Runkosuojat hedelmäpuille

Miten rusakot voivat kaluta jo näin alkusyksyn aikaan hedelmäpuiden runkoja. Satuin huomaamaan aamuisella koiralenkilläni naapurin puutarhassa nuoren omnapuun rungossa laajan alueen valkoisena, siis rusakot varmaankin olleet aterioimassa. Lenkkipoluillani törmäilen näiden vekkuleiden kanssa useinkin ja ovat jo käyneet niin tutuiksi etteivät oikein pidä kiirettäkään enään poistua poluilta, siinä vaan loikkivat hitaalla tempolla edellämme kunnes Kyttä-koira hiukan älähtää niin jopas loikkaavat piiloon pensaikkoon.

Koira sisälle ja kiireesti etsimään "saunakamarista", joka on varastona, rungonsuojuksia. Olivat tallessa , ainakin iältään 20 vuotta vanhoja, vähän haalistuneita mutta sehän ei haittaa kun vaan ovat ehjiä.
Ensimmäiseksi äitienpäivälahjalleni; Rusokirsikalle suojus.
Sitten koristeomena- ja valkeakuulas-omenapuulle. Ähäkutti , pupuset, ehdinpäs ennen teitä, hah, hah, haa
Monivuotisten kukkien kylvölaatikkokin alkaa vihertää, melkein kaikki ovat itäneet.

Kesä jatkuuvielä.... kylvin nämä samettiruusut itsepoimituista siemenistä suoraan maahan, ilman esikasvatusta sisällä. Näiden piti olla isoja ja väriltään valkoisia, Ainakin siemenet keräsin vaan valkoisista puskaista.
Syysasterikin aloittaa jo kukintaansa ja ruusuihin avautuvat viimeiset kukat.
Nautin suuresti syksyn myrskyistä ja sateista. Kun pukeutuu sään mukaan, ettei palele, niin on erittäin ihanaa käveleskellä koiran kanssa metsäisillä teillä ja poluilla. Tuulen tuiverrellessa puiden latvustoissa. Haapakin aivan helisee, sen lehdistä lähtee korvia hivelevä sointi, syysmusiikkia parhaimmillaan...

Kun ulkona sataa, niin on ihan pakko ottaa ensimmäisen kerran sukan kudinkin käteen, tv:tä katsellessa, siinä samalla valmistuu sukkapari jos toinenkin kun katselee uutisia ja ajankohtaisohjelmia... huvi ja hyöty yht´aikaa :)