Espanjan siruetanat hallinnassa

Espanjan siruetana alias "tappajaetana" on hitaasti siirtyneet tontillemme, viereisiltä kosteikoilta ja heinikoilta, lisäksi oman tonttimme yhdellä sivulla on oja johon pumppaamme salaojituksen - ja sadevedet. Tällaiset kosteat ruohikot ovat niiden herkkupaikkoja, huomasin että ne pitävät hyvin paljon rentukan lehdistä koska lehdet häipyivät nopeaan tahtiin etanoiden suihin.

Olen eläinrääkkääjä, niin paljon inhoan moista tulokasta. Kerään niitä muovi- tai lasipurkkeihin joissa on tiivis kansi, kun niitä saa purkin täyteen niin ne tukehtuvat lyhyessä ajassa itsensä ja toistensa tuottamaan limaan, suljen purkin ja heitän jätesäkkiin.

Olen tutkinut syökö siilit niitä ja tulos oli ettei kelpaa edes meidän kaikkiruokaiselle Siiri-siilelle. Niitä eivät syö räkätit eikä harakan poikasetkaan. Lenkillä kulkiessani olen lenkkitossun terävällä reunalla katkaissut etanan ja takaisin tullessani etanan patkät ovat hävineet. Siihen sain selvitystä naapurimaan bloggaajalta, jonka kirjoituksen kopioinkin juttunu loppuun.

Iltakierroksellani olen onneksi aina huomannut kukkien syöjät heti alkuunsa, niin ettei suurempia vahinkoja ole päässyt tapahtumaan. Monivuotisten kukkien pienet taimet ovat erittäin suosittua etanan iltapalaa joten olen kylvöpenkkiin ripotellut "etanasyötti-rakeita", samoin kompostin päälle kasvavien koristekurpitsojen kukkanuput ovat niitten herkkua, sinnekin heittelin hiukan rakeita. Vesiojan ja orapihlaja-aidan väliin laitoin hienojakoista puupurua joka on yhtä hienoa rakenteeltaan kuin tuhkakin , se pitää ne raja-aidan takana.
Tässä etana popsii syöttiä. Myrkky vaikuttaa niihin niin että ne kaivautuvat maan sisään kuolemaan. Tosi helppoa hävitystä. Ainoa hankala juttu on etanasyötti-rakeiden kalleus, isolle tontille ei niitä oikein raatsi isommin heitellä.
Tämä kuva on lavastettu, suurin määrä illassa on 68 kpl etanaa, kerätty pois tontilta.

Paljon autta etanoiden torjunnassa kun pitää nurmikon lyhyenä eikä anna pensaiden alustoillakaan rikkaruohoille valtaa. Kuivat rinnetontit tälläkin asuinalueella ovat säilyneet moisilta tontinvaltaajilta.

"Etanasota" on voiton puolella; on iltoja ettei löydy yhtäkään tappajaetanaa ja vain pari kolme sateen jälkeen jolloin ne lähtevät illlalla liikkeelle. Päiväsaikaan ei niitä näy missään.

Kopio blogikirjoittelijalta.
Pakko puuttua tappajaetanakeskusteluun, kun meillä täällä Länsi-Ruotsin saaristossa on noista jo monen vuoden kokemus - ja syövät todella kaiken vihreän, jos saavat lisääntyä rauhassa. Yksi etana tuottaa kesän aikana 400 uutta etanaa, nehän ovat jopa yksineuvoisia.
Ei niitä kannata kerätä tai ostaa kalliita myrkkypalleroitakaan. Sehän on sitäpaitsi ELÄINRÄÄKKÄYSTÄ. Parasta iskeä ne vaan lapiolla keskeltä poikki, niin ei niiden tarvitse kitua, ja kuivuttuaan kelpaavat lintujen ruuaksi. Monen vuoden ajan meillä käytiin puutarha aamuin illoin läpi lapion kanssa, joka kerralla puolitettiin noin 100 etanaa, siis 200 etanaa päivässä! Siten saatiin pitää suurin osa puutarhan kasveista itse.
Pari vuotta sitten näitä oli niin paljon, ettei monilla pikkuteillä voinut kävellä, kun ei saanut jalansijaa etanoilta. Asfaltti muuttui vaarallisen liukkaaksi kun autot liiskasivat tuhansia etanoita. Mutta viime talvi aiheutti ihmeen; oli reiluja pakkasia mutta ei paksua lumikerrosta kuten Suomessa; etanat paleletuivat, ja nyt niitä voi tappa vain noin 200 viikossa entisten 1400 viikkosaaliiden sijaan. Edelleen ne listitaan lyömällä kahtia lapiolla.