolle. Koiranomistajan on hyvä tutustua koiriin liittyvään lainsäädäntöön, jossa määrätään muun muassa koirien kiinnipitovelvollisuudesta, koirakurista ja monista muista koiranpitoon liittyvistä asioista.
Järjestyslaki (27.6.2003/612)
Vuoden 2003 puolivälissä voimaan astunut järjestyslaki korvasi kuntien omat järjestyssäännöt. Järjestyslaissa on oma pykälänsä koskien koirakuria (14 §).
Koirakuri
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:
1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;
2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; (19.12.2003/1195)
3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.
Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei koske virantoimituksessa käytettävää valtion omistamaa koiraa, vartiointitehtävässä olevaa vartijan koiraa, palvelutehtävässä olevaa koulutettua pelastuskoiraa, liikuntavammaisen avustajakoiraa eikä näkövammaisen opaskoiraa.
Mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, ei koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Koiran tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.”
Lakiin perustuen, mutta myös vastuuntunnosta koiranomistajien tulee kerätä koiriensa jätökset pois taajaan asutuilla alueilla ja yleisillä ulkoilualueilla, kuten puistoissa. Monelta ristiriidalta vältytään, kun koiranomistajat totuttelevat keräämään koiransa jätökset roska-astioihin.
Metsästyslaki (615/1993)
Metsästyslaissa säädetään muun muassa koiran kiinnipitovelvollisuudesta, koirakokeista, koiran kouluttamisesta sekä koiran talteenotosta. Näistä asioista kerrotaan lain 8. luvussa (51–55 §). Kaikkia koiranomistajia koskevat yleiset lainkohdat ovat:
”Maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.” (Metsästyslaki 51 §) ja
”Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella.” (Metsästyslaki 53 §)
Yleinen järjestyslaki antaa tarkentavia määräyksiä koirien kiinnipidosta taajama-alueilla, mutta muutoin kiinnipitovelvollisuus perustuu metsästyslakiin.
Koiranomistajilla on monesti se harhaluulo, että metsässä ja maaseudulla koiria voi pitää kytkemättöminä ilman valvontaa. Koirien on kuitenkin oltava metsästyslain määräämänä aikana kytkettyinä ja myös muina aikoina välittömästi kytkettävissä ja omistajansa hallittavissa.
Terveydensuojelulaki (763/1994)
Kunnilla on velvollisuus osoittaa lemmikkieläinten hautaamiseen sopiva paikka. Asiasta säädetään terveydensuojelulain 24 pykälässä:
”Kunnan on osoitettava kuolleiden eläinten hautaamiseen ja hävittämiseen sellainen paikka tai tapa, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. Hautaamisessa ja hävittämisessä on eläintautien vastustamiseksi noudatettava, mitä eläintautilaissa (55/80) säädetään.”
Eläinsuojelulaki (247/1996)
Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain tarkoituksena on myös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua.
Eläinsuojelulaki määrää eläinten pitopaikkaa, hoitoa ja kohtelua koskevista asioista. Lisäksi eläinsuojelulaissa säädetään eläimille suoritettavista toimenpiteistä, kuten leikkauksista ja eläimen lopettamisesta. Laki ottaa kantaa myös talteen otettujen eläinten kohteluun. Kyseisessä laissa säädetään myös niistä seuraamuksista, joita koituu eläinsuojelurikkomuksista.
5 §
”Eläinten hoito
Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. Eläimen sairastuessa sen on saatava asianmukaista hoitoa. Eläimen hyvinvointi ja olosuhteet on tarkistettava riittävän usein.
6 §
Eläinten kohtelu
Eläimen liiallinen rasittaminen ja kohtuuttoman ankara kurissa pitäminen ja kouluttaminen sekä liian kovakourainen käsittely on kielletty. Eläimen sitominen tarpeetonta kärsimystä tuottavalla tavalla on kielletty. Eläimen on annettava levätä kunnolla ja lisäksi sen on saatava liikkua.
7 §
Eläimille suoritettavat toimenpiteet
Maa- ja metsätalousministeriö voi kieltää sellaisten eläinten käyttämisen kilpailuissa tai pitämisen näytteillä, joille on suoritettu leikkaus tai toimenpide, jonka suorittaminen on tämän lain nojalla kielletty.”
Näin ollen esimerkiksi typistettykorvaisten ja/tai -häntäisten koirien näytteilleasettaminen on kielletty. Kielto koskee kaikkia 1.1.2001 jälkeen syntyneitä koiria, joita ei voida eläinsuojelulain nojalla nähdä virallisissa eikä epävirallisissa kilpailuissa, kokeissa tai näyttelyissä.
9 §
”Eläinten suorituskykyyn vaikuttaminen
Eläimen suorituskyvyn keinotekoinen kohottaminen, alentaminen tai ylläpitäminen lääkkeillä taikka muilla vastaavilla aineilla tai valmisteilla on kielletty.”
Kennelliiton laatima antidopingsääntö astui voimaan vuoden 2007 alusta. Antidopingtyön perustana on eläinsuojelulaki eli se, että vain terveet koirat osallistuvat kokeisiin ja näyttelyihin. Lue lisää
antidopingvalvonnasta.
Asetus eläinten kuljettamisesta (96/491) koskee osaltaan eläinten suojelua. Asetuksessa on tarkoin säännelty eläinten kuljetukseen liittyvät normit. Asetus koskee myös koiria.
Laki koiraverosta (590/1979, 357/1991, 1570/1995)
Koiraveron periminen on yksi puhutuimmista asioista erityisesti syksyisin, kun kuntien talousarvioita seuraavalle vuodelle valmistellaan.
Alun perin laki koiraverosta on peräisin 1800-luvulta. Tuolloin lain avulla pyrittiin estämään rabieksen eli vesikauhun leviäminen. Toisin sanoen laki on jäänne 150 vuoden takaa.
Laki koiraverosta määrää verovelvollisuuden perusteet sekä koiraveron enimmäismäärän, joka on nykyisin 50 euroa. Laissa on myös säädetty ilmoitusvelvollisuudesta sekä verotusmenettelystä. Koiraveron määrästä ja sen perimisestä päättää itsenäisesti kunkin kunnan kunnanvaltuusto.
Kuntalaki (365/1995)
Kuntalain perustuntemus on tärkeää myös koiranomistajille. Tämän lain pohjalta kuntalaisille annetaan erilaisia oikeuksia vaikuttaa kunnan asioihin.
Pykälät 27 ja 28 kertovat kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä kuntalaisten aloiteoikeudesta. Koiranomistajiin liittyy myös 66 §, jossa säädetään veroja koskevista päätöksistä:
”Viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosentista sekä muiden verojen perusteista.”
Pykälä koskee myös koiraveron määräämistä. Ennen talousarviokäsittelyä kunnassa on mahdollisuus vaikuttaa koiraveron määräytymiseen tai sen poistamiseen. Jokainen koiranomistaja on kuntansa asukkaana oikeutettu tekemään kuntalaisaloitteen. Kunnanvaltuuston on käsiteltävä aloite ja ilmoitettava päätöksestään aloitteen tekijälle.
Rikoslaki (39/1889)
Koiranomistajalla on rikosoikeudellinen vastuu, jos koira aiheuttaa vahinkoa ympäristölleen. Rikoslain 44 luvun 15 pykälän mukaan:
15 §
”Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta jättää asianmukaisesti vartioimatta ihmisille vaarallisen eläimen, josta hän on vastuussa, on tuomittava eläimen vartioimatta jättämisestä sakkoon.
Tuomioistuin voi määrätä eläimen tapettavaksi, jos se on eläimen vaarallisuuden vuoksi perusteltua.”
Lisätietoja koiriin liittyvistä ja muista laeista saa osoitteesta
www.finlex.fi
