Sunnuntai tunnelmaa

Suunnittelin jo eilen eli lauantaina viettäväni oikeasti sunnuntainta lepäillen ja nauttien pihani kukkaloistoista. Parturoin nurmikon ja pesin suihkulähteen, vaihtaen tietysti veden ja puhdistaen myöskin vesipumpun suodattimen. Ei mitään "hommia" huomiselle.

Aloitin aamuni normaalisti mahdollisimman hitaasti , nauttien kiireettömästä aamusta kahvia juoden ja Aamupostia lueskellen. Siinä meni kahvikupposten välillä aina muutama sudokunkin ratkominen. Pirteänä Kyttä-koiran kanssa kesäiseen aamuun, nauttien raikkaasta, tuulesta varsinkin hellekauden jälkeen tuulenvire helli ihoani, koirakin näytti selkeästi nauttivan viileämmästä aamusta.

Käväisin pottumaalla kuokkimassa uudet perunat lounaaksi ja samalla vein naapurin oven taakse "ylläriperunat". Ehdin vielä valmistella potunkeiton siihen vaiheeseen että lounas on valmista kun istun sunnuntai-TV:n ääreen ja ohjelma päättyy...

Kolmenvartinkirkko on nykyään sunnuntaini mieliohjelmia, tälläkin kertaa koin kirkko-ohjelman ravitsevan sieluani. Musiikki oli mieleistäni pappi puhui selkokieltä suoraan sydämeeni.

Olin tallentanut perjantaina "Kesäillanvalssin" koska Korisevan Arja vieraili ohjelmassa. Mikä ettei sopinut heti kirkonmenon jälkeen katsoa tanssiohjelmakin, Arjahan laulaa kuin enkeli.

Käyskentelin pihalla kukkia ihaillen ja pieniä suunnitelmia kehitellen mielessäni. Mietin miten saisin tuon "helokin" tuettua niin että sen loistavan keltaiset kukat tulisivat paremmin esille punalehtisten ja matalien happomarjapensaiden takaa. Vastavärit kiehtovat silmääni :)
Kylvin itse siemenistä "kesäpäivänhattujen" taimet, tarkoituksenani oli kasvattaa ne hautakukiksi ja niinhän sitten teinkin. Vein Jari-vävyn haudalle komeimmat taimet ja pienemmät niinkuin kuvaaamanikin yksilö on, istutin tontin reunassa olevalle lemmikkieläinten hautausmaalle.

Käväisin kastelemassa haudan kukat, käynti hautausmaalla kuuluu useinkin sunnuntaini ohjelmaan. Useimmiten naapurin rouva soittaa lähtiessään että tuletko mukaan ja olen aina valmis, koska mikä onkaan helpompaa kuin hypätä omalta pihalta kyytiin ja palata taas kotipihalle. Joutuisin muuten polkemaan tuon 3 km:n matkan fillarilla, eikä se oikein huvita hellekautena, muulloin kylläkin.
Tulikukka on kotiutunut mökkireissulta pientare kukaksi tontin reunalle. Se on yllättävä leviämään, ehkä linnut kuljettavat siemenet ympäristöönsä kun taimia ilmaantuu mitä ihmeempiin paikkoihin.
Pienikukkainen kärhö kukkii paljon ahkerammin kuin isokukkaiset yksilöt.

Istutin apilan saviruukkuun ja ulos, puolivarjoon, sehän virkistyi silminnähden uuteen asuinpaikkaansa.
Vanhat "Daaliatkit" aloittavat kukkimisensa, nuppuja on runsaasti, kuivuus vaan haittaa, siksi että en raatsi kastella joka päivä koska kaivon vedenpinta on laskusuunnassa. Onneksi on kaksikin kaivoa tontilla ja vesipumppu syvemmässä kaivossa että saa edullista kasteluvettä

omasta takaa.

Daaliani juurakot ovat iältään kohta kolmekymppisiä, ovat pitäneet kellarin kosteahkosta säilytystilastaan. Laitan ne aina suoraan maasta , mullat karistaen sanomalehdellä vuorattuihin muovisiin Valion muovilaatikoihin ja laatikot päällekkäin, näin ne ovat ilmavasti mutta kuitenkin sopivassa kosteudessa ja viileydessä koska ne eivät ole kuivuneet eivätkä mädäntyneetkään talven aikana. En myöskään esikasvata niitä vaan laitan suoraan maahan keväisin heti maan sulattua.

Sunnutai päivääni vietän edelleen laiskotellen, seuraavaksi menen pihakeinuun hyvän kirjan kanssa ja nautin heinäkuun leppoisesta säästä.