Juhannuksen viettoa laiskotellen

 Juhannus on tämän illan jälkeen taas vietetty....

 kukkivista pensaista nauttien......

 laikkuköynnöskin on kuin kukkiva pensas, valkoiset  lehdet loistavat.....

Tähän asti kesä on kululunut piha ja puutarhatouhuissa, kun ilmojen lämmetessä tuli kiire saada kylvöt ja istutukset ajan  tasalle. Nyt kaikki ovat hyvässä kasvussa ja voi vain nauttia kukkien loistosta ja ihanista tuoksuista.

Juhannusruusukin on tänä kesänä kukassa oikeaan aikaan, eli juhannuksena, yleensä sen kukinta on jo jussina ohi.

Lempikukkani on aina ollut valkolehdokki, jo lapsuuden juhannukseen kuuluivat lehdokit tuoksuineen. Tiedän että se on rauhoitettu kasvi mutta siitä huolimatta poimin lenkkipolkuni varrelta muutaman kukkavanan maljakkooni, nauttien sen hurmaavasta tuoksusta.

Jätin kaikki turhat hössötykset ja valmistelut juhannusviikolla tekemättä, suunnittelin viettäväni täydellistä löhöviikonloppua ja se onnistui.

Nautin suuresti kesän juhlienjuhlasta eniten omasta rauhasta ja joutenolosta. Johtunee entisestä työstäni jotka ruuhkautuivat aina juhlapyhinä niin nyt osaa nauttia omasta ajasta täysillä. En kuitenkaan saanut ihan yksikseni olla, tietysti lähipiirini käväisivät kanssani grillailemassa ja nokipannukahvista nauttimassa. 

Viileä sääkin hillitsi omalta osaltaan "menohaluja", ei tehnyt mieli lähteä edes mökille, puhumattakaan Sääksin juhannusjuhlille. 

Vahtikoira Vili täytti 11 vuotta, syntymäpäivä kului isoa luuta kalutessa. Sovimme koirani kanssa hyvin samaan huusholliin koska molemmat olemme mukavuuden haluisia ja vanhemmiten melko laiskojakin. Kumpaakaan ei haittaa vaikka joskus lenkki jätetään suunniteltua lyhyemmäksi, varsinkin sateisella säällä, Vili ei halua kastella upeaa turkkiaan.

Viileä sää raekuuroineen  on vähentänyt espanjansiruetanan määriä huomattavasti entisiin kesiin verraten, että täytyy todeta  edes yksi hyödyllinen asia, joka johtuu kylmästä alku kesästä. Pehmeälehtiset taimet ehtivät hyvään kasvuun, eivätkä kelpaa enään etanoiden herkuiksi. 

Pensas aitojen leikkausta

Taas oli aika parturoida pensasaidat.

Huh mikä urakka

Tulihan siitä hommasta valmista, ihan tyytyväinen olen myöskin lopputulokseen. Saahan tuo oman pihan pensasaita olla tekijänsä näköinen, hiukan kuhmuroita siellä ja täällä.

Orapihlaja-aita on näistä kahdesta se vaikeampi parturoitava, koska sillä on kovat ja jäykät oksistot, tosin uusi kasvu on vielä näin juhannuksen alla pehmeää parturoitavaa.

Lopputulos kiitettävä, kun itse arvostelen, kelpaa mulle.

Kevyt ja terävä työväline

Ihan olen itseeni tyytyväinen kun taas kerran pystyin itse leikkaamaan omat aitani. Eihän se mikään pakkotilanne ole , olisin kyllä saanut nuorisoa apuun jos en olisi jaksanut tai pystynyt, kun tuota ikääkin jo tuppaa olemaan yli oman tarpeen.

Mukava tauko aidanleikkaukseen tuli kun naapurin pariskunta hihkasi isännän synttäri-kakkukaffeille. Ei tarvinnut kahta kertaa käskeä kun kipaisin heidän takapihansa terassille ja kakkukahvit maistuivat mahtavan herkulliselta, tehden hetkestä päivän kohokohdan.

Vielä nurmikon parturointia ja huushollin viikkosiivousta, niin kesän juhla voi alkaa. 

Juhannusruusut ovat jo kukkineet, mutta Jasmikkeen kukat ovat parhaassa loisteessaan. Koko piha tuoksuu ihanalle kun Jasmikkeella on niin hienostunut ominaistuoksu. 

Piha on kauneimmillaan ja kukkivia puskaita ja köynnöksia  riittämiin, joten aloitan nyt Juhannuksen vieton puutarhastani nauttien. Yhtään ei tee mieli lähteä mökillekään, vaikka saisi olla järven rannalla, jonne supisuomalainen aina jussina halajaa, mutta minä en. Mielelläni suostuin "kissojen hoitajaksi" että nuoret saavat olla mökillä keskikesän juhlaa viettämässä. Osa nuorisosta saapuukin  kanssani grillailemaan aattona, etten  tosiaan jouda yksinäisyyttä kokemaan.

Juhannustani juhlistaa myöskin Enni Mustosen uusin romaani, Ruokarouva. Kuinka saittuikaan että kirjastosta varaamani kirja tuli noudettavaksi juuri juhannuspyhiksi, ei paremmin olisi voinut laina-aika sopia kuvioihini. Nyt maltan istua pihakeinussa hyvän kirjan seurassa. Enni Mustosen teksi on aina niin mukaansa tempaavaa ja aiheet mielenkiintoisia, koska ne sijoittuvat entisaikaan ja tavallisten ihmisten selviytymistarinat on kerrottu niin taitavin kielikuvin että melkein hajut ja mautkin aistii kirjaa  lukiessaan.

Nautitaan kaikin aistein keskikesän juhlasta ja valoisista öistä ! Hyvää Juhannusta !