Pelargoniat kesälaitumille ja siileille ruokaa

 Kellaritiloissa  talvehtineet pelargoniat pääsivät vihdoinkin ulos totuttelemaan tuulen tuiverrukseen ja auringon paahteeseen. Aluksi saavat olla suojaisessa paikassa ja sellaiseen sopii autokatos vallan hyvin. Toivotaan että öisin ei mittari laske enään alle nollan.

 Autokatos on  nykyään monen moisessa käytössä, vähiten siellä autoa pidetään. Katoksessa kuivuvat vasta pestyt riepumatot ja viime kesänä pilkotut saunapuut. Se on kukkamultien ja lannoitteiden säilytystila ja pyörävaja. Yhdessä nurkassa ovat järjestyksessä talikot, lapiot ja haravat

 Lemmikki pelakuuni, siemenestä kylvetty.

 Kevät on varmaan pariviikkoa myöhässä. Kasvimaa odottaa kylvöjä. Maa on lannoitettu ja siihen on lisätty hiukan taas kompostimultaakin. Etanasuojina toimivat reunanauhat on sivelty koivutervalla.
Harson alla suojassa ovat daalian juurakot, jotka talvehtivat myöskin onnistuneesti viileässä kellaritilassa. Juurakot ovat yli 30 vanhoja, enkä esikasvata niitä, vaan istutan suoraan kasvupaikalleen.

 Kylmien ilmojen ja pakkasöiden vuoksi ei siilit varmaan löydä tarpeeksi ruokaa, joten aloitin  välittömästi niiden ruokinnan kun ensimmäisestä silli yksilöstä tehtiin näköhavainto.

 Liotan kissanruokaa ja tarjoilen sen valurautaisesta paistinpannusta. 

 Pannu pysyy paikallaan evätkä isot linnutkaan pysty sitä kuljetamaan. Siili kuvat on otettu öiseen aikaan. Heille on myöskin ihan oma vesiastia, jossa on tarjolla puhdasta vettä.

Vahtikoirani Vili on mukana pihapuuhasteluissani ja aina valppaana seuraten ohikulkevaa liikennettä, ilmoittaen välittömästi jos tontille ilmaantuu ylimääräisiä kulkijoita. Kummasti se on harventanut uskontokauppiaiden tuputuskäyntejä ja remonttifirmojen  esittelyintoisten pojakloppien visiittejä. Vili on viisas koira ja se tunnistaa  emäntänsä mieleiset vieraatkin, valikoivalla maullaan.

Oraville tarkoitetut syöttölaudat oli pakko ottaa pois käytöstä koska kaikissa lintupöntöäissä on tiaisia asumassa. Lintujen pesintäkausi on hyvä rauhoittaa oravilta, koska niiden ilmestyttyä pihapiiriin tiaiset hermostuvat välittömästi. Jatkan oravien ruokkimista myöhemmin kesällä taas uudelleen.

Tänään heittelin taas perinteisesti kanankakkarakeita puutarhaan, kyllä naapuritkin saavat lannoitus päivästä oman osansa kun haistelevat p....n hajua koko illan. Toivon että kevätsade kostuttaa maan ja lannoitteet imeytyvät kasvien ravinnoiksi, hajukin häviää sateen myötä. Myöskin ruusuryhmät saivat omaa lannoitettaan, samoin marjapensaille ja hedelmäpuille olivat omat lannoitteensa. 

Vielä pitää malttaa odottaa viikon verran, että syntyy uusi kuu, jolloin taas voin jatkaa istutus hommia, kylvöjä ja perennojen jakamista. Siitä lähtee rajuun kasvun vauhtiin tämänkin "puutarhurin" perennat ja hyötykasvit, toivon mukaan.