13.4.2014

Palmusunnuntaina

Palmusunnutai on vierähtänyt iltaan. Jostakin syystä en voi tykätä virpojista ja heidän ovikellon soitoistaan. Siispä mykistin ovikellon ja asetuin mukavasti sängylle, tyynyjen varaan lukemaan Anita Auren kirjoja jotka lainasin kirjastosta viimeksi. Viihdyin kirjojen parissa taas kerran, rattoisasti, rauhassa virpojilta.

Mistähän lienee syntynyt moinen virpoja-allergiani, sietäisi miettiä... no samanlainen tunne on Jehovantodistajiakin kohtaan. Yleensäkään en pidä oveltaovelle kaupustelijoista vähääkään. Tämän kevään riesoina ovatkin olleet kaikenmaailman "mykät" tummaihoiset tyypit putkikasseineen jotka levittävät rihkamaa myytäväksi heti kun ovea hiukankin ehtii raottamaan.
 Kyllähän minäkin ymmärrän pienten lasten virpomistouhut ja mielelläni olen heille namuja antanut, varsinkin kun lapset ovat tuttuja naapurinmuksuja. En vaan voi tykätä isojen likkojen kerjuuhommia  kun vanhemmat vielä tuovat neidit autoille kerjuulle ja jos antaa karkkeja niin naamat ovat kurtussa, luultavasti raha olisi mieluisampaa "palkkiota".

Omaa rauhaa tarvitsi myöskin vatsataudin läpikäynyt Velmu-hauveli, joka oli päässyt syömään omin luvin voimakkaasti maustettua koirille kuulumatonta safkaa ja maha oli pahasti sekaisin jonka seurauksena Velmu oksenteli ja ripuloi. Onneksi se kuitenkin joi raikasta vettä ettei nestehukka päässyt yllättämään. Nyt iltapäivällä koiran olo on kohentunut ja maha rauhoittunut, mutta väsyttää edelleen kovasti joten menossa ovat pidennetyt päikkärit.

Asiasta kolmanteen; KARKKILAKKO pitää vielä, siis kaksi viikkoa ilman namin namia, HYVÄ MINÄ !

Leppoisaa Palmusunnuntain viettoa kaikille !

Ei kommentteja: