25.11.2014

Muistelut 2.Isoisäni


ISOISÄNI  ”Pappa” VIHTORI AUGUST SAHLSTEDT  s.21.03.1893  k.18.04.1967

ISOÄITINI ”Mummu” MATILDA JOSEFIINA SAHLSTEDT s.08.03.1892 k16.01.1981 os.Sohlman
 
Muistan isoisäni olleen ihmisenä luotettava, ankara periaatteen mies ja samalla lempeä ja isällinen ”Pappa”.  Yhteiskunnallisesti erittäin  valveutunut ja  osallistuva kunnallispolitiikko.

Jo nuorena perheenisänä hän osallistui mm. Suojeluskunnan toimintaan, niinpä muistan Mummun kertomana miten Pappa säilyi v. 1918 sisällissodan kauheuksista hengissä. Hän oli piiloutunut metsään, maakuoppaan ja Mummu vei pimeän yön turvin Papalle ruokaa, kotona olivat 3 vuotiaat kaksoset ja vastasyntynyt poikalapsi.

Hän osallistui monin tavoin kunnallispolitiikkaan ja muuhun julkiseen toimintaan toimien esim. puheenjohtajana; manttaali-, kunnallis-, tie-, työvoima-, taksoitus- ja tutkijalautakunnassa sekä varapuheenjohtajana kunnanvaltuustossa.

Toimien jäsenenä kunnanvaltuustossa, vaalilautakunnassa ja tulo- ja omaisuuslautakunnassa,

Paikallisen maamiesseuran ja maatalousyrittäjien toiminnassa hän toimi aktiivisesti, ollen mm. paikallisosastojen puheenjohtajana.

Nuoruudessaan Pappa oli soittanut viulua, ihan tansseissakin ja Mummulla oli kaunis lauluääni, muistankin hänen kertoneen että hän olisi laulanut myöskin kirkkokuorossa tai vastaavassa., heillä oli molemmilla musiikillisia lahjakkuuksia jotka kuitenkin saivat jäädä taustalle, perheen, maalaistalon ja luottamustointen vaativien tehtävien tulleen molemmille musiikkia  tärkeimmiksi

Harrastaen myöskin  metsästystä ja kalastusta koska pienen tytön mieleen on jäänyt verkon laskut ja -nostot Parsilanjärvellä, olin monesti Papan mukana.

Muistikuvana on mielessä vahva näky siitä kun Pappa oli palaamassa metsältä haulikko olalla ja jänispaistia kädessä riiputtaen. Elettiinhän vielä 40-luvullakin omavaraistaloudessa, käyttäen kaikki luonnonantimetkin hyvin tarkkaan hyödyksi ja maalaistalossa saatiin omasta takaa myöskin suurin osa elintarvikkeista.

Hänellä oli jo silloin henkilöauto ja mummi kertoi miten sain sähköiskun viallisesta lampusta jolla olin näyttämässä Papalle valoa auton alle, hänen tehdessään  remonttia autolleen, olin hänen mukana monessa arkisessa puuhassa samoin Mummun mukana kanoja ruokkimassa, kasvimaalla rikkaruohoja kitkemässä, kukkia hoitamassa pihalla tai pyykkirannassa  pieniä vaatteita pesemässä. Molemmat olivat hyvin kärsivällisiä ja lempeästi lasta ohjaavia, en muista että minua olisi heidän toimestaan koskaan rankaistu mistään  ja kuitenkin olen heiltä saanut perinnöksi rehellisen ja oikeudenmukaisen elämän asenteen. Heidän luonaan sain osakseni  turvallisen lapsuuden minkä ansiosta olen omalle elämälleni saanut vahvan perustan joka kantaa edelleen.

Ei kommentteja: