Pelargoni

Kesäkukista pelargoonit ovat sateista huolimatta vieläkin hyvässä kukassa. Tuntuu että mitä heikommin sitä hoitaa niin sitä ahkerammin se tekee uutta nuppua, vähän vettä ja subsraalia...

Omenasato jää heikoksi mutta innostuin tekemään noista vähistäkin omppuhilloa. Isäntä paistoi ulkotulilla muurinpohjalettuja ja kylläpä maistui omenahillokin hyvältä vaihteeksi. Lapsena tuntui että en varmaan tee moista ruskeeta mössöä kun tulen aikuiseksi, tuntui että sitä tuli jo korvistakin, kun sitä käytettiin bostonkakun, kääretortun ja täytekakun täytteenä, puuron silmänä ja pannukakun kanssa jne. Aika kultaa muistot!!! Itse tehty omenahillo ON HYVÄÄ!

Ruusut, jaloangervot ja daaliat kukkivat vielä

Vaikka yöt ovat viilenneet, tänä aamuna oli vain +4 astetta, niin kukat jaksavat vielä kukoistaa.
Ruusutkin ovat koreassa kukassa, samoin jaloangervot.

Vanha oranssi daaliakin kukkii vielä, varmasti ensimmäiseen hallayöhön asti.

Otin jo kasteluletkut pois kaivonkannelta ja vein vesipunpun kellarivarastoon. Eipä tarvitse enään kastella kun uusia istutuksia ja jäljellä olevia kesäkukkia. Yllättävästi tuulikin kuivattaa ruukkuja ja hajuherne pääsi vähän lurpahtaa veden puutteesta, maa oli yllättävän kuivaa.

Lopultakin saan aikaiseksi sahailla Terijoensalavista kuivia ja talvella lumenpainamia oksia. On kiva puuhastella ulkosalla kun on lämmintä ja aurinko paistaa täydeltä taivaalta. Pilkon isommat oksat saunapuiksi ja loput haketan, pensaiden aluskatteeksi.

Iltapuhteena olen keitellyt luumusosetta, sadosta tulikin tänä syksynä ennätyksellinen.

Vieläkin on nautinto kävellä aamukasteisella nurmikolla, lehden hakureissulla ja samalla tulee koirakin pissitettyä, ihana kahvintuoksu tulee vastaan avoimesta ikkunasta. Nautinnollisia nämä eläkeläisen aamutkin.

Syysleimut loistavat

Syysleimujen paras kukinta on meneillään, tuoksu on ihanan voimakas....

Leimujen tuoksu tulvii avoimesta makurin ikkunasta iltaisin sisälle....tulee taaskin lapsuuden ihanat kesämuistot mummolan puutarhassa, mieleen...

Gladiokuksetkin aukaisevat ihanat kukkansa syyskesämme iloksi.

Hankin sipulit puutarhamessuilta ja tarkoitus oli ostaa esittely-kuvan mukaisesti tummanpunaisia ja limen värisiä, mutta kuinkas kävikään???

Kaikki olivat saman värisiä, ihastuttava väri sinänsä! Mitäs opimme tästä?

Nyt kun marjat on poimittu pensaista, tyrnimarjatkin, niin voi istahtaa keinuun kirjan kanssa viettämään kesämme viimeisiä aurinkoisia ja lämpimiä päiviä.

Alkuviikosta laitoin vadelmapuskaat syyskuntoon; poistaen vanhat , satoa antaneet versot ja tuin uuden kasvuston, syystuulien tuiverrusta kestämään.

Tänään niitin perunanvarret, ensiviikon alusta on paras perunannosto aika. Perunasadosta tulee hyvä, onhan niitä syöty koko kesä ja ovat isonkokoisia, sileitä.

Kotipihalla riittää puuhaa ja saa samalla hyötyliikuntaa sopivasti, välipaloina napsien pensaista kypsiä marjoja ja hedelmiä, niin eiköhän se nöf-nöf-flunssakin pysy loitolla näillä entisajan konsteilla.

Kultapallo

Vanhanajan "Kultapallo" on kukoistanut runsaasti ja pitkään.

Olen laittanut metalliverkot puisten tukipuiden päälle vaaka-asentoon, tukemaan korkeakasvuista kukkaa. Eipähän ole ukkoskuurotkaan kaataneet kukintoja.

Tänään ei ollut aamukastettakaan, tuleekohan tästä sadepäivä?

Syyssyrikka

Tämän kesän uutuuskukka pihallani on Syyssyrikka, oikea perhoskasvi. Vaikka taimella on vaan kaksi kukkaterttua ja toinen niistä vielä nupullaan, on perhoset jo huomanneet kukan.

Perhosia on vielä ihan hurjasti, tuntuu että kaikki perhoslajit ovat kukissamme, varsinkin valkoisia on liikkeellä enemmän kun muina kesinä.

Annan kasvin olla ruukussaan . koska se ei kestä ilmastomme talvea, vaan laitan sen kukkakellariin talvehtimaan runkoruusun ja joriininjuurten seuraksi.

Laiskat "Ahkeraliisat"

Tämän vuoden ahkeraliisani ovat vain 1/3 näistä viime vuonna kuvatuista liisoista. Täytynee vaan ihailla näitä vanhoja otoksia onnistumisesta.

Mikä lie tauti on haitannut kasvua keväästä asti ja pari tainta mätäni heti istutuksen jälkeen, enkä ole mielestäni kastellutkaan liikaa.

Vihdoinkin sain syyshortenssian istutettua niin että se näyttää viihtyvän ja aloittelee ensimmäisiä kukintojaan availlen....

Herkkä väriltään ja kaunis myöskin kuivakukkana.

Tämä kuukausi on puutarhassa nautiskeluaikaa; illalla ei malta millään mennä sisälle kun puutarhan kaikki tuoksut ovat voimakkaimmillaan ja kaikki häly ympäristössä vaimenee. Iltaauringon viimeiset säteet luovat puutarhaan taianomaisen tunnelman. Siili-perhe kahistelee ja tuhisee puskaitten alla, taustalla vedensolinaa, suihkulähteestä.

Aamuisin on ihan pakko herätä ennen aurindon nousua ja kävellä aamukasteisella nurmikolla paljain varpain, kaikki aistit heräävä, hengittäen raikasta syyskesän ilmaa tuntee itsensä täyttyvän energialla joka riittää koko paivän puuhasteluissa.

Krassit kukassa

Köynnöskrassit ovat viihtyneet tänä kesänä erittäin hyvin. Mieliväreihini on aina kuulunut tuo pehmeä oranssi.

Kylvin siemenet suoraan ulkoruukkuun ja pidin aluksi harsoa suojaamassa kylmiltä kevätilmoilta.

Kesä on niin kiireistä kun pitää puuhastella yhtä sun toista ettei ole ehtinyt paljoa koneen ääressä istua ja kun periaatteeni on etten vie konetta mukanani mökille lainkaan ja se päätös on pitänyt.

Tänään on vähenevän kuun viimeinen päivä ja perinne tiedon mukaan ei kannata istutella taimia eikä uusia kukkapenkkejä. Rikkaruohoille on tehokasta torjuntaa juuri tänään suorittaa kitkentää. Huomenna syntyy uusi kuu klo 13.02, nousevan kuun aikana taas aloitetaan kukkien jakamiset ja uusien taimien istutukset.