Matonkuteiden leikkuuta

Pihalla ei nyt tällä hetkellä ole mitään erikoista tekemistä, kukat kukkivat, rikkaruohotkaan eivät ole lisääntyneet, joten mietin mikä käsityö olisi nyt sopivaa tehdä ulkosalla.

Matonkuteita! Sitten ullakolle ja kori esille. Olen joskus aiemminkin leikellyt kuteita pihalla, niin että kori oli valmiina odottamassa leikkaajaa. Vanhoha t-paitoja vaan järjestään saksittavaksi. Grillipaikalla on mukava ja varjoisa nurkkaus, villiviini on aurinkosuojana ja näköesteenä, tuolityynyt kainaloon ja harastus voi alkaa.
Hyvät sakset ovat oiva työkalu ja sen lisäksi tarvitaan neula ja lankaa sekä pini kippo napeille.

Lapsuudessa vanhat mummelit leikkailivat aina matonkuteet, muistan miten he opettivat minuakin eli olen leikellyt niitä melkein koko ikäni, tosin tässä on jäänyt muutama kymmenvuosi väliin jolloin harrastus on ollut unohduksissa.

Ennenvanhaan vaatteet ratkottiin tarkasti partakoneen terällä, nyt leikkaat saumat kylmän rauhallisesti vaan pois, mutta terävät kulmat kuteessa kyllä pyöristän ja ompelen parilla pistolla pätkät yhteen, ennen kerimistä.
Jostakin on matkan varrella tarttunut beessin värisiä lakanoita joista saa hyvän väristä kudetta, valkoinen olisi liian jyrkkä väri.

Olen säästänyt kaikki kivan väriset vaatteet ullakkokomeroon, siltä varalta että tiesin tarvitsevani niitä koska olen aina halunut kutoa kangaspuilla ja räsymattoa on helppo tehdä, se vaan että valmistelut vievät aikaa kun haluan matot omista kuteista.

Aika kuluu siivillä kun vaipuu mietteisiin ja muistoihin saksiessaan vanhoja vaatteita. Se on melkein yhtä rentouttavaa kuin hyvän kirjan kanssa vietetty aika. Tuntee olevansa kuin uusi ihminen ja energiaa löytyy taas seuraaviin koitoksiin elämän poluilla.

Kangaspuut sain jo 50-vuotis lahjaksi mieheltäni, hän teki ne minulle itse, kellariverstaallaan. Onpa aika jännää kokeilla , vieläkö osaisin kasata puut ja laittaa kaikki niidet, tukkikankaat, välittäjät ja vielä luoda loimen? Saas nähdä kuinka Marja-mamman käy. No ei huolta , naapurustossa on taitava kutoja, Eeva.rouva varmaan tulee avukseni :) tulevana talvena aion paneutua kangaspuihini ja kutomiseen. Se on nyt mahdollista kun nuorin muksuistamme muutti tonttimme puolikkaaalle rakentamaansa "Kotiloon". Onpas muuten kiva nimike omakotitalolle joka on sopivan kokoinen kahdelle.... nyt vapautui yläkerta kokonaan , 2 huonetta askartelutiloiksemme.

Eipä nyt malta olla pidempään koneella, "työpiste" kutsuu :)