13.7.2010

Rastaiden torjunta mansikkamaalta

Virittelin cd-kasetit mansikkamaalle, rastaiden torjuntaan. Eipä olleet rastaat yhtään musikaallisia kun lähtivät tontilta rauhaisampiin puskaihin. Löin kepakot maahan ja niiden väiin virittelin pari lankaa , joihin sidoin langalla cd:eet heilumaan. Auringossa ne välkehtivät eriväreissä runsaasti ja tuulenvire pyörittää levyjä, valot on kuin diskossa. Olen havannut tämän "linnunpelättimen" kaikista mahdollisista keinoista tehokkaáammaksi.

Mansikkamaani on tullut matkansa päähän, joten otin puolet puskaista pois heti sadon (niukan) kypsyttyä ja käänsin maan, levitin tuhkaa ja kastelin sen. Kylvin siihen papuja ja hunajakukka, maanparannuskasveiksi jotka käännän maahan syksyllä ja ensi keväänä istutan uudet taimet. Toistan samna operaation toisellekin mansikkamaan puolikkaalle ensi vuonna.

Helletä on riittänyt, tänään mittari nousi varjossa +34 asteeseen, huh huh hellettä.
Olipa tuskaisa reissu Hyvinkään sairaalassa, jonotuksineen kului 3,5 tuntia aikaa. Onneksi ei oltu "potilaan" kanssa kamalan sairaita ja itse olinkin henkisenä tukena, nuorella henkilöllä, varmentamassa asiallisen kohtelun, koska sitä eivät nuoret henkilöt aina saa, ikävä kyllä.
Ihmettelin sairaalan eri tilojen ilmanvaihto järjestelmää kun osa tiloista oli ihanan viileitä ja ilma oli hyvää hengittää, kun taas osat tiloista kuumia kuin saunat ja paha ilma. Luulisi että niinkin uudehkossa sairaalassa olisivat ilmastointi laitteet kunnossa kaikkialla samalla lailla.
Mietittiin mielissämme josko olisimme olleet huonovointisia ja tosisairaita niin emme olisi selvinneet odotustiloissa hengissä, olisimme tulleet niissä tiloissa petipotilaiksi jos emme ennen olleetkaan.

Onneksemme selvisimme sairaalakäynnistä "hengissä" ja saatettavani jää odottelemaan 2-vuotta vanhan kolarivamman korjausleikkausta, jonossa ollut jo 7 kk, ehkäpä kutsuu saapuu pikapuoliin, saas nähdä?

12.7.2010

Narsissitupakka, pihlaja-angervo ja kukkien tuentaa

Viimeinen tilaisuus tukea kultapiiskut ja kultapallot vaakatasoon laitettavalla aitaverkolla. Ehdinpä ennen kuurosateita jotka painavat korkeat kukat lakoon. Verkko antaa mahdollisuuden kukkien kasvaa normaaliin pituuteensa, samalla se tukee sopivan vankasti isonkin kukkaryhmän. Laitan kukkapenkkiin poikittain pätkityn aitaverkon pätkät ja kiinnitän ne tukevasti maahan iskettyihin tukipuihin.
Talvella poistettujen isojen pihapuiden ansiosta vaatimaton pihlaja-angervokin on tehnyt upeat kukkatertut. Päätinkin juuri että seuraavan talven aikana kaadetaan vielä kaksi metsälehmusta, varjostamasta kauniita kukkivia pensaitamme. Metsälehmus roskaa myöskin koko kesäkauden ympäristöään ja tässä tapauksessa kun puut sijaitsevat lähellä naapurin rajaa, naapurikin saa puolet roskista, mikä harmittävä asia.
Uusin tuttavuus pihallani on yksivuotinen narsissitupakka. Tuoksu on miellyttävän hieno mutta kosketellessa sen lehtiä ja vartta, tuntuu kasvi tosiaan hyvin tupakkamaiselta.
Hellettä on varjossa +32 astetta. Onneksi ei välttämättä tarvitse tehdäkkään muuta kuin oleilla varjossa ja lueskella. Eläkeläinenkin on pakotettu viettämään pihahommista lomaa, ihanaa laiskottelua.
Kyttä-koirallemme helle on tuskallista, tosin viime viikolla mökkeilimme ja uimme Kyttän kanssa päivät. Nyt ei jaksa matkustaa 100 km:ä mökkerölle vaikka mieli tekisikin.