Surutyö jatkuu

Syksyllä aloittamani tavaroiden tsekkaus jatkuu edelleen, nyt olen jo loppusuoralla kun pääsin kirjahyllyn kimppuun. Sain lieviä allergia oireitakin kirjapölyistä kun siivous eteni kirja, kirjalta, ihmeen paljon ne imevätkin pölyhiukkasia.

Laatikostoista löytyi mm Rajamäen Mieslaulajien ohjelmalehtisiä, missä Matti oli mukana II-bassona. Hän on kuoron kuvassa ylinnä, vasemmalla, partasuinen miekkonen. Kuva on kuoron 30v. juhlakonsertin ohjelmalehtinen 20.4.1975.

Matilla oli soolo W.A. Mozartin ooppera Taikahuili, Sarastron aaria. Miten juhlavaa ja basso soi ihanasti, vieläkin, korvissani, muistelen, itkeskelen....

Kirkkokonsertissa Rajamäen kirkossa 20.11.1988 hän lauloi soolon, Ramus virensolivarum, Piae Cantiones-sävelmiä 1500 luvulta. Mahtava esitys.

Jäin kesken puuhastelun muistelemaan sitä aikaa kun Matti oli aktiivisesti Mieslaulajien riveissä. Heillä oli paljon esiintymisiä ja harjoitukset sen mukaisesti. Oli konsertteja , levyn tekoa, laulut kuoro-veljien synttäreillä ja hautajaisissa. Hauskoina muistoin tulivat mieleeni monet ihanat kesäretketkin ympäri kotimaanta,  kauniissa maisemissa ja viihtyisissä lomapaikoissa,  ja hauskaa oli.

Vahinko etten ole nauhoittanut heidän esityksiään kun olisi ollut laitteetkin mutta ei vaan tullut tallennettua hänen lauluaan silloin kun se laulu oli aina läsnä, nyt sitä on ikävä....

Tänään on ikävä ja syvä kaipuu entisiin yhteisiin , hyviin aikoihin. Unohtumassa ovat viimeiset tuskaiset sairasvuodet, tai ei oikeastaan unohtumassa vaan pinnalle nousevat kaikki kauneimmat muistot yhteisen elämän varrelta.

Erityisesti muistui mieleeni seurustelumme alkuvaiheet, jolloin teimme useta pyöräretkiä luonttoon ja kerran pysähdyttyämme Myllykoskella hän lauloi minulle pehmeällä bassollaan; "Nukkuja kaunein, havahduthan" se on jäänyt lähtemättömästi mieleeni ja se kosketti silloin maalaistyttöä , syvältä.

Valokuvakin löytyi ihan väärästä laatikosta, valokuvien järjestelyyn palaan myöhemmässä vaiheessa.
Kuvassa ollaan Saarron Signen 93-vuotispäivillä Salosen Pirjon pihalla, vuosi oli 2005. Olemme Matin kanssa kuvassa vasemalla.

Tästäkin synttäristä on jo kulunut 7,5 vuotta, etualalla istuvat Annikki-mummo ja Signe ovat jo nukkuneet ikiuneen. Ihanat mummelit !

Tänään puhdistin vielä vnahan levysoittimen, kasetti nauhurin lokerot ja LP- lokerikot. Kokeilin laitteiden toimivuuden soittamalla LP:n : Albinonin Adagion uruille. Kaunista kuultavaa.