Tilhi

Tilhi parvi vieraili useana päivänä puutarhan omenapuissa. Söivät innolla puihin jääneitä omenia. Heleä viserrys aurinkoisena talvipäivänä on ihana konsertti luonnossa, ja ei peritä pääsymaksua.

Lumityötkin tuli tehtyä kevyesti vaikkakin lumia on joutunut lykkimään päivittäin.

Kehokin on tottunut kolaamiseen niin ettei paikat kipeydy edes tunnin lumien lykkimisestä. Yleiskuntoahan se kohentaa kummasti, tuntuen jokaisella koiralenkillä, vauhti on lisäääntynytja matkat pidentyneet. Koirakin saa varmasti tarpeeksi liikuntaa.

Korppikin äänteli keväisesti ja harakat "seurustelevat" pareittain, kevättä niilläkin rinnassa.

Nyt olisi aika vaihtaa huonekasveille mullat ja tuoda talvehtivat kukat kellarista valoon. Niiden mullanvaihdon teen sitten myöhemmin, kunhan tottuvat valoon ja lämpöön ensikksi.

Vanha sanonta kertoo että jos Matin-päivänä paistaa aurinko niin samanlaiset säät jatkuvat Maariaan astikka. Saas nähdä, loppuivatko ne pyryt tähän viikkoon!?

Toinen villapaita valmistuu ihan kohta, vähän hitaasti minun neuleeni edistyvät koska neulon vain tv:tä katsoessa.

Kummasti sitä eläkeläinen löytää puuhasteltavaa, eikä aika käy yhtään pitkäksi, aina huomaa päivän olevan illassa.

En olisi osannut arvata miten mukavaa on olla eläkkeellä:)

Belgianpaimenkoira

Vili pienenä ja 3½ vuotiaana

Olen saanut viettää pari päivää Viliä hoitaen kun Suvi "risteili" . Vähän jännitti saanko Viliin isännän otteen mutta huoleni osoittui aiheettomaksi. Suvi on kouluttanut hyvät tavat koiralleen, meillä oli ihan mukavaa.

Kesällä kirmattiin mökin rantamaisemissa ja vauhtia riitti.

Vapaana, lumimaisemissa on Vilin mieleistä liikuntaa. Onneksi maalla on aukeaa peltoa ja aurattua peltotietä missä voi juoksuttaa koiraa ilman hihnaa. Valitettavasti ei seudulla ole vielä kunnan ylläpitämää koirapuistoakaan, kylläkin sellainen on luvassa järjestyä ensi kesän aikana.

Koiran kanssa lenkkeillessä saan itsekin sopivasti kuntoliikuntaa, vaatiihan hyväkuntoinen paimenkoira vähintään kaksi tunnin kestävää lenkkiä. Ei monikaan 68v. viitsi kävellä sitä määrää päivittäin. Onpa ilma mikä hyvänsä lemmikin kanssa on pakko lähteä ulos, joskus vähän kyllästyttää mutta lenkin jälkeen on suunnattoman hyvä olo.

Belgianpaimenkoirat ovat niin uskollisia ja oppivaisia perheenjäseniä. Melkein Vili ja Kyttä jo osaavat keskustella ilmeillään kanssani.

Avantouinti

Lomakoti Kotorannassa on talvisin mahdollisuus harrastaa avantouintia keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Kaksi saunaa ovat kuumina, laiturilla sulatusmatto ja avanto Sääksjärven puhdasta vettä. Kotorantahan sijaitsee Nurmijärven kunnassa, Kiljavan kylässä ja eteläisen kotomaamme puhdasvetisimmän Sääksjärven rannalla. Naapureina Kiljavan sairaala ja Kiljavan opisto.

Säännöllinen avannossa käynti on vain hyväksi ihmisen terveydelle, vastustuskyky parantuu, harvoimpa uimarit sairastelevat esim. flunssaa. Kokemuksesta voin kertoa että tressitkin ja kaikki "pään paineet" jäävät avantoon, mieli piristyy ja olo on sanoin kuvaamattoman ihana. Kaiken kukkuraksi saa nauttia kivasta porukasta, ihme kyllä "känkkäränkät" ihmiset eivät käy avannossa????!!!!

Näin pakkassäällä uiminen tuntuu erityisen hyvältä, ei millään malttaisi lopettaa... tulee käytyä usein saunan lauteilla ja taas avantoon. Nautinnollista on myöskin nauttia termarikaffeet uintireissun päälle!

Sydän- ja verenpainetauteja potevien on syytä keskustella lääkärinsä kanssa ennen hyisen harrastuksen aloittamista.

Lintuja pihalla

Punatulkkuja on runsaasti käynyt lintulaudalla aterioimassa. Tarjolla on vain auringonkukansiemeniä, joista myöskin viherpeipot pitävät. Molemmilla kun on vahvat nokat kuoria siemenet.

Tiaisille on talipallot verkon sisällä ettei harakka-herrat käy niitä rohmuamassa.

Mustarastaat ovat käyneet ruokailemassa koko talven, useitakin pariskuntia.
Kevättä kohti ollaan menossa, alkuviikosta lähtien tiaiset ovat harjoittelleet titityytään ja lintujen määrä syöttöpaikalla on lisääntynyt.

Pieni tuulenvire tuo kevään tuoksun, se on aistittavissa, ihan selkeästi. Tekee mieli pidentää kävelylenkkiä niin että kotiuduttua on ihan puhki väsynyt ja uupunut olotila. Pienen lopohetken jälkeen sitä on taas uudelleen latautunut ja entistä suuremmalla energiavarastolla. Huusholli hommelitkin hoituu leikiten.

