Amaryllis

Sukulaiselta saatu joulukukka on annettu hyvällä sydämellä, sanovat vanhat ja elämän viisaat ihmiset. Joulun punainen amaryllikseni kukkii jo toista ja kolmatta kukkavanaa ja jokaisessa on ollut 4 kukkaa. Kukka jatkaa vielä neljännellä kukkavanalla ja kasvattaa reheviä lehtiään, nekin ovat ihan kauniit. Amaryllis on yksi lemppari joulukukka, helppohoitoisuutensa vuoksi.
Yritän taas kerran hoitaa sitä niin että saisin sen kukkimaan vuoden kuluttua uudelleen.

Tänään oli aamulla -23C mittarissa. Puin villasia ylleni ja lähdin reippaasti ulos koiran kanssa. Ilma oli tyyni ja aurinko jo nousemassa metsikön takaa. Vähän koiran tassuja paleli kun se nosteli käpäliään vuorotellen ja tassutteli kolminjaloin. Nyt puolenpäivän aikaa on vain -17C pakkasta ja luonto kauneimmillaan, talvisessa lumipuvussaan.

Säännöllinen ulkoilu ja hyötyliikunta, oli sää mikä tahansa on varmaankin osasyynä tämän talven terveydentilaani. Eipä ole flunssa ollut vaivana. Pienet kolotuksetkin saan häivytettyä kun vaan muistan päivittäiset venytykset tehdä tunnollisesti.

Omaa rauhaa tosi kaipaisin enemmän, ei tahdo jäädä aikaa kirjoittamiseen. Haudon mielessäni kirjan kirjoittamista, aiheena lomakoti maailma, duunarin silmin. Onhan se hyvä asia ettei tarvitse olla yksin, aina on joku läheisistä paikalla. Juuri tuli radiosta uutinen vanhuksesta joka oli ollut 2 vuotta kuolleena asunnossaan, hirveältä kuulostaa, ettei kukaan ole häntä kaivannut.

Aikani ei ole ollut minään päivänä pitkästyttävää, olenhan ollut kohta 3 vuotta eläkkeellä. Jokaiseen päivään herään tyytyväisenä elämääni. Eikö se ole meidän kaikkien tavoite.