Saulu-tossut ja Kiinalainen ravintola

Lähdimme Suvin kanssa heti aamusta asioillemme, suunnistaen ensiksi terveysasemalle viemään reseptini uusittavaksi. Se kävikin sutjakkaasti kun sai laittaa paprut niille varattuun "postilaatikkoon", eikä tarvinnut jonottaa. Seuraavaksi auton nokka suunnattiin kohti kirkonkylää ja siellä poliisin asioimispisteeseen tekemään henkilökortti hakemus, passikuvani oli jo hommattu viime viikolla. Positiivinen havaintona huomioin uudet maksupäätteet ja digitaalisen allekirjoituksen, kehitystä sielläkin :) Havahduin tässä joulun alla että en omista minkäänlaista voimassaolevaa  henkilöllisyyskorttia, ajokorttia en enään uusinut kun täytin 70v. ja passinikin oli mennyt vanhaksi, niin että oli korkea aika tehdä asialle jotakin. Asia tuli ajankohtaiseksi kun ajattelin vaihtaa pankkia niin enhän voinut edes avat tiliä kun ei ollut sitä henkkaria. saan uudenm henkilökorttini noin 2-3 viikon kuluttua postin tuomana kotiin, mukana seuraa käyttöohjeet koska se on ns sirukortti, tähän palaankin myöhemmässä vaiheessa.

Kun viralliset asiat oli hoidettu, viihdytimme itseämme soppailulla, seuraavassa kyläskylpylälomaani ajatellensä, Klaukkalassa. Mielessäni oli pienet tarpeet tulevaa kylpylälomaani ajatellen. Entiset sisätossut olivat poistuneet jätekuorman kyytiin joten  kun näin ihanat Sauli-tossut, otin ne koriini ja hammasharjankin voisi taas uusia. Tärkein tarpeeni on uimapuku, koska sovitettuani entistä totesin sen olevan parikin numeroa liian iso. No valikoima ei ollut kehuttava olisikohan ajankohta hiukan omituinen uimapuvun hankintaan, joten sitä en löytänyt ja ajattelinkin palata asiaan verkkokaupassa , kotiuduttuani. Löydettiinhä sitä kamaa ostoskoriimme yllättävän runsaasti ja koiratkin saivat oman osuutensa ostoksistamme. 

Lähdimme takaisin kirkonkylään ja primpautimme Sinille, kiinnostaisiko häntä lounas seuramme ja niinpä kokoonnuimme lounastamaan taas kerran kirkonkylän kiinalaiseen ravintolaan. Nautimme hyvästä ruuasta hitaasti syöden, ihanaa kun ei ollut kiirettä kellään ja ravintolatila on viihtyisän siisti, ystävällisen henkilökunnan palvellessä meitä auliisti, niinpä poistuimme paikasta vatsat pullollaan, hyvillä mielin.

Illalla katselin uusia siemenluetteloita, etsien kahden vanhanajan perennan siemeniä. Löysin kyllä tavanomaiset krassit, tuoksuherneet ja kehäkukat mutta en Syysvuokon enkä Syyskimikin siemeniä.

Varsinkin yllä oleva Syysvuokko olisi ihana kukkiessaan viimeisenä syksyllä kun muut kukkijat jo lopettelevat kukkimistaan. Yritän keväällä uudestaa josko sitä saisi taimena niin voisin itse lisätä sitä siemenistä.

Voi miten kaipaankaan kesää ja kukkia , joka päivä olemme kuitenkin lähempänä kevättä, jolloin pihamme kukat aloittavat loistavat kukintansa,