Sahasimme moottorisahalla kuusitukista useampia jätkänkynnttilöitä, kuivumaan. Joulunajan ja vuodenvaihteen juhlailtoja on kiva juhlistaa ulkotulilla, jätkänkynttilät ovat siihen tarkoitukseen erittäin näyttäviä.
Istun mieheni kanssa useinkin nuotion ääressä, ulkotulilla, näin pimeän aikaan,iltamyöhällä, kun on vielä lämmintä. Siinä on jotakin, jota ei osaa sanoin selittää, lämmittävät tulenlieskat ja pilkko pimeys ympärillä, siilit vaan kahistelevat pensaiden alla.
Tänä syksynä kävi hyvä tuuri kun sain kauranjyviä pari säkillistä lintujen talviruokintaan. Tein metsästysseuran poikien kanssa vaihtokaupat; kun vien omenia peuran ruuaksi niin saan viljaa linnun ruuaksi. Yleensä ei kauraa ole saanut kuin pienissä pusseissa, eläinkaupoista, säkeittäin olen joskus saanut ostaa maatalouskaupasta siemenviljaa, mutta ei sitäkään saa enään syksyllä.
Kuitenkin lintujen talviruokinta on aloitettava jo syksyllä, eikä saa lopettaa kesken talven. Auringonkukansiemeniä saavat syödäkseen talitintit, viherpeipot, punatulkut, ynm, keltasirkuille ei kelpaa muu kuin kauranjyvä ja se on tarjoiltava maahan kylvettynä, ne eivät osaa syöpötellä lintulaudalta, oikeaoppisesti.
Keräsin puiset ulkokalusteetkin talvisuojaan, samalla tuli ns. saunakamari siivottua. Kesän aikana tulee aina heitettyä käsistään kaikenlaista tavaraa varastoon ja hakiessa jotain määrättyä kukkapurkkia tai kuokkaa niin paikat menee väkisin sekaiseksi.
Viritin myöskin eka hiirenloukun tänä syksynä, kun huomasin että moiset vierailijat olivat syöneet suihinsa kuivumassa olleet varjoliljan siemenet.
4 kommenttia:
Minäkin, vapaapäivänä tänään, leikkasin kukkapenkkien kukat alas, keräsin jätökset kasoihin ja odotan, että joku - lue mies- tulee ja siirtää ne luonnon kiertokulkuun.
Kiitos vierailustasi,on aina mukavaa kun saa uutta lukijakuntaa:)
Kaunis on blogisi ja niin kauniin punaiset omenat tuossa:)
Mukavaa leivonta päivää se kannattaa aina:)
Talvella avotuli on minustakin kovin mieleistä katsottavaa. Muistan, kun maalla joskus joulun aikaan pantiin velipojan kanssa jätkänkynttilät palamaan se oli hieno näky. Kun ei ollut mitään muita valoja pihalla. Blogin kuva on aivan upea, nuo omenat. :D
Jätkänkynttilät meilläkin paloivat entisen kodin pihalla. Nyt asun vanhassa puukaupungissa ja niin tiheässä ovat talot, ettei mitään tuikkua isompaa uskalla pihalla polttaa.On oikein ikävä nuotiotulta, mutta puuhella on pieni lohdutus ja tuohan se lämpöä ja tunnelmaa.
Mukava löytää uusi blogi ja lukea uusia ajatuksia ja katsella kauniita kuvia
Lähetä kommentti