21.2.2015

Nokkosperhonen saunakaverina

Lämmitin pihasaunan tänä lauantainakin, leudon talven vuoksi olen tehnyt sen viikottain. Muina vuosina en keskitalven viikkoina ole viitsinyt saunaa itselleni lämmittää koska se vaatii jo puitakin runsaammin.

Tykkään paljon tulen sytytyttämisestä ja tuijotan pitkät tovit liekkien loimotusta, lisäksi koivuklapeista lähtee niin taivaallisen hyvä savun tuoksu koko saunatilaan ja ulos, ympäristöönkin. En koskaan polta roskia saunan pesissä, sytytänkin ne tuohella. Saunaamme tulee vain kylmä vesi, joten vesi kuumennetaan padassa ja lantrataan saaviin sopivan lämmintä pesuvettä. Veden tulo täytyy katkaista talvella ja avata kellarissa sijaitseva tyhjennyshana, näin putket eivät jäädy kovillakaan pakkasilla. Aika hankalaa saunan lämmitystä.... mutta ei minusta.... lapsena jouduimme käymään savusaunassa ja matkan päässä... oli kylmä pukeutumistila, harva lautaseinä ja lunta tuprutteli sisälle. Vettä käytettiin nuukasti koska se jouduttiin kantamaan saunaan ja se lämmitettiin vaan lauteilla olevissa vadeissa ja sangoissa. Niin että nykyisen piha saunani lämmittäminen ja saunominen on yhtä juhlaa ja niin helppoa.

Lauteilla ollessa ja löylyjä heitellessä, lauteiden alta lennähti perhonen ja pysähtyi lattialle. Ilmeisesti se oli tullut saunapuiden mukana ulkoliiteristä ja herännyt horroksestaan lämmön vaikutuksesta. Hiljalleen se liikkui lattialla, siirtyen takaisin lauteiden alle valolta suojaan. 

Tuntui epätodelliselta nähdä elävä kauniin värinen perhonen, keskellä talvea.

Punarinta pariskunta on käynyt edelleen päivittäin ruokailemassa, tuntuu että ne selviytyvät hyvin talven kylmyydestä kevääseen ja sirittävät taas kesällä ilokseni puutarhassa puuhastellessani.


1 kommentti:

Katja kirjoitti...

Meillä töissä talitintit laulelee jo "ti-ti-tyy". :)