Tämän päivän positiivisin ja iloa tuottavin uutinen Aamupostin sivuilla oli KOIRAPUISTON toteutus jo ensi kesän aikana. HYVÄ TE PÄÄTTÄJÄT!!!

Koirapuistoa me koiraihmiset olemme odottaneet ja pitkään, nyt se sitten toteutuu!!!!

Amaryllis

Sukulaiselta saatu joulukukka on annettu hyvällä sydämellä, sanovat vanhat ja elämän viisaat ihmiset. Joulun punainen amaryllikseni kukkii jo toista ja kolmatta kukkavanaa ja jokaisessa on ollut 4 kukkaa. Kukka jatkaa vielä neljännellä kukkavanalla ja kasvattaa reheviä lehtiään, nekin ovat ihan kauniit. Amaryllis on yksi lemppari joulukukka, helppohoitoisuutensa vuoksi.
Yritän taas kerran hoitaa sitä niin että saisin sen kukkimaan vuoden kuluttua uudelleen.

Tänään oli aamulla -23C mittarissa. Puin villasia ylleni ja lähdin reippaasti ulos koiran kanssa. Ilma oli tyyni ja aurinko jo nousemassa metsikön takaa. Vähän koiran tassuja paleli kun se nosteli käpäliään vuorotellen ja tassutteli kolminjaloin. Nyt puolenpäivän aikaa on vain -17C pakkasta ja luonto kauneimmillaan, talvisessa lumipuvussaan.

Säännöllinen ulkoilu ja hyötyliikunta, oli sää mikä tahansa on varmaankin osasyynä tämän talven terveydentilaani. Eipä ole flunssa ollut vaivana. Pienet kolotuksetkin saan häivytettyä kun vaan muistan päivittäiset venytykset tehdä tunnollisesti.

Omaa rauhaa tosi kaipaisin enemmän, ei tahdo jäädä aikaa kirjoittamiseen. Haudon mielessäni kirjan kirjoittamista, aiheena lomakoti maailma, duunarin silmin. Onhan se hyvä asia ettei tarvitse olla yksin, aina on joku läheisistä paikalla. Juuri tuli radiosta uutinen vanhuksesta joka oli ollut 2 vuotta kuolleena asunnossaan, hirveältä kuulostaa, ettei kukaan ole häntä kaivannut.

Aikani ei ole ollut minään päivänä pitkästyttävää, olenhan ollut kohta 3 vuotta eläkkeellä. Jokaiseen päivään herään tyytyväisenä elämääni. Eikö se ole meidän kaikkien tavoite.

Sääksjärven talvi

Sääksjärvi huokuu talvista rauhaa. Vain muutama pilkkijä liikkuu
jäällä.

Veneet uinuvat lumipeitteen alla.

Kiljavan ja Sääksjärven luonto on kaunista ja omaa hyvät liikuntamahdollisuudet jokaisena vuodenaikana. Ulkoilu honkanummella on rauhoittava "terapiahuone" eikä maksa mitään.

Avantouimareille on kaksikin avantoa auki koko talven ajan, pari kertaa viikossa. Toista avantoa isännöi Nurmijärven Latu ja toinen on Lomakoti Kotorannan saunarannassa.

Kiljavannummella kiemurtelevat myöskin hyvät hiihtoladut jotka liikuntatoimi pitää ensiluokkaisessa kunnossa, kartat ja opasteetkin ajan tasalla. Laduille ovat tervetulleita myöskin ulkopaikkakuntalaiset ja paljon heitä laduilla tapaakin. Ladulle pääsee sutjakkaasti Rajamäen liikuntapuiston tai Lomakoti Kotorannan parkkipaikalta.

Sääksjärven rantamaisemat ovat olleet 30 vuotta "työhuoneenani". Kuvitella mikä etuoikeus siinä olikaan kun sai töitä tehdessään välillä katsoa ikkunoista järvi- tai mäntymetsämaisemaa.

Työvuosista jäikin muistojen kirjaan pelkkiä positiivisia muisteloita, eläkepäivien ratoksi.

Suksia en aio ottaa tänäkään talvena esille koska Kyttä- ja Vili-koirat vaativat säännöllistä ja reipasta liikuntaa luonnossa ja piha-puutarhatyöt hyötyliikunnallaan täydentävät liikunnallisia päiviäni sopivasti. Eläkeikään tullessa täytynee ottaa huomioon iän myötä tuleva voimien rajallisuus, ettei suorita liikaa josta taas aiheutuu vain haittaa vanholle lihaksille tuoden mukanaan ylimääräisiä särkyjä. Mieli tekisi hiihtämään :), mutta...lumityöt odottavat....

Lintujen ja jänisten talviruokinta

Sunnuntai aamu valkeni, pakkasta -22 astetta, taisi tulla talven ennätys! Laitoin nenäni varoen ovesta ulos koska oli pakollinen tarve viedä koira pissille.

Meidät yllätti rusakko joka oli aamupalalla lintulaudan alla. Vili-koira tietysti valpastui heti ja nykäisi minutkin hereille lopullisesti.

Onneksi tuli syksyllä suojattua kanaverkoin kaikki nuoret puut ja pensaat.
Puutarha on pukeutunut valkeaan huntuun.

Lintulaudalla ja rasvapalloja käyvät linnut aika laiskasti syömässä. Tarjolla oisi perinteiset jyvät ja talipallot. Hetkosen ruokailemassa kävivät myöskin punatulkut, en ehtinyt kuvata niitä.

Tässä komeilevat Punakardinaalit, varpuslintu, esiintyy Meksikossa ja USA:ssa. Komea lintu. Vaikkakin meidän punatulkut ovat yhtä komeita, kuvaan niitä kunhan ne lopputalvesta vähän kesyyntyvät.