Meidän pihalla on lintujen talviruokinta aloitettu jo kuukausi sitten koska mustarastas palaili puskaitten alle "kuokkimaan" ja sehän on varma merkki siitä että linnut tarvitsevat apuamme ruokintaansa.Sini- talitiaiset saapuivat heti runsain laumoin auringonkukan siemeniä nappaamaan ja kipinkapin lähimmälle puun tai pensaan oksalle sitä nokkimaan.
Tosin talipallot ole laittanut nyt vasta kun eka pakkasyö oli takana, taas tänäkin vuonna asetin palloset kanaverkon sisälle, suojaan harakoilta ja oravilta.
Punatulkkujen saapuessa lintulaudoille tietää varmaa talven tuloa, niinpä tänäkin syksynä niitten ilmestyessä tulivat myöskin pakkasyöt tänne eteläiseen suomeenkin.
Viherpeipot ovat kauniita ja uskollisia naapureitamme. Pylvästuija toimii niiden talviasuntona.
Muutama kuusitiainenkin eksyy joskus ruokailemaan.
Keltasirkuille pitää tarjota kauroja, mieluiten vielä maahan heiteltynä, nämä eivät suostu ruokailemaan laudalta eikä mistään ruokinta-automaatilta.
Muutama vihervarpunenkin on pyrähtänyt jo ruokailemassa.
Pikkuvarpuset taas ovat vuosivuodelta lisääntyneet ja ne ruokailevat laudoilta ja siemenet ovat niidenkin mieliruokaa.
Närhipariskunta käväisee aina päivittäin samaan kellonaikaan ruokinta-automaattien alustoilla "siivoamassa" toisten siemenroiskeet.
Urpiaiset ovat kaikki erinäköisiä, ei ole parvessa kahta samanväristä yksilöä.
Huomaan lintujen käyttäytymisestä koska varpushaukka kyttää lähistöllä. Mokoma petolintu on pesiytynyt läheisen mäennyppylän metsikköön ja vaanii sieltä saalistaan. Viherpeipot ovat niin hitaita ja keskittyneitä ruokailuunsa että haukka saa useinkin hyvän paistin itselleen :(
Punatulkkujen saapuessa lintulaudoille tietää varmaa talven tuloa, niinpä tänäkin syksynä niitten ilmestyessä tulivat myöskin pakkasyöt tänne eteläiseen suomeenkin.
Viherpeipot ovat kauniita ja uskollisia naapureitamme. Pylvästuija toimii niiden talviasuntona.
Muutama kuusitiainenkin eksyy joskus ruokailemaan.
Keltasirkuille pitää tarjota kauroja, mieluiten vielä maahan heiteltynä, nämä eivät suostu ruokailemaan laudalta eikä mistään ruokinta-automaatilta.
Muutama vihervarpunenkin on pyrähtänyt jo ruokailemassa.
Pikkuvarpuset taas ovat vuosivuodelta lisääntyneet ja ne ruokailevat laudoilta ja siemenet ovat niidenkin mieliruokaa.
Närhipariskunta käväisee aina päivittäin samaan kellonaikaan ruokinta-automaattien alustoilla "siivoamassa" toisten siemenroiskeet.
Urpiaiset ovat kaikki erinäköisiä, ei ole parvessa kahta samanväristä yksilöä.
Huomaan lintujen käyttäytymisestä koska varpushaukka kyttää lähistöllä. Mokoma petolintu on pesiytynyt läheisen mäennyppylän metsikköön ja vaanii sieltä saalistaan. Viherpeipot ovat niin hitaita ja keskittyneitä ruokailuunsa että haukka saa useinkin hyvän paistin itselleen :(Ei niinkään irrallaan kulkevat kissat ole lintujen uhkana, kyllähän nekin ovat vaanimisasemissa mutta linnut varoittavat jo toisiaan kun kisuli lähestyy ruokintapaikkaa.
Kun syksyllä aloittaa lintujen talviruokinnan niin tulee ruokintaa jatkaa taukoamatta yli talven. Jos jättää muutamankin päivän väliin, ilman siemeniä niin pikkulinnut eivät aina löydä uutta ruokapaikkaa ja kovilla pakkasilla puute voi koitua linnun menehtymiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti