26.5.2016

Kesäinen sadepäivä

 En muista milloin omenapuut olisivat kukkineet näin runsaasti kun ne nyt kukkivat.
 Nuori koristeomenapuukin kukoistaa tänä keväänä "täysillä".
Pörriäisiäkin tuntuu olevan suurin joukoin hommissaan, niin että tulossa taitaa olla runsas omenasato. 
Pellis kukkii "muodostelmassa".

Tänään istutin perunat ja varhaisperuna on jo taimella. Aivan kuin tilauksesta "taivas sadetin" avasi vesihanat ja automaattikastelu tuli istutustyötä viimeistelemään. 

Nautin suuresti lempeästä, kesän ensimmäisestä sadepäivästä, luontokin tuoksuu niin ihanalle. On tuota sadetta jo odoteltukin, tuntuipa  maakin olevan todella kuivaa, että jos olisi yskäissyt, niin maasta olisi  noussut pölypilvi. Peseytyy myöskin siitepölyt, helpottaen allergisten hengitys ongelmia. Varmaan maanviljelijätkin ovat nyt tyytyväisiä kun kylvöt saivat vettä. 

Kesäisestä sateesta innostuivat linnutkin pitämään oikein mega tason konserttia.

Sade sai  aikaan Espanjansiruetanat marssimaan esille piikoistaa sankoin joukoin. Nyt niitä kannattaa keräillä ahkerasti, ennenkuin ne munivat, näin voi hiukan estää niiden lisääntymistä.  

Pelastin Väinönputken ohikulkijoiden tuhotöiltä, siirtämällä sen tontin toiselle laidalle, sadetta saa nyt sekin "komistus". Vettä tarvitsivat kaikki pienet istutetut karkulaisetkin, joita olen siirrellyt niiden oikeille kasvupaikoilleen.

Terveellisempi ruokavalioni on onnistunut erittäin hyvin. Suunnittelen huolellisemmin ostoslistan kauppaan mennessä, myöskin noudatan sitä, listassa on enemään kasviksia ja vihreitä salaatteja. Marjatkin ovat pakkasesta löytäneet lautaselleni. Päivittäinen hyötyliikunta on sulattanut jo hiukan "talvisia läskejäni" ja toivon että liiat kilot putoilevat pihahommissa ilman sen kummempia diettejä. Verenpaineet ovat kohdillaan, tosin lääkitystä on 2 ½ kuukautta takana päin, eikä lääke ole aiheuttanut minkäänlaisia sivuvaikutuksia niin näillä konsteilla mennään taas eteenpäin.

Vanhuus ei tule yksin, se on pakko myöntää. Perunamaan muokkaus ja istutustyö on niitä raskaimpia puutarha hommia, joista enen olen selviytynyt saman päivän aikana. Muokkauksen tein eilen, tänään vedin kuokalla vaot, istutin ja taas kuokalla perunat piiloon. Vanhan selkä ei kestä enään pitempi aikaista rasitusta ja venytykset on tehtävä huolellisemmin jotta palautuminen rasituksesta olisi mahdollisimman täydellinen.

Sateen ropinasta nauttien kuluikin kesän ensimmäinen sadepäivä rattoisasti, hyvän dekkarin seurassa, ikkuna raollaan, tausta ääninä lintujen viserrystä ja sireenien tuoksua, voiko nautinnollisempaa iltapäivää  osata enään toivoakaan, en minä ainakaan.



15.5.2016

Kevätkylvöjä ja muita puuhasteluja

Kevät ja siemenpussit villitsevät sormet työskentemään mullan ja ruukkujen kanssa aivan älyttömällä innolla. Niinkuin ei vanhalla pihalla jo olisi ennestään tarpeeksi kukkivia kasveja, kesäkukkia on ihan pakko kylvää joka kevät. 

On erivärisiä tuoksuherneen ja krassin siemeniä, kosmoskukan- sekä auringonkukankin siemeniä. Tuliunikkoakin löytyi pieni pussukka.  Lisäksi viimekesänä itse kerätyt malvikin, kehäkukan, krassin ja erikoisen unikon siement.  Kylläpä kylvettäviä onkin runsaasti, tosin osan siemenistä kylvän suoraan maahan, varsinkin noi ns. "omat siemenet".
Valmista tuli, kaikki on kylvetty ja nimilaputkin on jokaisessa dynossa.
Pihalle pääsi jälleen kevään koittaessa mieheni tekemä istutuspöytä, jonka ääressä on hyvä työskennellä, korkeuskin on sopiva kylväjän selälle. Halla öiksi on helppoa suojata kylvökset harsolla.

Kasvimaalle kylvin ainoastaan tässä vaiheessa persiljaa ja istutin yhden vaon varhaisperunaa. Maa ja ilmakin on vielä liian viileää esim pavuille/herneille. Perinteinen perunan istutus päivä on Kustaan päivä, jota siemenperunat odottelevat laatikoissaan vielä kallariverstaan lattialla.

Sadepäivä tuli kuin tilauksesta kylvöjen ja istutupuuhien päätteeksi, sopivasti taivaan hanat aukesivat viherpeukalon aherrusta palkiten.
 Pienet ja vaatimattomat esikot ihastuttavat runsailla kukinnoillaan.
 Leviävät siemenistä ihan itsekseen......
 alkuun on tietysti "heitelty" osto siemeniä esikoille suunniteltuun paikkaan...
 lopusta huolehtivat lisääntymisen itsekseen....
 ensimmäisinä avaavat keltaiset kukat...
joukossa on myöskiin vanhaa lajiketta joka on pihalla ollut ennestään, niiden kukat ovat vaatimattomampia mutta kukkivat runsaasti, kuva niistä ei oikein onnistunut.

8.5.2016

Orvokkeja äidille kesken kevätkiireiden

 Sain tyttäreltäni ihania orvokkeja .....
valmiiksi  istutettuna kukkakoriin.... 
Ilosilmäiset orvokit toivottelevat tulijat tervetulleiksi  jo enenkuin ehtivät soitella ovikelloa, kun laitoin orvokkikorin piristämään kolkkoa sisääntulo rappusia. Orvokit kuuluvat  mielikukkieni ryhmään, varsinkin juuri alkukevään kukkina kun ovat kiitetävän ahkeria kukkijoita  ja vielä kylmää kestäviä kaunottaria.

Keväiset kiireet jatkuvat, seuraavana puuhana aloitin ojan kaivuun talon ja suihkulähteen välille. Poistin nurmikon paloina ja muun maa-aineksen muovin päälle.
Kaivettuun ojaan asetin muoviputken jonka sisällä tulee kulkemaan sähköjohto suihkulähteen vesipumpulle ja talvella "valopuulle".
Peitin "kaapeliputken" mullalla ja asettelin nurmikon palaset takaisin paikoilleen kastellen ne runsaasti. Homma oli hyvä tehdä alkukesästä että nurmikonpalaset jatkavat kasvuaan ja sähköjohto on poissa ruohonleikkurion tieltä, kun nurmikonajot alkavat.

Perinnetiedon mukaan, kasvavan kuun aikana on suosiollinen istutusaika kasveille, siksi aloitin istutus urakan heti kuun vaihduttua. Kesän kasvupaikoilleen pääsivät daaliat, syyssyrikat, suklaakosmos ja miekkaliljat. Ruukkuhortenssiat vaikuttivat melko hengettömiltä talven jälkeen, niin istutin ne pihan perälle, joutomaahan virkoamaan. Eikä paljon haittaa vaikka eivät virkoisikaan, olin jo kyllästynyt niitten jättikokoisten kukkien tukemiseen.

Taloudellisena ihmistyyppinä kierrätän melkein kaiken, siispä pihaltani ei tavitse viedä yhtään pois puutarhajätteitä. Kerään kaiken puutarhakompostiin, muhimaan muhevaksi, ravintorikkaaksi mullaksi, käytettäväksi kasvimaalle ja kukkaistutuksille. Oksat ja risut haketan pensaiden katteeksi ja isommat oksat pilkon saunan vesipadan lämmitykseen. Kompostimullan seulonta ja kärrääminen kasvimaalle on keväisistä puuhistani niitä raskaimpia hommia fyysisesti. Vanha selkäparkani ei oikein pidä moisesta hommasta. Tai oikeammin selkälihakseni huutavat venytyksiä työrupeaman päätteeksi. Olisi kannattanut käydä kuntosalilla talvikuukausina, etteivät lihakset olisi päässeet näin rapakuntoon.

Lämpötila on kohonut yli 20 asteen, eikä yölläkään lämpö laske alle nollan. Kesäisen lämmin sää toukokuun alussa on ihanaa mutta kukkaihmisenä en pidä siitä että kukinta-ajat ovat huomattavasti lyhyempiä kuin viileämmällä säällä. Toinen haitallinen vaikutus lämpimällä säällä on että nurmikko kasvaa liian lujaa vauhtia, samoin rikkaruohot kukkaryhmissä. Helteiset säät eivät ole työkeskeisen ihmisen ihanne säitä, ei todellakaan. Helteet uuvuttavat liiaksi, viileämmällä säällä saa paljon enemmän aikaiseksi pihatöitä.

Onneksi kellaritiloissa on viileää, jonne voi mennä välillä vilvoittelemaan. Näin teinkin, kun huomasin oravien tihutyön joka piti korjata. Kurreille on laitettu oma syöttölauta pihapuuhun ja siitä oli hajoitettu pohjalauta kokonaan. Siitä vaan saha käteen ja nikkaroimaan uutta pohjaa laudalle.

Kevät on kaikille meille "viherpeukaloille" kireistä aikaa, mutta samalla se on vuoden kauneinta aikaa luonnossa, pihoilla  ja puutarhoissa. Luonnossa liikkuessa voimaantuu, aamuvarhaiset hetket pihamaalla virkistävät uuteen päivään ja  ihanat lintujen konsertit sekä kevään kauneus virittävät kulkijansa kiitollisuuteen ja positiiviseen elämän kulkuun.