Lauantaina Vilin kimppuun hyökkäsi isokokoinen Pyreneitten koira sillä seurauksella että Vili jäi toiseksi ja siltä katkeili yläleuasta hampaita silmäkulman nahka oli riekalaina, lisäksi leuanalla oli haavoja. Eläinlääkäri epäili kallonmurtumaakin.
Surkea poika, silmä turvoksissa mutta onneksi vielä ehjänä, näkökyky säilyi.
Kaikesta huolimatta Vili yrittää olla iloinen.
Repeämät on ommeltu taitavasti, ei paljonkaan näy ompeleita.
Vilillä olivat suojelusenkelit vierellään kuitenkin, siinä tilanteessa iso koira olisi voinut katkaista pienemmältä henkitorven tai niskat. On tosiaan ihme että Vili on hengissä ja toipumassa järkyttävästä tappelusta.
Varmaankin on uroskoirille tullut yhteenotto ja Vili kun ei ole vielä kohdannut vahvempaansa niin vastapuolen piti käyttää "kovempia" keinoja voittaakseen kilpailijansa. Tiedä heistä ?
Saahan nähdä miten se suhtautuu tulevaisuudessa itseään isompiin koiriin, vai tunteekohan se vieläkin olevansa "kunkku" ja isottelee muille vai onko se ottanut kerrasta opikseen ja alistuu isomman edessä, sen sitten näkee ja kokee lenkkipoluilla.
Nyt Vili on nukkunut suurimman osan vuorokaudesta ja hänen "emäntänsäkin" on siirtänyt patjan lattialle ja nukkuu lemmikkinsä vierellä.
Koko suku järkyttyi tapahtumasta ja kaikki ovat huojetuneita ja onnellisia kun Vili toipuu vinhaa vauhtia, viikon kuluttua varmaankin saan sen hoidettavakseni ja lenkkikaverikseni.
3 kommenttia:
onneksi selvis!!Löytykö purija? siis vastapuoli? terv,astan emäntä
Hei Astan emäntä ! Kyllä tappelupukarit olivat kaiken aikaa läsnä ja emännätkin sovussa keskenään:)
Eikä pojatkaan enään tappele kun Vili on alistettu :(
Huhhuh, mitä jälkeä! Paranemisia!
Lähetä kommentti