Ulkoasu on ainakin "komia" ja sisältöön syventyen palaan aiheeseen yksityiskohtaisemmin tulevissa bloggauksissani. "Perästä kuuluu" !
Olen uskollinen tavoilleni enkä taaskaan osallistunut Rajamäen kyläpäivään koska minua eivät moiset artistit kiinnosta, eikä myyntikojujen tuotteet yhtään sen enempää. Vähemmän viihdyn nykyään isoissa ihmismassoissa, ehkä olen saannut yliannostukset työssä ollessani jokavuotisista matka- ja muista messutapahtumista joissa olin pitkät päivät työkeikalla.
Onnekseni ystäväpariskunta toimitti minulle kyläkirjan "uunituoreena" kotiin kannettuna. Pysähdyin oikein miettimään eilen illalla miten ihanaa on kun lähipiiri koostuu yksinomaan ja ainoastaan vaan miellyttävistä, luotettavista ja rakastettavista ihmisisistä ja läheisistä. Mihin ovatkaan jääneet tai mennet kaikki "ikävät ihmiset".
Tämä ikä ja tämä aika on tosiaan elämäni parasta aikaa. Nyt olen jo niin vanha että voin sanoa suoraan mitä ajattelen ja valitsen seurani entistänkin tiuhemman seulan läpi. Tässä iässä ei tarvitse "kumarrella" kenenkään edessä eikä olla kenenkään mieliksi. Olen onnistunut karistamaan kaikki turhanpäiväiset velvoitteet ja luottamushommatkin pois niskoiltani niin että saan nyt vaan keskittyä nauttimaan elämästäni ja valitsemaan mieleiseni harrastuksen piristämään päivieni sisältöä.
Päivieni parhaat piristäjät ovat kuitenkin lapsenlapseni, nuo aikuiset naiset, jotka ovat liikkeissään niin vikkeliä että elämäni ei ehdi muodostua yksitoikkoiseksi.
Toiseksi paras piristäjä on piha ja puutarhani, monine kasveineen ja elukoineen.
Syyasyrikän kukinta on alkanut.
Yksilöstä on kasvanut jo parimetrinen pensas.
Koko lähitienoo kuhisee mitä ihanimpia siivekkäitä.
Perhosia on ollut vaikea kuvat kun koko viikonlopun on ukonilmat kierrelleet aluetta ja tuoneet mukanaan voimakkaitakin sadekuuroja, auringosta olemme saaneet nauttia pienin annoksin eikä perhosetkaan liiku sateessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti