6.4.2011

Jouluruusu

Jouluruusut ovat aloittamassa kukintaansa, voi miten kauniita ne ovatkaan keskellä lumikasoja kun muut kevät kukat ovat vielä lumien alla. Parhaiten ovat talvehtineet ne jotka ovat istutettuna vähän koholla olevaan kohtaan kukkaryhmässä ja multa on hyvin vettä läpäisevää. Tämä ekaksi kukkaan tuleva yksilö on istutettu kasvupaikalleen toissa kesänä, on siis talvehtinut jo pari talvea hyvin kun nyt aloittaa runsaan kukintansa, nuppuja on runsaasti.
Kompostorikin on herännyt talviuniltaan, lämpö lähti nousuun...
Pakkastalvesta johtuen kahden hengen talousjätteet ovat niin vähäisiä että en edes yrittänyt pitää sitä sulana. Heti ilmojen lämmettyä aloitin sen "ruokkimisen" vaikkakin siellä oleva jääpaakku oli sulamatta, näköjään se aloittaa toimintansa ilman mitään ylimääräisiä konsteja.
Vaatekomerotkin saivat ihka uudet vetimet, mieheni suunnittelemat ja sorvaamat, mielestäni aika onnistuneet. Ne oli helppo kiinnittää edellisten ruuvinreikiin, se homma onnistui ihan itseltänikin , en tarvinnut "miesvoimaa" asennukseen.

Sumuinen sadepäivä on taas kulunut kotiaskareita tehdessä; koneellinen pyykkiä, syrikan istutus isompaan ruukkuun, kukkien kastelut jne. kyllähän omakotitalossa asuessa riittää puuhaa ja jos ei huvita tehdä mitään niin sitten laiskotellaan, sekin on niitä eläkepäivien etuuksia.

Aamulla lähdin mieheni seuraksi Hyvinkäälle labraan, hänellä oli verikokeen otto, liittyen viime viikollan aloitettuun rankkaan solusalpaaja lääkitykseen.
Hänellä todettiin kolmas syöpäkasvain, nyt lisämunuaisessa ja se on keuhkosyövän etäpesäke.
Vuonna 2008 häneltä leikattiin mahasyöpä, viime syksynä keuhkosyöpä ja nyt parantumaton kasvain jota ei voi leikata.
Labrassa ei ollut kuin muutama jonossa niin että selviydyimme nopeasti kotiin aamupuurolle. Sairaalan parkkipaikkakin oli melkein tyhjänä mennessämme mutta kun lähdimme paluu matkalle niin jopas olivat autot täyttäneet parkkitilat.
Mieheni hoidot ovat olleet aina Meilahden sairaalassa mutta nyt hoidot annetaan Hyvinkään sairaalassa. Hoitohenkilöstö on yhtä ihanaa kuin Meikussakin. Topakka asiansa osaava rouva-lääkäri ja sydämellinen omahoitaja. Tilannehan on vakava ja niin lopullinen; ei annettu enään toivetta paranemiseen mutta siitä huolimatta hoidot aloitettiin ja taistelu alkoi syöpää vastaan.
Terveellinen ja runsas energinen ravinto täydentää tehokkaita hoitoja ja se onkin sitten haaste itselleni; aion paneutua asiaan täysillä.

PÄIVÄ VAIN JA HETKIKERRALLANSA.....

3 kommenttia:

tuksu kirjoitti...

Voi kuinka kaunis onkin kevään ensimmäinen kukkasi, Jouluruusu!
Voimia vakavan sairauden kanssa! *Halaa*
tuksu

Henrietta kirjoitti...

Kuinka kaunis ruusu ja pitkällä edistytty siellä Nurmijärvellä. Minä asun Espoossa ja lunta kaikkien penkkien päällä lähemmäs puol metriä. Jännityksellä odotan saanko kanssa ihailla jouluruusuja. Sain äidiltäni toissa jouluna lahjaksi ja laitoin tietysti ne maahan kesän tultua ja toivon todella että ovat juurtuneet kunnolla ja saisin nauttia suloisesta kukinnasta.
Toivotan sinulle ja miehellesi paljon voimia ja energiaa :)

marjamatilda kirjoitti...

Kiitos Tuksu ja Henrietta :)