25.6.2017

Juhannuksen viettoa laiskotellen

 Juhannus on tämän illan jälkeen taas vietetty....
 kukkivista pensaista nauttien......
 laikkuköynnöskin on kuin kukkiva pensas, valkoiset  lehdet loistavat.....

Tähän asti kesä on kululunut piha ja puutarhatouhuissa, kun ilmojen lämmetessä tuli kiire saada kylvöt ja istutukset ajan  tasalle. Nyt kaikki ovat hyvässä kasvussa ja voi vain nauttia kukkien loistosta ja ihanista tuoksuista.
Juhannusruusukin on tänä kesänä kukassa oikeaan aikaan, eli juhannuksena, yleensä sen kukinta on jo jussina ohi.
Lempikukkani on aina ollut valkolehdokki, jo lapsuuden juhannukseen kuuluivat lehdokit tuoksuineen. Tiedän että se on rauhoitettu kasvi mutta siitä huolimatta poimin lenkkipolkuni varrelta muutaman kukkavanan maljakkooni, nauttien sen hurmaavasta tuoksusta.

Jätin kaikki turhat hössötykset ja valmistelut juhannusviikolla tekemättä, suunnittelin viettäväni täydellistä löhöviikonloppua ja se onnistui.
Nautin suuresti kesän juhlienjuhlasta eniten omasta rauhasta ja joutenolosta. Johtunee entisestä työstäni jotka ruuhkautuivat aina juhlapyhinä niin nyt osaa nauttia omasta ajasta täysillä. En kuitenkaan saanut ihan yksikseni olla, tietysti lähipiirini käväisivät kanssani grillailemassa ja nokipannukahvista nauttimassa. 
Viileä sääkin hillitsi omalta osaltaan "menohaluja", ei tehnyt mieli lähteä edes mökille, puhumattakaan Sääksin juhannusjuhlille. 
Vahtikoira Vili täytti 11 vuotta, syntymäpäivä kului isoa luuta kalutessa. Sovimme koirani kanssa hyvin samaan huusholliin koska molemmat olemme mukavuuden haluisia ja vanhemmiten melko laiskojakin. Kumpaakaan ei haittaa vaikka joskus lenkki jätetään suunniteltua lyhyemmäksi, varsinkin sateisella säällä, Vili ei halua kastella upeaa turkkiaan.

Viileä sää raekuuroineen  on vähentänyt espanjansiruetanan määriä huomattavasti entisiin kesiin verraten, että täytyy todeta  edes yksi hyödyllinen asia, joka johtuu kylmästä alku kesästä. Pehmeälehtiset taimet ehtivät hyvään kasvuun, eivätkä kelpaa enään etanoiden herkuiksi. 

Ei kommentteja: