Syreenileimu on syksyn kuneinpia perennoja.
Viime vuonna saadut uudet taimet eivät viihtyneetkään niille valitussa kukkaryhmässä, niin oli aika vaihtaa kasvupaikkaa. Olin lisänyt pistokkaista 3 uutta tainta niin nekin pääsivät hyvään, multaisaan ja aurinkoiseen paikkaan.
Syysleimut ovat pikapuoliin myöskin täydessä kukassa joten laitan kuvia seuraavassa postauksessa.
Aina ei tarvitse ostaa perennan taimia vaan voi omassa puutarhassa jakaa ja lisätä pistokkaista uusia taimia perustettaviin kukkaryhmiin.
Parhaillan on mitä parhain ajankohta istuttaa kasveja kuunkierronkin mukaan ja ehtivät hyvin juurtua syksyn aikana ollen keväällä valmiina uuteen kasvuun ja kukoistukseen.
Pieni haittatekijä on tämän kesän ainut hellekausi josta saadaan parhaillaan nauttia. Kasteluun tulee panostaa helteiden vuoksi, onneksi pihallani on kaksikin kaivoa ja vesipumppu, joten on helppoa huolehtia etteivät istutukset pääse kuivahtamaan.
Kesken lapiohomman yllätyin kun kukkapuskan alla torkkui pieni siilinpoikanen. Tietysti lepertelin pienokaiselle ja aivan ääneen. Hiukan hämmennyin kun naapurin isäntä yllätti kysymällä: "kenelle sie haastelet". No onneksi olen jo aiemmin varoitellut naapureita että ei kannata hälyyttää "piippa-autoa" , minulla vaan on tapana jutella luontokappaleille, enkä vielä horaja ittekseni.
Istutuspäivän päätteeksi on nautinnollista istua pihakeinuun mielikirjailijan tuotoksen kanssa ja nenään tulevat liljojen, leimukukkien, ruusujen, lavendelien ynm. kukkien tuoksut.
Illan hämärtyessä, ympäristön hiljentyessä mieli seestyy, rauha sekä kiitollisuus sisimmässään on hyvä valmistautua ja laskeutua yön suomaan lepoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti