Klapit pinossa

Saatiinpas vaan, kaikesta huolimatta, vuoden sauna- ja takkapuut tehtyä omalta pihalta ja nyt ne ovat kaikki jo siistissä pinossa autokatoksen sisäseinustoilla.
Kaksi isoa lehmusta ja lehtikuusi on oksittu pätkitty ja pilkottu. Kun aloitimme homman , pihan ollessa yhtä risua ja pölliä, tuntui toivottomalta urakalta koko homma. Mutta kun vaan aloitimme järjestelmällisesti puita käsitellä niin lopulta oli homma hoidettu. Enään ei ole kuin pienehkö risukasa , ruusupenkin takana, jotka aion lähipäivinä hakettaa ja levittää hake pensasaidan juurille.

Kyllä nyt sain klapihommista tarpeekseni ja ajattelinkin samalla toivoen ettei enään tarvitsisi moista työtä harrastaa. Muistan ihan pikkutytöstä lähtien, tehneeni aina keväisin klapeja. Isän kanssa sirklattiin hurjan isot rankakasat ja kun isä teki klapit kirveellä, minun osuudeksi koitui puiden kärrääminen puuliiteriin. Tämä on toistunut joka kevät, pienin variaatiomuutoksin, aina tähän kevääseen saakka. Isälläni oli perinteenä järjestää sirklauspäivä aina vapunpäiväksi, jota olen useasti ihmetellytkin; miksi juuri vapunpäivänä?

Tämän vuoden saunapuiden teko oli itselleni kaikkein raskain koska mieheni voimat ovat syöpäsairauden hoidoista niin huomattavasti heikommat, että suurin urakka ja raskaimmat työnosuudet jäivät kontolleni. Yksi hyvä puoli tässäkin asiassa oli se että työpäivät olivat lyhyempiä miehen voimien mukaisesti ja sain palautua kunnolla päivittäin. Haittana oli työn venyminen kyllästymiseen asti. No nyt se homma on taas ohi enkä aio enempää "rutista" asiasta ainakaan tänään !
En malttanut olla kuvaamatta ihastuttavaa puuveistosta jonka olen saanut hyvältä ystävältäni, hänen harrastuksenaan on mm moottorisahataide. Hän osaa tehdä puusta moottorisahallaan ihan melkein minkä vaan "näköispatsaan".

Kalani on portinpielessä koristeena siihen asti kun kesäkukat voidaan istuttaa ulos, sitten kala uiskentelee pihakeinun läheisyyteen, kesän grillaus yleisöksi ! :)