Syystyöt tehty, talvi saa tulla

Syksyn isoin työrupeama, lehtien haravointi on saatu tehtyä koko piha-alueelta, puutarha kompostia on ruokittu kiitettävästi. 

Vuodesta toiseen olen tehnyt aina samat syksyyn liittyvät hommat; vesipumppu ja ulkokalusteet olen siirtänyt varastoihin, daalian juurakot ja ulkona olleet pelakuut kellariin, jne.

Talvi saa tulla... tänään ulkona vallitsee kunnon lumimyräkkä, tuulee idästä ja räntää sataa vaakatasossa. Maa ei ole  vielä jäätynyt niin saas nähdä sulaako nämä lumet vielä ennen  kunnon talven tuloa.

Edellisestä postauksesta on muutama kuukausi... on vaan tuntunut ettei ole aikaa istua koneen ääreen kirjoittamaan, kun pihalla on runsaasti puuhasteltavaa.  Olen päättänyt parantaa tapojani ja pyrin aktivoimaan kirjoitushalujani niin että perästä kuuluu.

Tosin ole "naamakirjan" sivuille jakanut omalta pihaltani otettuja kuvia, vaihtevalla menestyksellä. Valokuvaaminen ei ole helpointa puuhastelua kun pitää ottaa huomioon valoisuus, kuvauskohteen taustat ja ettei kuviin tule naapurin tonttia tunnistettavasti. Harjoitus tekee mestarin, enkä aio lannistua, jatkan kuvaamista ja otosten julkaisuja edelleen.

Siihen ole erittäin kiitollinen että yleiskuntoni on antanut suoriutua kaikista puuhista ihan itse. Nurmikon-  ja pensasaitojen leikkuut, kompostimullan kärräämisistä olen suoriutunut ilman apuvoimia, ainoastaan haravointiin on jälkikasvuni "tuppautunut auttamaan". Yleensä otan kaikki pihatyöt hyötyliikuntana ja lihasvoimieni ylläpitäjinä, eipä tarvitse lähteä kuntosaleille  kun on mahdollisuus harrastaa kuntoiluakin omalla pihalla ja raittiissa ilmassa. Sielukin lepää ja mieli virkistyy kukkien keskellä työskennellessä.

Oikeastaan on melkoisen nautittava olotila; syystyöt tehty, lunta tupruttaa ja valoisuus lisääntyy, on aikaa rojahtaa sohvan nurkkaan, neylepuikot kilisevät ja kuuntelen äänikirjaa. Koirakaverini vierelläni sikeässä unessa, sekin aavistaa ulkona vallitsevan sään eikä tunnu yhtään halukkuutta lenkkeilyyn. Että osaan nauttia tästä omasta rauhasta, todeten että kaikki on hyvin 💖

TAKATALVI

 Hurja lumimyräkkä, kaikkiaan satoi lunta 21 senttiä, yhden vuorokauden aikana, masentaa.  Olimme jo saanut nauttia muutamasta, lämpimästä kevätpäivästä, karmea tunne, kaikki sipulikukat paksun lumikinoksen alla. 

Kyllä on vitsit vähissä, pakko oli ottaa villalangat ja puikot esille, talvi yllätti taas, piti oikein istahtaa ja sisäistää kylmyyttä kuvaava, talvinen maisema, missä oli keväinen puutarhani?

Ei ollut inspistä kuvata noita kinoksia. 😖 Pakko oli ottaa lumikola uudelleen esille ja lykkiä lumet kulkuväyliltä, että pääsivät kahvittelijat autoillaan pihaan. 💪 Lumi oli painavaa nuoskalunta, huh huh, kyllä otti voimille. Yleensä nautin lumitöistä ja koen sen parhaimmaksi hyötyliikunta muodoksi. Nyt homma ei oikein innostanut, vielä seuraavana aamunakin kroppa kertoi ettei eilinen punnerrus ollut mieluisaa hommaa. 

Onneksi olen löytänyt äänikirjat, niinpä Seppo Jokisen viimeisin dekkari on seuraavana kuuntelu listalla, niinpä istahdan mielituoliini, kutimet käteen ja kirjan kuuntelu alkaa.  Lumet saavat sulaa omaan tahtiinsa, sääennusteet lupaavat tuleville päiville plussa kelejä, joten on toivetta saada keväinen puutarha takaisin

Sadepäivänä, keväisenä sunnuntaina

Tänään sataa vettä, lumet ovat sulaneet, lämpömittarissa +5 astetta. Maa on vielä jäässä ja sipulikukat vasta pienellä tapilla, kevään tulo pahasti myöhässä, vai onko, johtuuko tunne vaan kärsimättömyydestä.

Talventähden kukat aukeamassa, niitä on ilmestynyt viime vuodesta muutama yksilö lisää.

Teen päivittäin piha kierroksen, koska on erittäin mielenkiintoista seurata kevään heräämistä ja kun huomaa uusia kukan alkuja ilmestyneen maan pinnalle, uskoo kevään saapuneen.

Kuukausia on kulunut edellisestä postauksesta ja paljon on tapahtunut, suruja ja iloja, sitähän elämä on. Päivä kerrallaan mennään, on ehkä kulunut traasi, mutta niin totta. Kun on menettänyt ainoan poikansa, on "vitsit vähissä", eikä voimia riitä kun välttämättömien asioiden hoitoon. Mutta elämä jatkuu. Jostakin ne voimavarat vaan saa, tarpeen mukaan ja aina ajallaan. Onneksi ympärillä on läheisiä, joihin turvata ja toivon mukaan myöskin olla muiden tukena.

Olen odottanu aikaa että pääsen mielipuuhaani, puutarhan hoitoon ja yleensä pihahommiin.

Uutena harrastuksena on äänikirjojen kuunteleminen, se sopii hyvin käsitöiden taustalle ja aika tulee tehokäyttöön, huvi ja hyöty yhtä aikaa. 

En kuitenkaa aio kuunnella kirjoja pihatöissä enkä koiralenkeillä koska haluan kuulla luonnon ja ympäristön äänet, enkä tarvitse muuta viihdettä.

En ole aikoihin saanut nauttia "politiikkaviihteestä" niin paljon kun nyt, istuvan hallituksen aikana. Täytyy todeta ettei päätöksiä tehdä nykyään lainkaa järjen kanssa, vaan suuri vallanhimo mielessä. "Minä, minä ja meille kaikki". Näin ei hyvä seuraa. 

Eduskuntasalissa ministerit eivät hallitse ilmeitään ja eleitään, kiihtyvät päät punaisina ja hammasta purren. Koko sali, kaikki kansanedustajat meluavat, huutavat puheenvuorojen väliin ja päälle, yleinen järjestys on historiaa. Johtuneeko puhemiesten kyvyttömyydestä?

Vasta nyt huomaa miten fiksusti edellinen hallitus ja kansanedustajat toimivat aikanaan.

Äänikirjan juoni kehittyy niin jännittävään kohtaan että jatkan postausta toisen kerran. 

Heippa ja hyvää sunnuntai-iltapäivää 

Kesän kuivuudesta kärsivä puutarha

 

Olihan kaikkien aikojen kuivin kesä, kaikki ukkos- ja sadepilvet kiersivät alueen ja toisesta kaivostakin loppui vesi. 

Jostakin ihmeen syystä monivuotiset perennat ja daaliat kukkivat runsaammin kuin koskaan. No eihän se mikään ihme juttu ole, vaan tosi varmasti biohiilen ansiota.

Daaliolle ja syysleimuille en antanut kertaakaan kasteluvettä. 

Multa pysyi sopivan kosteana biohiilen ansiosta, edes kasvien lehdet eivät kuihtuneet.

Kaikki kasvit eivät kuitenkaan säilyneet hyvinä, esim. vanhat istutukset joiden multaan en ollut lisänyt  biohiiltä, kasvusto kuivui ja kukinta epäonnistui.

Ei aina voi onnistua. Kasvimaa on kesän häpeäpilkku. Pavun  kylvöaikaan oli liian kylmää ja herneen versot taas rusakot popsivat suihinsa. Kaikki kylvökset eivät edes itäneet. 

Espanjansiruetanat pysyivät onneksi koko kesän piiloissaan vai olisikohan kuivuus ollut etanoiden tuhoksi. Muutamia yksilöitä ilmaantui nurmikolle sateiden alkaessa elokuun alussa. 

Luontokappaleet ovat kyllä ihania mutta en pidä niistä puutarhassani. Fasaanien pesintä on onnistunut ja niitä "pikku pirulaisia" juoksentelee tusinan verran kukka penkeissä, jos on hiukankin vapaata multa-aluetta niin siinä ne aloittavat kylpy seremoniat, paljastaen ruusujen juuristot ja juuri istutetut kukantaimet lentelevät vaan  ilmassa.  Ovat mokovat erittäin kesyjä ja palaavat aina takaisin vaikka saavat osumia.... milloin kuokasta tai muoviämpäristä. Käyvät jopa juomassa koirien vesikipoista ja piskit senkun vaan katsovat vieressä... kyllä on vitsit vähissä tällä "viherpeukalolla" 👎

Tänään on satanut koko päivän, onneksi olin heti aamusta niin virkeänä että kävin istuttamassa karanneet kukantaimet oikeille paikoilleen, nyt nekin saivat kunnon kastelut, jotain hyvää vesisateestakin. Kyllä sade on hyväksi kesän aikana uudistetuille istutus ryhmille, eikä tarvitse kantaa kannulla vettä... taimet ovatkin lähteneet hyvään kasvuun ja kasvukausi jatkuu vielä pitkälle syksyyn.

Kuivan kesän ansiosta tein perennoille siirto istutuksi, onneksi kuivuus ei haittaa kuitenkaan koko puutarhan alueella. On vaan joitakin kuivia  ja paahteisia kohtia kohtia. Olen valmistautunut mahdollisiin ensi kesän kuivuus ongelmiin.

Niin se on , eteenpäin on elävän mieli; tulevan kevään ja kesän istutus ja viljely suunnitelmat ovat hyvässä vauhdissa. Päivien lyhetessä ja puutarhahommien vähetessä ehdin toivon mukaan päivittää useammin tätä blogiani. Nautitaan sadepäivistä !!!! 😍

Kompostointia ympäri vuoden

Vuonna 1999 hankittu lämpökompostori toimii edelleen.....

lämpötila hyvä ..... massa palaa....

lisätehoa Biolanilta....

Huolella hoitaen kompostori pysyy sulana koko talven, yhden hengen taloudessa, vaikka toisin luullaankin. Tosin se vaatii omat niksinsä ja käytäntö opettaa tehokkaasti. Kokemuksesta voin sanoa että lämpökompostori ei ole se paras kotitalousjätteiden hävitys keino uusavuttomalle ja patalaiskalle  ihmiselle. 

Kompostointi on tullut otsikoihin koska se tulee pakolliseksi kaikille kiinteistöille lähivuosina, ehkä jo ensi vuonna? Omaa kokemusta kompostorin käytöstä on kertynyt 23 vuotta. Vaikka hankintahinta oli kohtalaisen korkea, niin säästöjä on syntynyt pitkien sekajäte astian tyhjennys välien myötä ja on näin maksanut itse itsensä jo muutaman kerran takaisin.

Kotitalous- ja puutarhajätteiden kompostointi on puutarha harrastukseni yksi tärkeimmistä osioista. Kompostointi tuottaa ravintorikasta multaa lannoitteeksi kasveille ja tontti pysyy siistinä. 

Mielenkiintoista on seurata miten kotitalousjätteet kerätään tulevaisuudessa ja miten kiinteistön omistajat ratkaisevat jätehuollon omalla tontillaan. Miten estetään jätteistä aiheutuvat ongelmat, esim.  haju- ja tuhoeläin haitat? Mitä palveluja tarjoaa jätehuolto firma?

Mielenkiintoista seurata muutosten aikaa, uutta jätehuollon keräilyssä tapahtuu jo tämän vuoden maaliskuussa, kun "jäteautoralli" päättyy ja Kiertokapula aloittaa sekajätteen keräilyn.

Toivottavasti kaikki tulevat muutokset koituvat yhteiseksi hyväksi ja hiilijalanjäljet pienenevät.

 

Jouluista rauhan ja juhlan tunnetta

Jouluviikko meneillään, on tulossa "valkea joulu", joulun odotusta parhaimmillaan 😍. 

Erityisesti osaan arvostaa tässä elämän vaiheessa kiireetöntä pimeää aikaa ja joulua.  On mahdollista vetäytyä torkkupeiton alle lukemaan mieluisia kirjoja tai rentoutua käsitöiden ja radion seurassa. Kulloinkin omien mieltymysten mukaan, ilman aikatauluja ja sopimuksia.

Mietin usein miten olen jaksanut ne kaikki vuodet työn ja kodin joulun ajan kiireet?

Pikkujoulut alkoivat työpaikallani jo usein marraskuun alussa. Päivällä olivat eläkeläis- ja erityisryhmien juhlat, illalla muut järjestöt ja firmat.  Näiden jälkeen valmistettiin perinteisiä jouluruokia myytäviksi koteihin aatonaattona ja joulu vieraat saapuivat aattoaamuna täysihoitoon, kodinomaisen joulun viettoon. Tämän lisäksi valmistelin omalle perheelle joulua ja perhe odotti kärsivällisesti aattoiltana kotiin tuloani voidaksemme aloittaa joulunvieton. 

Joulukuusia koristelin vuosittain kolme, joskus neljäkin ja jokainen tilaisuus sai omat rekvisiitat.

Onneksi siihen aikaan henkilökunta oli sitoutunutta ja osaavaa, joten yhteistyö sujui kitkatta. Asiakkaat olivat tyytyväisiä ja se oli paras kiitos meille kaikille. Vaikka toimenkuvaani kuului vastuu kaiken onnistumisesta, niin se ei luonut paineita kun tiesi että työ ryhmäänsä voi luottaa joka tilanteessa.  

Menneitä aikoja muistellen osaankin antaa ison arvon tälle elämän tilanteelle, kun ei tarvitse huolehtia kuin oman joulun valmisteluista. En meinaa hankkia joulukuusta, enkä laita perinteistä jouluruokaa. 

Oman jouluni tunnelman  luovat  kynttilät, kukat, musiikki, kirjallisuus jaa herkkuruuat. 

 Rauhaisaa Joulua

Lumitaakat pois pensasaidoilta

Mahtavat lumikuormat painavat pensasaidan lakoon, jos ei niille tee jotakin.

Tämä mummeli aloitti päivän hyötyliikunnalla, tiputtaen lumet puskailta 😍👌

Pensasaitaa riitti yhteensä 60 metriä 💪

Marjatuomipihlajan taimi verkolla suojattu peuroilta 👍

Peikonpähkinäpensas lumen sisällä piilossa pakkasherraa ja verkkoestää peurojen herkkuhetket. 😎🙏

Magnolia "vanharouva" vaatii leveytensä vuoksi kunnon verkon, etteivät metsän kavioeläimet pääse  lähellekään tekemään tuhojaan.

Marjakuusi piilossa 😀

Lumitilanne tänään 37 cm ja lumimyräkkä alkamassa, näillä mennään. Lumikolan kanssa on päivätanssit pyörähdelty melkein päivittäin.  Hyötyliikuntaa parhaimmillaan kuntoa kohottaen.

Päivän puuhastelut on pulkassa ja nyt on aika istahtaa vaikka kiikkustuoliin sukkapuikkoja kilistäen rentoutumaan. Valkoiset "unisukat" valmistuivat juuri ja seuraavaksi aloitan vaikka lapasten neulomisen, samalla voi seurata tv-ohjelmia niin tulee huvi ja hyöty yhtä aikaa 😍