6.2.2016

Perjantai pettymys


Vieläkin suututtaa eilinen pettymys. 
Olimme ystäväni kanssa ottaneet tavaksi syntymäväinänämme tarjota lounas toisillemme. Meillä on sama syntymäpäivä mutta ikäeroa muutama vuosi, minä olen se vanhempi ja viisaampi, (viisaampiko ?) ehkä, ehkä en ! 

Nyt ei tuo iän tuoma viisauskaan auta tässä pettymyksessä. Valitsimme oman kylän ravintolan, koska netissä  ruokalistalla luvattiin tarjolla olevan kalaakin ja aukiolo aika oli klo 10-16. Sovimme lounas ajaksemme klo 13.00, mukaan lähti myöskin hänen aikuinen tyttärensä, joka oli mukava yllätys, juhlistaen meidän jokavuotista  "synttärilounasta" piristävällä läsnä olollaan.

Kuinkas kävikään, saimme kuulla, että tarjolla oli enään sienirisottoa, joka ei muuten ollut listalla ollutkaan netissä, muut ruuat oli myyty. Käsittämätöntä kerrassaan, miten ruoka voi loppua jo puolessa välissä päivää. Kenellä on nykypäivänä varaa myydä näin pienessä kylässä "eioota". Minusta ammatti-ihmiset taikovat loppuneen ruokalajin tilalle jotain vastaavaa.  Niin, kyllähän yrittäjä-rouva ehdotti sienirisottoa, mutta kun sienet eivät sopineet kahdelle, kolmesta, niin poistuimme pettyneinä taas kerran. Tämä kokemus ei ole tämän saman ravintolan kohdalla eka kerta vaan tätä on tapahtunut useasti. Kun olemme suunnitelleet lounaalle lähtöä niin olemme tulleet siihen tulokseen että kannattaa varmistaa "naamakirjasta" onko kyseinen paikka edes auki, koska olen useamman kerran käynyt hukkareissun, nykimässä lukossa olevaa ovea. 

Palvelualalla koko työikäni palvelleena ei minulle mene n.s. jakeluun se että ruokapaikka ikään kuin leikkii meillä asiakkilla; ykskaks ruoka loppu, suljettu tänään, suljetaan tänään jo... jne. Toiminta ei ole jatkuvaa , palvelut saatavilla silloin kun yrittää huvittaa....

Onneksi paikkakunnalla ja lähi kaupungeissa on ravitsemusliikkeitä mistä voi valita mieleisensä, eikä tarvitse olla oman kylän palveluista riippuvainen. Niimpä suunnistimme kirkonkylälle, Kiinalaiseen, emmekä tälläkään kerralla pettyneet. Heille asiakkaat ovat tärkeitä, ei leikkikaluja. Saimme nopeaa sekä ystävällistä palvelua, mieluisat valinnat ruokalistoilta ja herkulliset annokset. Viihdyimme toistemme seuraassa ja nautimme hyvästä ruuasta, siihenhän me vaan pyrimme, ei sen kummenpaan. 

Viisaammat sanovat että kirjoittaminen on tehokasta terapiaa, totta.... pettymys poistui mielestä jonnekin digiavaruuteen.  Siitä en ole ihan varma unohdanko sen kokonaan vaan ääkö se vaikuttamaan seuraavaan lounaspaikan valintaan, aika näyttää syömmekö oman kylän ravintoloissa.


Ei kommentteja: