Tämän vuoden ahkeraliisani ovat vain 1/3 näistä viime vuonna kuvatuista liisoista. Täytynee vaan ihailla näitä vanhoja otoksia onnistumisesta.
Mikä lie tauti on haitannut kasvua keväästä asti ja pari tainta mätäni heti istutuksen jälkeen, enkä ole mielestäni kastellutkaan liikaa.
Vihdoinkin sain syyshortenssian istutettua niin että se näyttää viihtyvän ja aloittelee ensimmäisiä kukintojaan availlen....
Tämä kuukausi on puutarhassa nautiskeluaikaa; illalla ei malta millään mennä sisälle kun puutarhan kaikki tuoksut ovat voimakkaimmillaan ja kaikki häly ympäristössä vaimenee. Iltaauringon viimeiset säteet luovat puutarhaan taianomaisen tunnelman. Siili-perhe kahistelee ja tuhisee puskaitten alla, taustalla vedensolinaa, suihkulähteestä.
Aamuisin on ihan pakko herätä ennen aurindon nousua ja kävellä aamukasteisella nurmikolla paljain varpain, kaikki aistit heräävä, hengittäen raikasta syyskesän ilmaa tuntee itsensä täyttyvän energialla joka riittää koko paivän puuhasteluissa.
4 kommenttia:
Kyllä on kauniit ahkeraliisat sinulla, niin ahkerasti kukkivat vieläkin, joskus olen jossain lehdessä itselläni se vielä tallessa jossain,..niin eräs rouva sai mahtaviin korkeuksiin ahkeraliisat...
juu olet aivan oikeassa, että ei nukkumaan tohtisi mennä, minä myös täällä juuri äsken katsoin vaaleanpunertavaa taivasta ihaillen...samalla kun vilkaisin kukkiani...kaunista, nautin joka hetkestä.
Sinulla siellä onkin paljon tepasteltavaa...ihanaa..
Oikein hyvää vointia ja iloista ja onnellista mieltä sinulle.
Miten totta sanoitkaan, iltaisin olisi niin kiva käyskennellä auringonlaskun jälkeenkin ja aamulla se vasta ihana on pihalla kulkea, lintujen sirkutellessa. Ei vain tunnu tarpeeksi aika riittävän näille nautinnoille...
Kaunista katseltavaa myös kuvissasi. Loppukesän illat ja aamut ovat tosi tyyniä ja ihania.
Hienot kuvat syyshortensiastasi! Itsellänikin syyshortensia, istutin viime vuonna, ja nyt kukassa ja niin kaunis!
Lähetä kommentti