Vesiastia oraville, siileille ja linnuille

Näillä helteillä jano yllättää luontokappaleitakin, joten olenkin laittanut pihalle laakeaan vatiin vettä tarjolle oraville, linnuille ja siileille. 

 Mustarasta oli aamun ensimmäinen vierailija.....

 juotuaan, piristäytyi vielä pikaisella kylpyhetkellä.....

jano oli yllättänyt kurrenkin.......

 seuraavaksi aamupalalle....

 kannen nosto....

 löytyihän sieltä syötävää......

 posket täyteen ja mutustelemaan.....

 olisikohan vielä vettä tarjolla.....

 kipinkapin vesiastialle......

 on siellä vielä juotavaa....

olipas iso jano.

Ipana-koira seuraa tyynen rauhallisesti pihan tapahtumia, liekö aamuinen pitkä metsälenkki kuluttanut  ylimääräiset energiat, vai onko hän hoksanut että paikallaan ollen tapahtuu enemmän katseltavaa kuin haukkuen ja hyökkäillen "rakkikoirien" tapaan. Aina viisas Ipana.

Pelargoniat kesälaitumille ja siileille ruokaa

 Kellaritiloissa  talvehtineet pelargoniat pääsivät vihdoinkin ulos totuttelemaan tuulen tuiverrukseen ja auringon paahteeseen. Aluksi saavat olla suojaisessa paikassa ja sellaiseen sopii autokatos vallan hyvin. Toivotaan että öisin ei mittari laske enään alle nollan.

 Autokatos on  nykyään monen moisessa käytössä, vähiten siellä autoa pidetään. Katoksessa kuivuvat vasta pestyt riepumatot ja viime kesänä pilkotut saunapuut. Se on kukkamultien ja lannoitteiden säilytystila ja pyörävaja. Yhdessä nurkassa ovat järjestyksessä talikot, lapiot ja haravat

 Lemmikki pelakuuni, siemenestä kylvetty.

 Kevät on varmaan pariviikkoa myöhässä. Kasvimaa odottaa kylvöjä. Maa on lannoitettu ja siihen on lisätty hiukan taas kompostimultaakin. Etanasuojina toimivat reunanauhat on sivelty koivutervalla.
Harson alla suojassa ovat daalian juurakot, jotka talvehtivat myöskin onnistuneesti viileässä kellaritilassa. Juurakot ovat yli 30 vanhoja, enkä esikasvata niitä, vaan istutan suoraan kasvupaikalleen.

 Kylmien ilmojen ja pakkasöiden vuoksi ei siilit varmaan löydä tarpeeksi ruokaa, joten aloitin  välittömästi niiden ruokinnan kun ensimmäisestä silli yksilöstä tehtiin näköhavainto.

 Liotan kissanruokaa ja tarjoilen sen valurautaisesta paistinpannusta. 

 Pannu pysyy paikallaan evätkä isot linnutkaan pysty sitä kuljetamaan. Siili kuvat on otettu öiseen aikaan. Heille on myöskin ihan oma vesiastia, jossa on tarjolla puhdasta vettä.

Vahtikoirani Vili on mukana pihapuuhasteluissani ja aina valppaana seuraten ohikulkevaa liikennettä, ilmoittaen välittömästi jos tontille ilmaantuu ylimääräisiä kulkijoita. Kummasti se on harventanut uskontokauppiaiden tuputuskäyntejä ja remonttifirmojen  esittelyintoisten pojakloppien visiittejä. Vili on viisas koira ja se tunnistaa  emäntänsä mieleiset vieraatkin, valikoivalla maullaan.

Oraville tarkoitetut syöttölaudat oli pakko ottaa pois käytöstä koska kaikissa lintupöntöäissä on tiaisia asumassa. Lintujen pesintäkausi on hyvä rauhoittaa oravilta, koska niiden ilmestyttyä pihapiiriin tiaiset hermostuvat välittömästi. Jatkan oravien ruokkimista myöhemmin kesällä taas uudelleen.

Tänään heittelin taas perinteisesti kanankakkarakeita puutarhaan, kyllä naapuritkin saavat lannoitus päivästä oman osansa kun haistelevat p....n hajua koko illan. Toivon että kevätsade kostuttaa maan ja lannoitteet imeytyvät kasvien ravinnoiksi, hajukin häviää sateen myötä. Myöskin ruusuryhmät saivat omaa lannoitettaan, samoin marjapensaille ja hedelmäpuille olivat omat lannoitteensa. 

Vielä pitää malttaa odottaa viikon verran, että syntyy uusi kuu, jolloin taas voin jatkaa istutus hommia, kylvöjä ja perennojen jakamista. Siitä lähtee rajuun kasvun vauhtiin tämänkin "puutarhurin" perennat ja hyötykasvit, toivon mukaan.

Talventähti ja krookukset

 Talventähti tuo pihalleni kevään.... ensimmäiset kukat niissäkin ovat niin kauniita 👍 

En nykyään seuraa kevään ensimmäisiä leskenlehden kukkia lainkaan, kun paljon aikaisemmin omalla pihalla aloittavat talventähdet kukintansa.

 Krookuksia .....

 erivärisinä ....

ja eri kokoisina.....

 ikivanha lajike on aikaisin ja ahkerin kukkija...

 vanha lajike tämäkin...

uudempi lajike on tosi kaunis läheltä katsoen.... 

Talvehtineet pelargoniatkin aloittelevat kukintansa ja tekevät jo runsaasti nuppuja. 

Kevät säät ovat olleet yllättävän koleat ja lunta tupruttelee vähän väliä, sulaen kuitenkin välittömästi maahan osuessaan.  Sipulikukatkin pysyvät supussa ja avautuvat varovasti hetkeksi, kun auringon säteet hiukankin niitä lämmittävät. 

Talven jälkeen juuri ensimmäiset sipulikukkien kukinnot ovat vuoden ihastuttavimmat kukkijat. Koleasta säästä huolimatta, kuljeskelen "nenä maassa" tutkien päivittäin mullasta pilkistäviä uusia kukannuppuja, villapipo päässä ja kintaat kädessä. 💙

Koleiden säiden takia olen jatkanut lintujen ruokintaa, että peipposet ja punarinnat selviävät takatalven koettelemuksista, kesän riemuksi. Molempien viserrys on mahtavaa musiikkia korvilleni. Tuntuu että punarinta-kanta on lisääntynyt huomattavasti, kun niitä on useampi pariskunta lintulaudan alla, siemeniä noutamassa ja naamakirjakin pullistelee ihmisten punarinta-kuvista. 

Siiri-siilikin on herännyt 💚 Aloitin sen ruokkimisen liotetuilla kissan naksuilla, hyvin onkin ruoka-annos yön aikana huvennut Siiri-siilin suihin 💛

Kevät on kiireisintä aikaa tällaiselle kukkien, luonnon ja eläinten ystävälle, yksinomaan ympäristön tarkkailuun menee päivittäin runsaasti aikaa, onneksi sitä on, mitä saa käyttää hyvällä omalla tunnolla ja voi pysähtyä seuraamaan tilanteita rauhassa kun niitä eteen ilmaantuu.💜

Syksyn seonneet kukkijat ja puuhasteluja lokakuisella pihalla

 Muut liljoistani kukkivat kaikki kesällä mutta tämä yksinäinen kukkija heräili nyt vasta kukkimaan.

 Kriinumiinkin odottelin koko kesän kukkia mutta eikös sekin heräili  vasta nyt, tehden pulskan nupun, saas nähdä minkälainen kukka siitä syntyykään. Riittääköhän sille valo kun kuskailin sen muiden kukkien kera talvehtimaan kellariin, siellä kun  on vain pienehköt ikkunat ja lämpötila noin +10 astetta.

Koristeomanapuussa on eka kerran ihanan pieniä omenoita runsaan puoleisesti, se on kuin kukkanen ikään.

Pelakuut kukkivat vielä mutta kuskasin nekin jo talvisäilöön kellaritiloihin, Nostin Syrikat  2 kpl, maasta ja istutin saaveihin, niin tein myöskin Suklaakosmokselle. Saivat jäädä vielä ulos mutta kun huomenna on täysikuu niin nyt oli otollisempi istutusajankohta kuin laskevan kuun aikaan oli ollut.

Aloitin tänään myöskin lintujen talviruokinnan, laittaen auringonkukan siemeniä lintujen syöttölaudalle.  Siiri-siilikin käy edelleen poikasensa kanssa joka ilta/yö ruokailemassa  "pannullaan".

Mukavaa puuhastelua on kaikenlainen valmistautuminen talventuloon; suihkulähteestä otin vesipumpun pois, pesten huolella sen suodattimen ja laitoin pumpun vesiämpäriin, kellariin talveksi.

Perunamaakin tuli ihan itse jälleen käännettyä käsin , siis lapiolla. Se on ikäänkuin jonkinlainen testi yleiskuntoni nykytilanteesta. Täytynee todeta että kuntoni on hyvä, pottumaa kääntyi mustalle mullalle alle aikayksikön, HYVÄ MINÄ!